FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 3 Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi Är Finlands försörjningsberedskap inom sjöfarten i ordning vad gäller bemanning? Finland gick med i Nato den 4 mars 2023. Detta beslut var en direkt följd av Rysslands invasion av Ukraina i februari 2022, vilket ledde till att Finland omvärderade sin status som militärt ickeallianserad nation. Genom att gå med i Nato förband sig Finland till kollektivt försvar, vilket innebär att en attack mot en medlemsstat betraktas som en attack mot alla. Finlands långa period som militärt icke-allianserad nation kom därmed till sitt slut. Försörjningsberedskapen är en livsviktig fråga som aldrig bör underskattas. Finska utrikeshandelsfartyg under finsk flagg har under mycket lång tid haft runt 100+ fartyg. Arbetslösheten inom sjöfarten är mycket låg jämfört med den genomsnittliga arbetslöshetsnivån i Finland, som är mindre än en tredjedel av den. Skillnaden är enorm. Så vi befinner oss redan i en situation där det nuvarande antalet personer som utexamineras till sjöfartssektorn inte räcker ens för nuvarande behov, än mindre i framtiden. Så i händelse av en allvarlig kris uppstår stora problem! Alla kan fråga sig, om man arbetade utomlands och en militär kris uppstod i det land där man arbetade, skulle man stanna kvar för att utföra sitt arbete i det landet och därmed stärka landets samhälles funktion under krisen, eller skulle man snabbt återvända till säkerheten i Finland? Ett bra exempel var konflikten mellan USA och Iran, då bomber började falla till exempel i Dubai-området, varpå utlänningar lämnade området mycket snabbt med logiken "Inte vår konflikt". Med samma logik måste en sjöman som inte är finsk medborgare, om han arbetar under finsk flagg, överväga vad han ska göra om en militär kris uppstod i Finland, som skulle tvinga fartyg under finsk flagg att operera i finska hamnar, där säkerhetshotet har ökat avsevärt. Jag vågar påstå att väldigt få människor är villiga att vara involverade i konflikter i andra länder, om det inte är absolut nödvändigt. ”ALL HANDS ON DECK” Sjömäns läkarundersökningar och undertagsförfaranden är ett hett ämne varje år. Finland har ett ofattbart antal sjömän vars sjöduglighet bedöms genom ett undertagsförfarande i förhållande till grannländerna, nämligen Estland och Sverige. Det är inte så att vi vill att människor med alltför dålig hälsa ska arbeta till sjöss, utan att hälsokraven, som ändå bygger på samma internationella bestämmelser överallt, ska följa samma principer i sