SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart KUVA / BILD: JOHAN RAMSLAND 3 26 S.38 – 43 M/S Kökar
3 Päätoimittajalta / Från chefredaktören 4 Toimisto / Kansli 5 eAsiointi/ e-tjänster 6 Aaria / Traficom 8 Lopullinen vastuu tekoälystä on aina ihmisellä 10 Det yttersta ansvaret för AI ligger alltid hos människan 13 EVERSHEDS / SUTHERLAND 14 Meriauralla juhlavan iloiset nelikymppiset konttorin naapurissa 16 Meriaura firade glatt och högtidligt 40 år – vägg i vägg med kontoret 18 NFBK-Pohjoismaisten laivanpäällystöliittojen kongressi 19 NFBK -Nordiska fartygsbefälskongress 20 Uusi valtakunnansovittelija tuntee työmarkkinat vuosikymmenten ajalta 23 Den nya riksförlikningsmannen har årtionden av erfarenhet av arbetsmarknaden 26 Tekoäly merenkulussa puhutti SMM Hampurissa 28 Artificiell intelligens inom sjöfarten väckte diskussion på SMM i Hamburg 30 Miten VTS varmistaa merenkulun turvallisuutta? 34 Hur säkerställer VTS sjöfartens säkerhet? 38 M/S Kökar 44 Sähköinen lentäminen voi jo pian mullistaa RAM – ja UAM-liikenteen 47 Elektriskt flyg kan snart revolutionera RAM- och UAM-trafiken 52 Jäänmurtaja Suur Tõll 55 Isbrytaren Suur Tõll! 58 Maraton kottikärryillä mielenterveystyön hyväksi 59 Maraton med skottkärra till förmån för psykisk hälsa 60 Opiskelijaedustajat vahvistavat yhteyttä opiskelijoiden ja liiton välillä 61 Studentrepresen tanter stärker kontakten mellan studerande och förbundet 62 Arktisten merialueiden turvallisuus- ja ympäristösääntelyä on tiukennettava 64 Säkerhets- och miljöbestämmelser i arktiska havsområden måste skärpas 66 LIITON MÖKIT JÄSENILLE 2026 67 FÖRBUNDETS STUGOR FÖR MEDLEMMAR 2026 70 Liiton Himos lomakiinteistö 71 Förbundets semesterbostad i Himos 72 NAUTILUS: Tales from the international training review 76 Saimaan loppukesän risteily Savonlinnassa la 8.8.2026 77 Saimens sensommarens kryssning i Nyslott lö 8.8.2026 78 Tampereen koko Suomen piirikokous ja Rapuristeily la 5.9.2026 79 Tammerfors, hela Finlands kretsmöte samt Kräftkryssning lö 5.9.2026 81 Jäsentuotteita / Medlemsprodukterna sisältö|innehåll SEURAAVA NUMERO ILMESTYY AINEISTO VIIMEISTÄÄN Nästa nummer kommer ut 14.12.2026 Materialet senast 17.11.2026 ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund. Aikakausmedian ry:n jäsen – Medlem i tidskrifternas förbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, +358 40 512 2491 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Johan Ramsland, johan.ramsland@seacommand.fi, +358 40 667 2227 TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Susanna Kankainen, Jukka Muromaa, Johan Ramsland, Dan Stenbäck, Heidi Tauriainen, Juha Tuomi 3| 2026 KÄÄNNÖKSET – ÖVERSÄTTNINGAR: Toimitus tekoälyä hyötykäyttäen / Redaktionen assisterad av artificiell intelligens AINEISTOT – MATERIAL / OSOITTEEN- MUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Marjo Peurala +358 40 512 2491 TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala +358 40 512 2491 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 35 € 6 kk/mån: 20 € Irtonumero– Lösnummer: 11 € ULKOMAILLE – UTLANDET: 12 kk/mån: 42 € 6 kk/mån: 26 € ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala ILMOITUSHINNAT (mustavalkoiset) – ANNONSPRISERNA (svartvita) – ADVERTISEMENTS RATES (black & white) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD: 1.950 € TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER: 1.260 € 1/1 SIVU – SIDA – PAGE: 1.200 € 1/2: 690 € 1/4: 350 € PAINOS – UPPLAGA: 1 800 TAITTO – LAYOUT: Tarja Lehtinen / Hilda GS KIRJAPAINO – TRYCKERI: PunaMusta Oy 20 30 38
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 3 Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi Är Finlands försörjningsberedskap inom sjöfarten i ordning vad gäller bemanning? Finland gick med i Nato den 4 mars 2023. Detta beslut var en direkt följd av Rysslands invasion av Ukraina i februari 2022, vilket ledde till att Finland omvärderade sin status som militärt ickeallianserad nation. Genom att gå med i Nato förband sig Finland till kollektivt försvar, vilket innebär att en attack mot en medlemsstat betraktas som en attack mot alla. Finlands långa period som militärt icke-allianserad nation kom därmed till sitt slut. Försörjningsberedskapen är en livsviktig fråga som aldrig bör underskattas. Finska utrikeshandelsfartyg under finsk flagg har under mycket lång tid haft runt 100+ fartyg. Arbetslösheten inom sjöfarten är mycket låg jämfört med den genomsnittliga arbetslöshetsnivån i Finland, som är mindre än en tredjedel av den. Skillnaden är enorm. Så vi befinner oss redan i en situation där det nuvarande antalet personer som utexamineras till sjöfartssektorn inte räcker ens för nuvarande behov, än mindre i framtiden. Så i händelse av en allvarlig kris uppstår stora problem! Alla kan fråga sig, om man arbetade utomlands och en militär kris uppstod i det land där man arbetade, skulle man stanna kvar för att utföra sitt arbete i det landet och därmed stärka landets samhälles funktion under krisen, eller skulle man snabbt återvända till säkerheten i Finland? Ett bra exempel var konflikten mellan USA och Iran, då bomber började falla till exempel i Dubai-området, varpå utlänningar lämnade området mycket snabbt med logiken "Inte vår konflikt". Med samma logik måste en sjöman som inte är finsk medborgare, om han arbetar under finsk flagg, överväga vad han ska göra om en militär kris uppstod i Finland, som skulle tvinga fartyg under finsk flagg att operera i finska hamnar, där säkerhetshotet har ökat avsevärt. Jag vågar påstå att väldigt få människor är villiga att vara involverade i konflikter i andra länder, om det inte är absolut nödvändigt. ”ALL HANDS ON DECK” Sjömäns läkarundersökningar och undertagsförfaranden är ett hett ämne varje år. Finland har ett ofattbart antal sjömän vars sjöduglighet bedöms genom ett undertagsförfarande i förhållande till grannländerna, nämligen Estland och Sverige. Det är inte så att vi vill att människor med alltför dålig hälsa ska arbeta till sjöss, utan att hälsokraven, som ändå bygger på samma internationella bestämmelser överallt, ska följa samma principer i sin tolkning som i grannländerna, inget mer. Finland har inte råd att antalet finska sjömän minskar, alla behövs, "all hands on deck"! Önskar er alla en god höst! Chefredaktör Johan Ramsland PÄÄKIRJOITUS LEDARE Onko Suomen huoltovarmuus merenkulussa kunnossa koskien miehitystä? Suomi liittyi Natoon 4.3.2023. Tämä päätös oli suoraa seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan helmikuussa 2022, mikä sai Suomen arvioimaan uudelleen asemaansa sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Liittymällä Natoon Suomi sitoutui osaksi kollektiivista puolustusta, mikä tarkoittaa, että hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan. Suomen pitkä kausi sotilaallisesti liittoutumattomana maana tuli täten päätökseen. Huoltovarmuus on elintärkeä asia, jota ei koskaan saa vähätellä. Suomen ulkomaankauppaliikenteen alukset Suomen lipun alla ovat olleet hyvin pitkään määrältään noin 100+ alusta. Työttömyys on hyvin alhainen merenkulussa suhteessa Suomen keskimääräiseen työttömyystasoon ollen alle kolmasosan siitä. Ero on valtava. Olemme siis jo siinä tilanteessa, että nykyiset merenkulun alalle valmistuvat henkilöt eivät riitä edes nykyisiin tarpeisiin saatikka sitten tulevaisuudessa. Vakavan kriisin sattuessa olemme siis pahassa pulassa! Jokainen voi kysyä itseltään, jos vaikka olisit itse maatöissä ulkomailla ja työkohteen maassa syntyisi sotilaallinen kriisi, jäisitkö suorittamaan palkkatyötäsi siihen maahan ja siten vahvistamaan sen maan yhteiskunnan toimivuutta kriisinkin aikana, vai lähtisitkö takaisin pikapuolin turvaan Suomeen? Hyvä esimerkki oli USA-Iran konfliktissa, kun alkoi tippua pommeja esimerkiksi Dubain alueella, jolloin ulkomaalaiset poistuivat hyvin nopeasti alueelta ”Ei meidän konfliktimme” -logiikalla. Samalla logiikalla merimies, joka ei ole Suomen kansalainen, joutuu punnitsemaan, jos on töissä Suomen lipun alla, mitä tehdä, jos Suomeen syntyisi sotilaallinen kriisi, joka pakottaisi Suomen lipun alla olevat alukset liikennöimään Suomen satamiin, missä turvallisuuden uhkakuva on kasvanut olennaisesti. Uskallan väittää, että hyvin harva on valmis olemaan osallisena muiden maiden konflikteissa, jos ei ole aivan pakko. ”ALL HANDS ON DECK” Merenkulkijoiden lääkärintarkastukset ja poikkeuslupamenettelyt puhuttavat vahvasti joka vuosi. Suomessa on aivan käsittämätön määrä merenkulkijoita, joiden merikelpoisuus punnitaan poikkeuslupamenettelyn kautta suhteessa lähimaihin eli Viroon ja Ruotsiin. Kyse ei ole siitä, että haluaisimme liian huonolla terveydellä olevien henkilöiden olevan meritöissä, vaan siitä, että terveysvaatimukset, jotka kuitenkin perustuvat samoihin kansainvälisiin säännöksiin kaikkialla, noudattaisivat tulkinnoissaan samoja periaatteita kuin naapurimaissa, ei muusta. Suomella ei ole varaa siihen, että suomalaisten merenkulkijoiden määrä vähenee, vaan kaikkia tarvitaan, ”all hands on deck”! Toivotan teille kaikille hyvää syksyä! Päätoimittaja Johan Ramsland
4 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART AARIA Työttömyyskassa Kumpulantie 3, 00520 Helsinki eAsiointi www.aariakassa.fi sähköposti asiakaspalvelu@aariakassa.fi Puhelinpalvelu 020 7655 900 Avoinna ma, ke, to 9 –12 ti 12 –15 Merityönvälitys – Sjömansförmedling TURUN TYÖLLISYYSALUE MERITYÖNVÄLITYS Merityönvälityksessä asioidaan ensi sijassa puhelimitse ja sähköpostilla. Palvelumme on valtakunnallinen. YHTEYSHENKILÖ: Ville Käldström, p. 044 7965 015 merityonvalitys.tyollisyysalue@turku.fi www.tyomarkkinatori.fi Henkilökohtainen asiointi aina aikavarauksella. OSOITE: Yliopistonkatu 27 A, 20100 Turku ÅBO SYSSELSÄTTNINGSOMRÅDE SJÖMANSFÖRMEDLING Med Sjömansförmedlingen uträttas ärenden per telefon och e-post. Vår service är nationell. KONTAKTPERSON: Ville Käldström, tel. 044 7965 015 sjomansformedling.sysselsattningsomrade@ turku.fi Tidsbokning krävs för att uträtta personliga ärenden på plats. ADRESS: Universitetsgatan 27A, 20100 Åbo ÅLANDS ARBETSMARKNADS OCH STUDIESERVICEMYNDIGHET Nygatan 5, 22100 Mariehamn info@ams.ax tel. 018 25501 Telefontid måndag–fredag kl. 10.00-11.00, 13.00-14.00 Drop-in besök tisdag–torsdag kl. 10.00 -12.00 Toimisto– Kansli SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO – FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors • Asioidessasi toimistossa varmistathan soitolla, että olemme paikalla. • Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring oss först för att kolla att vi är pä plats. LIITON TOIMISTO – FÖRBUNDETS KANSLI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Johan RAMSLAND +358 40 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi Juristi – Jurist Susanna KANKAINEN +358 40 128 9214 susanna.kankainen@seacommand.fi Liittokoordinaattori – Förbundskoordinator Marjo PEURALA +358 40 512 2491 marjo.peurala@seacommand.fi Myös jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat – också medlemsregister och medlemsavgifter YHTEYDENOTOT ENSISIJAISESTI SÄHKÖPOSTILLA! / KONTAKTER FRÄMST VIA E-POST! Jäsenasiat / Medlemsfrågor Puhelinaika ma-pe klo 10.00 - 14.00 Telefontid mån-fr 10.00 – 1 4.00 Puh. / Tel: +358 40 5122 491 office@seacommand.fi Työsuhdeasiat / ärenden gällande arbetsförhållanden samt kollektivavtal Johan RAMSLAND +358 40 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi LIITON HALLITUS – FÖRBUNDETS STYRELSE Puheenjohtaja – Ordförande Kristian HEISKANEN +358 50 584 5925 kristian.heiskanen@seacommand.fi Varapuheenjohtaja – Viceordförande Heidi TAURIAINEN +358 40 551 0869 heidi.tauriainen@seacommand.fi SUOMEN MERENKULKU / FINLANDS SJÖFART Toimitus – Redaktion Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors suomenmerenkulkulehti@seacommand.fi Päätoimittaja – Chefredaktör Johan RAMSLAND Toimitusneuvosto – Redaktionsrådet: Kristian HEISKANEN Susanna KANKAINEN Jukka MUROMAA Johan RAMSLAND Dan STENBÄCK Heidi TAURIAINEN Juha TUOMI Ilmoitusmyynti – Annonsförsäljning -advertisement: Marjo PEURALA +358 40 512 2491 AARIA Arbetslöshetskassan Gumtäktsvägen 3, 00520 Helsingfors e-tjänst www.aariakassa.fi/sv E-postadress asiakaspalvelu@aariakassa.fi Telefonservice 020 7655 900 Öppen mån, ons, to 9 –12 ti 12 –15
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 5 eAsiointi Liiton eAsioinnissa voit itse tarkastella ja hoitaa jäsenyyteen liittyviä asioita. Kirjautuminen tapahtuu liiton kotisivujen kautta www.seacommand.fi. • ilmoita osoitteen- ja yhteystietojesi muutoksista • ilmoita työpaikan vaihtumisesta • ilmoita eläkkeelle jäämisestä • ilmoita palkattomasta ajanjaksosta • tarkastele jäsenmaksutilannettasi • voit laskea jäsenmaksun suuruuden ja tulostaa viitteet tietylle jaksolle • tilaa uusi jäsenkortti kadonneen tilalle • sisäänkirjautuminen tapahtuu jäsennumerollasi, joka on jäsenkortissasi Jäsen voi nyt itse tarkistaa ja päivittää omat henkilötietonsa verkkoasioinnin kautta osoitteessa www.seacommand.fi. JÄSENNUMEROSI LÖYDÄT JÄSENKORTISTASI e-tjänster Via förbundets e-tjänster kan du själv granska och sköta ärenden som gäller medlemskapet. Inloggningen sker via förbundets webbplats www.seacommand.fi. • meddela ändringar i dina adress- och kontaktuppgifter • meddela byte av arbetsplats • meddela pensionering • meddela oavlönad tidsperiod • kontrollera medlemsavgiftsstatus • räkna ut medlemsavgiftsbeloppet och skriv ut referenserna för en viss period • beställ ett nytt medlemskort om det gamla förkommit • medlemsnumret som behövs vid inloggning en finns på ditt medlemskort Medlemmen kan nu själv granska och uppdatera sina personuppgifter via e-ärenden på adressen www.seacommand.fi. MEDLEMSNUMRET SOM BEHÖVS VID INLOGGNINGEN FINNS PÅ DITT MEDLEMSKORT TARKISTA JA PÄIVITÄ TIETOSI! MEDLEMMEN KAN NU SJÄLV GRANSKA OCH UPPDATERA SINA PERSON- UPPGIFTER!
Aaria Arbetslöshetskassa NYHETER Aaria Työttömyyskassa UUTISIA 6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART TYÖTTÖMYYSKASSA PRO SULAUTUU AARIA TYÖTTÖMYYSKASSAAN Finanssivalvonta on antanut suostumuksensa Työttömyyskassa Pron sulautumiseen Aaria Työttömyyskassaan 1.1.2027. SULAUTUMISEN VAIKUTUS JÄSENIIN Sulautuminen ei edellytä kassojen jäseniltä mitään toimenpiteitä. Jäsenten kerryttämään työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen ei tule muutoksia sulautumisen vuoksi. SULAUTUMISEN HYÖDYT Pyrkimyksenä on parantaa työttömyyskassojen kustannustehokkuutta ja vakavaraisuutta. Yhdistyneellä kassalla on entistä paremmat mahdollisuudet vastata tulevaisuuden työttömyyskassavelvoitteisiin ja -haasteisiin samalla kehittäen palveluitaan ja toimintaansa. Aaria Työttömyyskassan keskeisiä tavoitteita 2020-luvulla ovat hallittu kasvu ja palveluiden kehittäminen. Sulautuminen tukee omalta osaltaan näiden tavoit-teiden toteutumista. Aaria Työttömyyskassassa on sulautumisen jälkeen noin 190 000 jäsentä. LISÄTIETOJA Lisätietoja asiasta antavat Kassanjohtaja Petteri Syväoja, petteri.syvaoja@aariakassa.fi Hallintopäällikkö / Kassanjohtajan sijainen Kirsi Rajanummi-Saari, kirsi.rajanummi-saari@proliitto.fi TYÖTTÖMIEN OPISKELUMAHDOLLISUUDET LAAJENEVAT 1.7.2026 Eduskunta on hyväksynyt työttömien opiskelumahdollisuuksia laajentavan lakimuutoksen. 25 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat voivat jatkossa opiskella avoimia korkeakouluopintoja ilman, että he menettävät työttömyysturvaa. Muutos koskee 1.7.2026 tai sen jälkeen alkaneita opintoja. Avoimilla korkeakouluopinnoilla tarkoitetaan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen korkeakouluopintoja, joita voi suorittaa ilman tutkinto-opiskelijan paikkaa. Työnhakijan ei tarvitse jatkossa ilmoittaa avoimista korkeakouluopinnoistaan työvoimaviranomaiselle, eikä viranomainen arvio opintojen vaikutusta työttömyysturvaan. Nykyisin avoimet korkeakouluopinnot voivat estää työttömyysturvan saamisen. TYÖNHAKUVELVOLLISUUS SÄILYY MYÖS OPINTOJEN AIKANA Työnhakijalla on opinnoista huolimatta edelleen velvollisuus hakea työtä työllistymissuunnitelmansa mukaisesti ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Lisäksi työnhakijalla on velvollisuus osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin, jos niitä tarjotaan. MUUTOS EI KOSKE ALLE 25-VUOTIAITA Lakimuutos ei koske alle 25-vuotiaita työnhakijoita. Työvoimaviranomainen arvioi opintojen vaikutuksen työttömyysturvaan nykyiseen tapaan, jos työnhakija on alle 25-vuotias. Päätoimisiksi katsotut opinnot estävät jatkossakin työttömyysturvan saamisen. ARBETSLÖSHETSKASSAN PRO FUSIONERAS MED AARIA ARBETSLÖSHETSKASSA Finansinspektionen har gett sitt fusionstillstånd till att Arbetslöshetskassa Pro fusioneras med Aaria Arbetslöshetskassa 1.1.2027. SAMMANSLAGNINGENS INVERKAN PÅ MEDLEMMARNA Sammanslagningen förutsätter inga åtgärder från medlemmarna i kassorna. Den arbetslöshetsförmån som medlemmarna hittills tjänat in eller utbetalningen av förmåner påverkas inte av sammanslagningen. FÖRDELARNA MED SAMMANSLAGNINGEN Syftet är att förbättra arbetslöshetskassornas kostnadseffektivitet och soliditet. En sammanslagen kassa har bättre förutsättningar att möta framtidens skyldigheter och utmaningar inom arbetslöshetsskyddet, samtidigt som tjänsterna och verksamheten utvecklas vidare. Ett av Aaria Arbetslöshetskassas centrala mål under 2020-talet är en kontrollerad tillväxt och utveckling av tjänsterna. Sammanslagningen stöder för sin del att dessa mål uppnås. Den sammanslagna kassan skulle efter fusionen ha cirka 190 000 medlemmar. ARBETSLÖSAS MÖJLIGHETER ATT STUDERA UTVIDGAS DEN 1.7.2026 Riksdagen har godkänt en lagändring som utvidgar arbetslösas möjligheter att studera. Arbetslösa arbetssökande som har fyllt 25 år kan i fortsättningen bedriva öppna högskolestudier utan att förlora sin rätt till arbetslöshetsförmån. Ändringen gäller studier som inleds den 1 juli 2026 eller senare. Med öppna högskolestudier avses högskolestudier vid universitet, yrkeshögskolor, medborgarinstitut och sommaruniversitet som kan genomföras utan att man har en studieplats som examensstuderande. I fortsättningen behöver den arbetssökande inte anmäla öppna högskolestudier till arbetskraftsmyndigheten, och myndigheten bedömer inte heller studiernas inverkan på rätten till arbetslöshetsförmån. För närvarande kan öppna högskolestudier förhindra att arbetslöshetsförmån beviljas. SKYLDIGHETEN ATT SÖKA ARBETE KVARSTÅR UNDER STUDIERNA Trots studierna är den arbetssökande fortfarande skyldig att söka arbete enligt sin sysselsättningsplan och vara beredd att ta emot heltidsarbete. Den arbetssökande är dessutom skyldig att delta i sysselsättningsfrämjande service om sådana erbjuds. ÄNDRINGEN GÄLLER INTE PERSONER UNDER 25 ÅR Lagändringen gäller inte arbetssökande som är under 25 år. Arbetskraftsmyndigheten bedömer även i fortsättningen studiernas inverkan på rätten till arbetslöshetsförmån enligt nuvarande praxis om den arbetssökande är under 25 år. Studier som bedöms vara heltidsstudier utgör också framöver ett hinder för att få arbetslöshetsförmån.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 7 REGERINGEN FÖRESLÅR EN NY KOMBINATIONSFÖRSÄKRING INOM ARBETSLÖSHETSKYDDET FÖR ARBETSLÖSA Regeringen föreslår ändringar i arbetslöshetskyddet för arbetslösa som innebär att en ny inkomstrelaterad dagpenning för kombinationsförsäkrade införs vid sidan av den inkomstrelaterade dagpenningen för löntagare och företagare. Reformen skulle göra det möjligt att tjäna in rätt till inkomstrelaterad dagpenning samtidigt på basis av arbete som löntagare och företagare. I dag kan den som är medlem i en löntagarkassa tjäna in rätt till inkomstrelaterad dagpenning endast genom arbete som löntagare. På motsvarande sätt kan den som är medlem i en företagarkassa tjäna in rätt till inkomstrelaterad dagpenning endast genom arbete som företagare. ARBETSVILLKORET FÖR KOMBINATIONSFÖRSÄKRADE Enligt regeringens proposition ska ett nytt arbetsvillkor för personer som kombinerar olika former av arbete införas i lagen om arbetslöshetskydd för arbetslösa vid sidan av de nuvarande arbetsvillkoren för löntagare och företagare. Arbetsvillkoret skulle kunna uppfyllas flexibelt genom att kombinera lönearbete och företagarverksamhet. Vid uppfyllandet av arbetsvillkoret skulle man dessutom kunna beakta arvode till familjevårdare och arbetsstipendium. EN ARBETSLÖSHETSKASSA SKULLE KUNNA FÖRSÄKRA BÅDE LÖNTAGARE OCH FÖRETAGARE Regeringen föreslår också att samma arbetslöshetskassa i fortsättningen skulle kunna ha löntagare, företagare och kombinationsförsäkrade som medlemmar. Ändringen skulle vara frivillig för arbetslöshetskassorna. Det skulle vara frivilligt för arbetslöshetskassorna att erbjuda kombinationsförsäkring och att utvidga den nuvarande kassans verksamhetsområde. NÄR ÄNDRINGEN TRÄDER I KRAFT Arbetslöshetskassorna skulle kunna anta kombinationsförsäkrade som medlemmar från och med början av 2028. De första inkomstrelaterade dagpenningarna för kombinationsförsäkrade skulle kunna betalas ut 2029. HALLITUS ESITTÄÄ UUTTA TYÖTTÖMYYS- TURVAN YHDISTELMÄVAKUUTUSTA Hallitus esittää työttömyysturvaan muutoksia, joiden myötä palkansaajan ja yrittäjän ansiopäivärahan rinnalle tulisi uusi yhdistelmävakuutetun ansiopäiväraha. Uudistus mahdollistaisi ansiopäivärahaoikeuden kerryttämisen samanaikaisesti palkansaajana ja yrittäjänä tehdyn työn perusteella. Nykyisin palkansaajakassan jäsenenä voi kerryttää ansiopäivärahaoikeutta vain työskentelemällä palkansaajana. Vastaavasti yrittäjäkassan jäsenenä voi kerryttää ansiopäivärahaoikeutta vain yrittäjänä työllistymisen perusteella. YHDISTELMÄVAKUUTETUN TYÖSSÄOLOEHTO Hallituksen esityksen mukaan työttömyysturvalakiin lisättäisiin uusi työssäoloehto monimuotoisesti työllistyville henkilöille nykyisten palkansaajan ja yrittäjän työssäoloehtojen rinnalle. Työssäoloehtoa voisi kerryttää joustavasti yhdistämällä palkkatyötä ja yrittäjätoimintaa. Lisäksi työssäoloehdon kerryttämisessä voitaisiin huomioida myös perhehoitajan hoitopalkkio sekä työskentelyapuraha. TYÖTTÖMYYSKASSA VOISI VAKUUTTAA SEKÄ PALKANSAAJIA ETTÄ YRITTÄJIÄ Hallitus esittää myös, että sama työttömyyskassa voisi jatkossa ottaa jäsenikseen palkansaajia, yrittäjiä ja yhdistelmävakuutettuja. Muutos olisi kassoille vapaaehtoinen. Yhdistelmävakuutuksen tarjoaminen ja nykyisen kassan toimialan laajentaminen olisi kassoille vapaaehtoista. MUUTOKSEN VOIMAANTULO Työttömyyskassat voisivat ottaa jäsenikseen yhdistelmävakuutettuja vuoden 2028 alusta. Ensimmäiset yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahat voitaisiin maksaa vuonna 2029. MERENKULKIJA SAA ENTISTÄ TARKEMPAA TIETOA NAVIGOINNIN TUEKSI – UUDET DIGITAALISET TUOTTEET KÄYTTÖÖN SUOMESSA Suomi on ensimmäisten maiden joukossa maailmassa ottamassa käyttöön merenkulun uuden sukupolven S-100-navigointituotteita ja -palveluita. Traficom julkaisee 17.9.2026 ensimmäiset S-101-standardin mukaiset elektroniset merikartta-aineistot ja S-102-standardin mukaiset tarkat syvyystietotuotteet. Samalla Suomessa myös Fintraffic ja Ilmatieteenlaitos julkistavat S-100-tuoteperheeseen kuuluvia palveluitaan. Kyse on merkittävästä ja konkreettisesta askeleesta kohti digitaalista navigointia, jossa merenkulkija saa eri lähteistä tuotettua tietoa käyttöönsä yhtenäisessä ja yhteensopivassa muodossa. S-100 on Kansainvälisen merikartoitusjärjestön IHO:n kehittämä standardi ja keskeinen osa Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n e-navigation-strategian toteuttamista. Merenkulkijalle muutos tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että navigoinnissa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä laajempaa ja tarkempaa tietokokonaisuutta suoraan aluksen komentosiltajärjestelmässä. Merikartta- ja syvyystietojen rinnalle voidaan tuoda esimerkiksi navigointivaroituksia, vedenkorkeus- ja virtaustietoja sekä sääolosuhteisiin liittyviä tietoja. Toki tuotteiden laaja-alainen käyttöönotto tulee tapahtumaan pitkällä aikavälillä, koska vie aikaa ennen kuin aluksilla on laajasti valmiudet hyödyntää uusia tuotteita. ”Nyt julkaistavat tuotteet ovat ensimmäinen konkreettinen askel kohti uuden sukupolven navigointia. Merenkulkijalle S-100:n suurin hyöty syntyy lopulta kokonaisuudesta: kun merikarttaan voidaan yhdistää tarkkaa syvyystietoa ja muita ajantasaisia navigointitietoja, komentosillalla on käytettävissä entistä parempi tilannekuva turvallisen ja tehokkaan navigoinnin tueksi. Tarkempi tieto tukee myös reittien ja lastien optimointia, mikä voi säästää aikaa sekä vähentää kustannuksia ja päästöjä”, kertoo osastopäällikkö Susanna Jansson Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. SUOMESSA S-100-KOKONAISUUTTA RAKENNETAAN LAAJALLA YHTEISTYÖLLÄ S-101:n ja S-102:n julkaisu on osa huomattavasti laajempaa muutosta. Suomessa uuden sukupolven navigointituotteita ja -palveluita kehitetään usean organisaation yhteistyönä. Traficom koordinoi kansallista S-100-kehitystyötä, johon osallistuvat lisäksi Fintraffic, Ilmatieteen laitos ja Väylävirasto. Samanaikaisesti Traficomin S-101- ja S-102-tuotteiden kanssa Fintraffic ottaa käyttöön S-124-standardin mukaisen digitaalisen merivaroitusten jakelupalvelun. Kokonaisuutta täydentävät myöhemmin muun muassa Ilmatieteen laitoksen S-104-vedenkorkeus- ja S-111-virtaustiedot. S-100-tuoteperheeseen on tulossa lisäksi useita muita navigoinnissa hyödynnettäviä tietotuotteita ja palveluita. Yhteistä tuotteille on se, että ne perustuvat samaan kansainväliseen S-100viitekehykseen. Sen ansiosta eri toimijoiden tuottamia tietoja voidaan hyödyntää yhteensopivasti alusten navigointijärjestelmissä. ”Suomessa olemme vieneet S-100-kokonaisuutta eteenpäin laajalla rintamalla. Eri organisaatiot vastaavat omista tietotuotteistaan ja palveluistaan, mutta merenkulkijalle niiden pitää muodostaa toimiva kokonaisuus. Nyt ensimmäisiä tuotteita tulee saataville, ja tulevina vuosina niiden määrä kasvaa. Tässä mielessä olemme siirtymässä kehittämisestä konkreettiseen käyttöönottoon”, Susanna Jansson Traficomista sanoo. ENSIMMÄISET TUOTTEET NYT SAATAVILLE – KOKONAISUUS KASVAA VAIHEITTAIN S-100 on keskeinen osa merenkulun kansainvälistä digitalisaatiokehitystä. S-100yhteensopivia elektronisia karttalaitteita eli ECDIS-järjestelmiä voidaan asentaa aluksille vuodesta 2026 lähtien. Vuodesta 2029 alkaen uusien aluksiin asennettavien ECDIS-laitteiden tulee tukea myös S-100-tuotteita. Traficomin S-101-aineisto laajenee vaiheittain, ja tavoitteena on kattaa kaikki Suomen merialueet vuoden 2026 loppuun mennessä ja Saimaa vuonna 2027. S-102syvyystietotuotteiden julkaiseminen puolestaan käynnistyy luokkien 1 ja 2 väyläalueilta. Suomessa julkaistavia S-100-tuotteita jaetaan keskitetysti kansainvälisen Primar-jakelukeskuksen (RENC) kautta. Kokonaisuus täydentyy vaiheittain uusilla tietotuotteilla tulevina vuosina.
8 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Tekoäly on tullut osaksi arkea nopeasti, usein lähes huomaamatta. Moni käyttää sitä jo päivittäin esimerkiksi hakukoneissa, sähköpostissa ja käännöspalveluissa. Myös meriliikenteessä kehitetään jatkuvasti tekoälyyn perustuvia järjestelmiä esimerkiksi reittisuunnitteluun, polttoaineenkulutuksen optimointiin ja raporttien käsittelyyn. Nopea kehitys ei silti tarkoita, että laivanpäällystön työ olisi katoamassa tai että aluksia ohjattaisiin lähivuosina ilman ihmisiä. Vaikka autot liikkuvat jo osin itseohjautuvasti, on vielä pitkä matka siihen, että alukset toimisivat täysin ilman ihmistä, enkä pidä tällaista kehitystä todennäköisenä. Merenkulku on turvallisuuskriittinen ala, jossa vastuu päätöksistä säilyy viime kädessä ihmisellä. Aluksen päällikön ja muun päällystön työ ei koostu pelkästään teknisestä suorittamisesta, vaan ennen kaikkea harkinnasta, kokemuksesta ja kyvystä arvioida muuttuvia tilanteita. Vaikka tietokone kykenee laskemaan vaihtoehtoisia reittejä tai ehdottamaan toimintamalleja, se ei kanna oikeudellista vastuuta eikä kykene arvioimaan tilanteita samalla tavalla kuin kokenut merenkulkija käytännön työssä tekee. Tekoäly voi auttaa työssä, mutta se ei korvaa ammattitaitoa. Monelle työntekijälle tekoäly näkyy tällä hetkellä ennen kaikkea arjen pienissä asioissa. Sillä voidaan esimerkiksi laatia koonteja, tiivistää pitkää sähköpostiketjua tai hakea tietoa nopeasti. Jotkut saattavat käyttää tekoälyä juristina ”miten tämä menee lain mukaan” -tyyppisesti. Juuri tällaisissa tilanteissa piilee kuitenkin myös yksi merkittävimmistä riskeistä työsuhteen näkökulmasta. Kun työntekijä kopioi tekoälypalveluun työssä syntynyttä materiaalia, mukana voi samalla siirtyä ulkopuoliseen järjestelmään luottamuksellista tietoa. Kyse voi olla esimerkiksi miehistön henkilötiedoista, turvallisuuspoikkeamista, aluksen teknisistä tiedoista, lastitiedoista tai sisäisistä raporteista. Kaikki tieto, joka tuntuu työssä arkipäiväiseltä, ei välttämättä ole sellaista, jota voidaan turvallisesti syöttää avoimeen tekoälypalveluun. Tämän lisäksi en voi tarpeeksi korostaa, että tekoäly ei ainakaan vielä ole riittävän kehittynyt, että se tunnistaa työoikeudessa työehtosopimuksen, lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden keskinäisen suhteen sekä peilaisi sitä vakiintuneeseen käytäntöön ja ennakkotapauksiin. Tekoälyltä saa vakuuttavan kuuloisen vastauksen, jonka paikkansapitävyydestä ei kuitenkaan ole aidosti takeita. Tietojen syöttäminen avoimeen tekoälypalveluun on myös juridisesti merkittävä kysymys. Työntekijällä on velvollisuus suojata työnantajan luottamuksellisia tietoja, eikä salassapitovelvollisuus poistu siksi, että tietoa käsitellään uuden teknologian avulla. Käytännössä velvollisuus voi rikkoutua Lopullinen vastuu tekoälystä on aina ihmisellä Liiton juristi Susanna Kankainen kirjoittaa lehdessä jostakin työoikeuden teemasta käytännönläheisesti arkikielellä ja avaa käytännön työelämään liittyviä kysymyksiä ja aiheita. huomaamatta esimerkiksi silloin, kun tekoälyltä pyydetään apua sisäisen raportin muokkaamiseen tai yhteenvedon laatimiseen omasta työsuhderiidasta. Teknologia nopeuttaa ja helpottaa työtä, mutta samalla huolimattomuuden riski kasvaa. Tekoälyyn liittyvä keskustelu työelämässä keskittyy usein siihen, korvaako teknologia ihmisen. Merenkulussa olennaisempi kysymys on kuitenkin todennäköisesti se, miten tekoälyä käytetään turvallisesti, vastuullisesti ja työntekijän oikeudet huomioiden. Kyse ei ole vain uudesta teknisestä työkalusta, vaan myös siitä, ymmärretäänkö sen käyttöön liittyvät vastuut, riskit ja rajat riittävän hyvin. VASTUU EI SIIRRY TEKOÄLYLLE Kuten todettua, tekoälyn käyttö on tullut nopeasti osaksi työpaikkoja. Sitä käytetään tekstien muotoiluun, käännöksiin, raporttien runkoihin ja joskus jopa päätöksenteon tukena. Tässä kehityksessä on paljon hyvää, mutta juristin näkökulmasta siinä on myös yksi keskeinen perusasia, joka helposti unohtuu: vastuu ei siirry tekoälylle. Tekoäly ei ole oikeudellinen toimija. Sillä ei ole omaa vastuuta eikä velvollisuuksia. Siksi vastuu tekoälyn käytöstä jää aina sille, jonka nimissä asia etenee, olipa kyse työntekijästä tai työnantajasta. Jos päätös perustuu tekoälyn tuottamaan tietoon, olennaista ei ole tiedon alkuperä vaan se, kuka on hyväksynyt ja käyttänyt sitä. Merityössä tämä kytkeytyy suoraan vastuujärjestelmään, joka on muutenkin selkeä. Päälliköllä on kokonaisvastuu aluksesta ja sen turvallisesta operoinnista. Tätä vastuuta ei voi siirtää pois, eikä myöskään jakaa tekoälyn kanssa. Vahtipäällikkö vastaa vahdinaikaisista ratkaisuistaan, ja myös hänen kohdallaan arvioidaan, onko toiminta ollut huolellista ja ammattimaista. Jos tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi raportoinnissa, suunnittelussa tai ohjeiden laadinnassa, tämä ei muuta vastuusuhteita millään tavalla. Sama näkyy turvallisuusjohtamisessa. Jokaisella kirjauksella, raportilla ja menettelyllä on merkitys. Jos tekoälyä käytetään näiden tuottamiseen, se on vain väline. Vastuu siitä, että sisältö on oikein ja että se vastaa aluksen todellista toimintaa, on edelleen ihmisellä. Konkreettinen esimerkki tekee tilanteen selväksi. Kuvitellaan, että aluksella tapahtuu turvallisuuspoikkeama, ja siitä laaditaan raportti. Työntekijä käyttää tekoälyä apuna ja syöttää sille kuvauksen tapahtumista. Tekoäly muotoilee raportin nopeasti ja sujuvasti, mutta jättää olennaisen tapahtumaketjun vaiheen pois tai tulkitsee tilanteen väärin. Työntekijä hyväksyy raportin ilman huolellista tarkistusta ja lähettää sen eteenpäin. Myöhemmin havaitaan, että raportti
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 9 on virheellinen. Tässä tilanteessa vastuu ei poistu sillä perusteella, että tekstin tuotti tekoäly. Arviointi kohdistuu siihen, onko työntekijä täyttänyt oman huolellisuusvelvollisuutensa. Tämä sama logiikka pätee kaikkiin tilanteisiin, joissa tekoälyä käytetään. On jo tiedossa tilanteita, joissa varsin korkeissakin tehtävissä toimivat henkilöt ovat lähettäneet tekoälyn tuottamaa materiaalia omissa nimissään ilman, että sitä on kunnolla luettu läpi. Kun sisältöön myöhemmin kiinnitetään huomiota, on vedottu siihen, ettei kirjoittaja ole “sitä tarkoittanut” tai edes “sellaista sanonut”. Miten tähän tulee suhtautua, kun vastakkainen tai virheellinen lausuma kuitenkin löytyy henkilön lähettämästä sähköpostista? Kun asiakirja, viesti tai raportti lähtee omissa nimissä, sen sisällöstä vastataan riippumatta siitä, kuka tai mikä sen tekstin on alun perin tuottanut. Tämä korostaa ammattitaidon merkitystä aivan uudella tavalla. Tekoäly voi helpottaa työtä ja säästää aikaa, mutta se ei poista tarvetta ymmärtää sisältöä ja tarkistaa sen oikeellisuutta. Päinvastoin voi sanoa, että mitä helpommaksi tekstin tuottaminen tulee, sitä tärkeämmäksi tulee kyky arvioida, mitä ollaan oikeasti hyväksymässä. SUURIN JURIDINEN RISKI: SALASSA PIDETTÄVÄ TIETO Suurin juridinen riski tekoälyn käytössä ei itse asiassa liity siihen, että tekoäly tekee virheitä, vaan siihen, mitä tietoa sille annetaan. Tätä moni ei käytännössä tule ajatelleeksi. Tekoälyä käytetään arjessa nopeasti ja luontevasti, vähän samaan tapaan kuin kirjoitettaisiin muistiinpanoja tai luonnosteltaisiin tekstiä itselle. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin aivan toinen. Kun tietoa syötetään avoimeen tekoälypalveluun, kyse ei ole sisäisestä työvälineestä, vaan ulkopuolisesta palveluntarjoajasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että syötetty tieto voi tallentua palvelun tarjoajan järjestelmiin. Käyttäjä ei näe tätä prosessia, eikä se tunnu miltään erityiseltä toimenpiteeltä, mutta juridisesti kyse on tiedon luovuttamisesta organisaation ulkopuolelle. Lisäksi on tunnistettava, että syötetty tieto voi päätyä palveluntarjoajan kehityskäyttöön. Moni avoin tekoälypalvelu käyttää kerättyä aineistoa palvelun parantamiseen ja mallien kehittämiseen. Käyttäjän näkökulmasta tämä jää usein epäselväksi, mutta käytännössä se tarkoittaa, että kerran syötetty tieto ei ole enää täysin hallinnassa. Tieto voi olla osa laajempaa kehitysaineistoa, eikä sen myöhempää käyttöä tai näkyvyyttä ole mahdollista tarkasti kontrolloida. Erityisen ongelmalliseksi asian tekee se, että työnantaja ei useinkaan tiedä, mitä tietoa työntekijät syöttävät tekoälyyn. Tilanne voi syntyä täysin hyvässä uskossa. Työntekijä haluaa muotoilla raportin selkeämmäksi, pyytää käännösapua tai hakee apua hankalaan kirjalliseen tilanteeseen. Samalla tekoälyyn kopioidaan kokonaisia asiakirjoja tai niiden osia ilman, että pysähdytään miettimään, mitä tietoa niissä todellisuudessa on. Tietoturvan näkökulmasta tämä avaa merkittävän riskin. Tekoäly ei ole työnantajan hallinnassa oleva järjestelmä samalla tavalla kuin esimerkiksi sisäinen tietojärjestelmä. Kun tietoa siirtyy tällaisen ulkopuolisen palvelun kautta, syntyy riski siitä, että luottamuksellinen tieto leviää tavalla, jota ei ole tarkoitettu eikä sallittu. Tämä riski ei ole teoreettinen, vaan hyvin konkreettinen, koska syöttäminen tapahtuu usein arjen kiireessä ilman syvällistä harkintaa. Käytännön tasolla tämä näkyy monissa tilanteissa, jotka vaikuttavat ensi silmäyksellä harmittomilta. Esimerkiksi työntekijä saattaa syöttää tekoälyyn sisäisen raportin ja pyytää sitä tiivistämään sisällön. Tällöin koko raportin sisältö, mukaan lukien mahdolliset henkilötiedot, turvallisuushavainnot tai operatiiviset yksityiskohdat, on jo siirtynyt ulkopuoliselle palvelulle. Toisessa tilanteessa tekoälyä käytetään oman tekstin parantamiseen, ja mukaan liitetään liitteitä tai taustatietoa, joka sisältää työnantajan luottamuksellista aineistoa. Usein tällainen tietojen luovutus sisältää myös liikesalaisuudeksi luokiteltavaa tietoa. Ongelma on nimenomaan siinä, että siirto tapahtuu helposti huomaamatta. Tekoälyyn kirjoittaminen ei tunnu samalta kuin esimerkiksi dokumentin lähettäminen ulkopuoliseen sähköpostiosoitteeseen, vaikka lopputulos voi juridisesti olla hyvin samansuuntainen. Kyse ei yleensä ole tahallisesta toiminnasta, vaan siitä, ettei ymmärretä mitä teknisesti tapahtuu. Tähän liittyy suoraan työntekijän velvollisuudet. Työsuhteessa keskeinen lähtökohta on lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan. Sen rinnalla kulkee usein nimenomainen salassapitovelvollisuus, joka koskee kaikkea sellaista tietoa, jota ei ole tarkoitettu ulkopuolisille. Liikesalaisuuksien paljastamisen kielto tulee suoraan laista ilman erillistä sopimusta. Lisäksi tietosuojasäännökset asettavat tiukat rajat erityisesti henkilötietojen käsittelylle. Kun tietoa syötetään tekoälyyn, nämä velvoitteet eivät häviä mihinkään, vaikka toiminta tapahtuisi hyvää tarkoittaen. Kyberturvallisuuden näkökulmasta tilanne on osa laajempaa kokonaisuutta. Organisaatioilla on velvollisuus suojata tietoa ja hallita sitä, miten sitä käsitellään. Jos työntekijät käyttävät työssään palveluja, joihin aineistoa siirtyy organisaation tietämättä, tämä hallinta murtuu. Siksi monilla työnantajilla on jo ohjeistuksia tekoälyn käytöstä, ja näitä ohjeita on syytä noudattaa tarkasti. Usein yrityksillä onkin ei-avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, joihin on mahdollista syöttää tietoturvasensitiivistä materiaalia. Tällaisiin työnantajan työkaluihin ei liity vastaavaa riskiä, vaan nimenomaan siihen, että omin päin laitetaan ”oma työsuhderiita” taikka sisäinen muutosneuvotteluiden asiakirja ChatGPT:hen. Riski ei synny vain poikkeustilanteissa, vaan jo tavallisessa arjessa, jos tekoälyä käytetään huolimattomasti. Siksi perussääntö on yksinkertainen: jos tietoa ei voisi turvallisesti antaa ulkopuoliselle, sitä ei pidä syöttää avoimeen tekoälypalveluun. Juuri näin useimmat oikeudelliset riskit syntyvät. TEKOÄLY EI KORVAA AMMATTITAITOA Lopuksi hyvä nyrkkisääntö on yksinkertainen ja käytännönläheinen: kaikkea työssä käsiteltävää tietoa ei saa eikä pidä syöttää avoimen lähdekoodin tekoälyyn (esim. ChatGPT). Erityisesti vaaran vyöhykkeellä ovat miehistön henkilötiedot, terveystiedot sekä erilaiset turvallisuuspoikkeamia koskevat kuvaukset. Samoin aluksen turvajärjestelyihin liittyvät tiedot, reitti- ja lastitiedot, sisäiset raportit, viranomaisaineisto sekä työnantajan liikesalaisuudet kuuluvat siihen tietokategoriaan, jonka käsittely ulkopuolisissa palveluissa on lähtökohtaisesti kiellettyä tai ainakin erittäin riskialtista. Näissä tilanteissa
10 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Liiton juristi SUSANNA KANKAINEN kirjoittaa lehdessä jostakin työoikeuden teemasta käytännönläheisesti arkikielellä ja avaa käytännön työelämään liittyviä kysymyksiä ja aiheita. työntekijä voi rikkoa salassapitovelvollisuuttaan täysin huomaamattaan, koska tekoälyn käyttö ei tunnu samalta kuin tietojen lähettäminen ulkopuoliselle, vaikka juridisesti vaikutus voi olla hyvin samankaltainen. Tähän liittyvät suoraan työsopimuslain lojaliteettivelvollisuus ja usein erikseen sovittu salassapitovelvollisuus. Lisäksi henkilötietojen osalta sovellettavaksi tulevat tietosuojasäännökset. Jos luottamuksellista tietoa käsitellään väärin, seuraukset voivat olla moninaisia: työnantajan sisäisiä toimenpiteitä, vahingonkorvausvastuuta tai tietosuojan osalta viranomaiskysymyksiä. Juuri siksi on tärkeää tunnistaa, ettei tekoäly ole “vain työkalu muiden joukossa”, vaan väylä, jonka kautta tieto voi siirtyä organisaation ulkopuolelle. Samasta syystä nousee esiin käytännön kysymys siitä, saako tekoälyä ylipäätään käyttää työssä. Vastaus riippuu pitkälti työnantajan ohjeistuksesta ja siitä, millaisesta palvelusta on kyse. Monilla työnantajilla on jo omat linjauksensa, joissa määritellään, saako työssä käyttää tiettyjä sovelluksia, saako käyttää omia palveluita ja millaista tietoa niihin saa syöttää. Työnantajalla on direktio-oikeuden perusteella oikeus rajoittaa tai jopa kieltää tekoälyn käyttö tietyissä tehtävissä, erityisesti silloin kun käsitellään luottamuksellista tai turvallisuuskriittistä tietoa. Olennaista on myös ymmärtää, että riippumatta siitä, käytetäänkö tekoälyä työpaikan laitteella vai omalla puhelimella, vastuu ei katoa. Työasioiden käsittelyyn liittyvät velvoitteet seuraavat mukana laitteesta riippumatta. Jos selkeitä ohjeita ei ole, varovaisuus on oikea lähtökohta. Kaiken tämän keskellä on hyvä muistaa, ettei tekoäly korvaa ammattitaitoa. Merityö perustuu kokemukseen, tilannetajuun, turvallisuusvastuuseen ja ihmisten johtamiseen. Poikkeustilanteissa korostuu kyky arvioida tilannetta kokonaisuutena ja tehdä ratkaisuja, joilla voi olla välittömiä vaikutuksia turvallisuuteen. Tekoäly voi auttaa esimerkiksi tekstin tuottamisessa tai tiedon jäsentämisessä, mutta se ei kanna vastuuta eikä kykene samaan käytännön harkintaan kuin kokenut merimies. Mitä kriittisemmästä tilanteesta on kyse, sitä vähemmän merkitystä on sillä, mitä tekoäly ehdottaa, ja sitä suurempi merkitys on ihmisen omalla osaamisella. Tulevaisuutta ajatellen työntekijän kannalta tärkeintä on ymmärtää perusasiat. Tekoälyn perusteet on hyvä opetella, riskit on syytä tunnistaa, eikä tuotettuun sisältöön pidä luottaa sokeasti. Kaikki olennainen tieto on tarkistettava, ja työnantajan ohjeita on noudatettava. Ammattiliiton näkökulmasta tämä tarkoittaa myös sitä, että työntekijöillä on oltava riittävä koulutus ja selkeät pelisäännöt. Teknologia ei saa johtaa siihen, että vastuu kasvaa kohtuuttomasti ilman, että työntekijällä on mahdollisuus ymmärtää ja hallita siihen liittyviä riskejä. Artificiell intelligens har snabbt blivit en del av vardagen, ofta nästan obemärkt. Många använder den redan dagligen, till exempel i sökmotorer, e-post och översättningstjänster. Även inom sjöfarten utvecklas kontinuerligt AI-baserade system, exempelvis för ruttplanering, optimering av bränsleförbrukningen och hantering av rapporter. Den snabba utvecklingen innebär ändå inte att fartygsbefälets arbete håller på att försvinna eller att fartyg inom de närmaste åren kommer att framföras utan människor ombord. Även om bilar redan delvis kan köra autonomt, är det fortfarande långt kvar till att fartyg skulle kunna fungera helt utan mänsklig inblandning, och jag anser inte att en sådan utveckling är sannolik. Mon för många arbetstagare syns artificiell intelligens för närvarande framför allt i vardagens små saker. Den kan till exempel användas för att sammanställa information, sammanfatta en lång e-postkedja eller snabbt söka fram information. Vissa kan också använda AI som en slags jurist och ställa frågor av typen ”hur fungerar detta enligt lagen?”. Just i sådana situationer finns det emellertid också en av de betydande riskerna ur anställningsförhållandets perspektiv. När en arbetstagare kopierar material som har uppkommit i arbetet till en AI-tjänst kan samtidigt konfidentiell information överföras till ett externt system. Det kan till exempel vara fråga om personuppgifter om besättningen, säkerhetsavvikelser, tekniska uppgifter om fartyget, lastuppgifter eller interna rapporter. All information som känns vardaglig i arbetet är inte nödvändigtvis sådan information som tryggt kan matas in i en öppen AI-tjänst. Dessutom kan jag inte nog betona att AI åtminstone ännu inte är tillräckligt utvecklad för att kunna identifiera förhållandet mellan kollektivavtal, lagstiftning och internationell rätt inom arbetsrätten och dessutom spegla detta mot etablerad praxis och prejudikat. AI kan ge ett övertygande svar, men det finns ändå inga verkliga garantier för att svaret är korrekt. Att mata in information i en öppen AI-tjänst är också en juridiskt betydelsefull fråga. Arbetstagaren har en skyldighet att skydda arbetsgivarens konfidentiella information, och tystnadsplikten upphör inte därför att informationen behandlas med hjälp av ny teknik. I praktiken kan skyldigheten brytas utan att man ens märker det, exempelvis när man ber AI om hjälp med att bearbeta en intern rapport eller sammanfatta en pågående arbetsrättslig tvist som gäller det egna anställningsförhållandet. Tekniken gör arbetet snabbare och enklare, men samtidigt ökar risken för oaktsamhet. Det yttersta ansvaret för AI ligger alltid hos människan Förbundets jurist Susanna Kankainen skriver i tidningen om arbetsrättsliga teman på ett praktiskt och lättbegripligt sätt och belyser frågor och ämnen som är aktuella i arbetslivet.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 11 Diskussionen om AI i arbetslivet fokuserar ofta på frågan om tekniken kommer att ersätta människan. Inom sjöfarten är den viktigare frågan sannolikt ändå hur AI används på ett säkert och ansvarsfullt sätt och med beaktande av arbetstagarens rättigheter. Det handlar inte bara om ett nytt tekniskt verktyg, utan också om huruvida man har en tillräckligt god förståelse för det ansvar, de risker och de begränsningar som användningen av AI medför. ANSVARET ÖVERFÖRS INTE TILL ARTIFICIELL INTELLIGENS Som konstaterats har användningen av artificiell intelligens snabbt blivit en del av arbetsplatserna. AI används för att utforma texter, översättningar, utkast till rapporter och ibland till och med som stöd för beslutsfattande. Det finns mycket positivt i denna utveckling, men ur en jurists perspektiv finns det också en central grundläggande sak som lätt glöms bort: ansvaret överförs inte till AI. AI är inte en juridisk aktör. Den har inget eget ansvar och inga skyldigheter. Därför ligger ansvaret för användningen av AI alltid kvar hos den i vars namn ärendet förs vidare, oavsett om det är fråga om en arbetstagare eller en arbetsgivare. Om ett beslut grundar sig på information som AI har producerat är det inte informationens ursprung som är avgörande, utan vem som har godkänt och använt den. I sjöarbetet är detta direkt kopplat till det ansvarssystem som redan är tydligt. Befälhavaren har det övergripande ansvaret för fartyget och för att det drivs på ett säkert sätt. Detta ansvar kan inte överföras eller delas med AI. Vakthavande befäl ansvarar för sina beslut under vakten, och även i hans eller hennes fall bedöms om agerandet har varit omsorgsfullt och professionellt. Om AI används exempelvis vid rapportering, planering eller utarbetande av instruktioner förändrar detta inte ansvarsförhållandena på något sätt. Samma sak gäller säkerhetsledningen. Varje anteckning, rapport och åtgärd har betydelse. Om AI används för att ta fram sådant material är den endast ett verktyg. Ansvaret för att innehållet är korrekt och motsvarar fartygets faktiska verksamhet ligger fortfarande hos människan. Ett konkret exempel gör situationen tydlig. Föreställ dig att det inträffar en säkerhetsavvikelse ombord och att en rapport ska upprättas. Arbetstagaren använder AI som hjälpmedel och matar in en beskrivning av händelserna. AI formulerar snabbt och smidigt en rapport, men utelämnar ett väsentligt skede i händelseförloppet eller tolkar situationen fel. Arbetstagaren godkänner rapporten utan att noggrant kontrollera den och skickar den vidare. Senare upptäcks att rapporten är felaktig. I denna situation försvinner ansvaret inte på grund av att texten har producerats av AI. Bedömningen riktas mot om arbetstagaren har uppfyllt sin egen omsorgsplikt. Samma logik gäller i alla situationer där AI används. Det finns redan exempel på situationer där personer i relativt höga befattningar har skickat AI-genererat material i eget namn utan att läsa igenom det ordentligt. När innehållet senare har uppmärksammats har man hänvisat till att skribenten inte ”menade det” eller ens ”sade något sådant”. Hur ska man förhålla sig till detta när ett motsägelsefullt eller felaktigt uttalande ändå finns i ett e-postmeddelande som personen själv har skickat? När ett dokument, meddelande eller en rapport skickas i eget namn är man ansvarig för dess innehåll, oberoende av vem eller vad som ursprungligen har producerat texten. Detta understryker betydelsen av yrkesskicklighet på ett helt nytt sätt. AI kan underlätta arbetet och spara tid, men det eliminerar inte behovet av att förstå innehållet och kontrollera att det är korrekt. Tvärtom kan man säga att ju enklare det blir att producera text, desto viktigare blir förmågan att bedöma vad man faktiskt håller på att godkänna. DEN STÖRSTA JURIDISKA RISKEN: SEKRETESSBELAGD INFORMATION Den största juridiska risken med användningen av AI är egentligen inte att AI gör fel, utan vilken information man ger den. Detta är något som många i praktiken inte tänker på. AI används i vardagen snabbt och naturligt, ungefär på samma sätt som om man skrev anteckningar eller gjorde ett utkast för sig själv. I verkligheten är situationen dock en helt annan. När information matas in i en öppen AI-tjänst handlar det inte om ett internt arbetsverktyg, utan om en extern tjänsteleverantör. I praktiken innebär detta att den information som matas in kan lagras i tjänsteleverantörens system. Användaren ser inte denna process och det känns inte som någon särskild åtgärd, men juridiskt handlar det om att information lämnas utanför organisationen. Dessutom måste man vara medveten om att den information som matas in kan komma att användas av tjänsteleverantören för utvecklingsändamål. Många öppna AI-tjänster använder insamlat material för att förbättra tjänsten och utveckla modellerna. Ur användarens perspektiv är detta ofta oklart, men i praktiken innebär det att information som en gång har matats in inte längre är helt under användarens kontroll. Informationen kan bli en del av ett större utvecklingsmaterial, och det är inte möjligt att exakt kontrollera hur den senare används eller vem som kan få tillgång till den. Saken blir särskilt problematisk eftersom arbetsgivaren ofta inte vet vilken information arbetstagarna matar in i AI. Situationen kan uppstå helt i god tro. Arbetstagaren vill göra en rapport tydligare, ber om hjälp med en översättning eller söker hjälp med en besvärlig skriftlig situation. Samtidigt kan hela dokument eller delar av dem kopieras in i AI utan att man stannar upp och funderar över vilken information dokumenten faktiskt innehåller. Ur informationssäkerhetssynpunkt innebär detta en betydande risk. AI är inte ett system som arbetsgivaren har kontroll över på samma sätt som exempelvis ett internt informationssystem. När information överförs via en sådan extern tjänst uppstår en risk för att konfidentiell information sprids på ett sätt som inte är avsett eller tillåtet. Risken är inte teoretisk, utan mycket konkret, eftersom information ofta matas in mitt i vardagens brådska utan någon djupare eftertanke. I praktiken syns detta i många situationer som vid första anblicken verkar ofarliga. En arbetstagare kan exempelvis mata in en intern rapport i AI och be den sammanfatta innehållet. Då har hela rapportens innehåll, inklusive eventuella personuppgifter, säkerhetsobservationer eller operativa detaljer, redan överförts till en extern tjänst. I en annan situation används AI för att förbättra en egen text, och samtidigt bifogas bilagor eller bakgrundsinformation som innehåller konfidentiellt material från arbetsgivaren. Ofta kan ett sådant utlämnande av information även omfatta information som klassificeras som företagshemligheter. Problemet ligger just i att överföringen sker så lätt och omärkbart. Att skriva in något i AI känns inte på samma sätt som att exempelvis skicka ett dokument till en extern epostadress, även om slutresultatet juridiskt kan vara mycket
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==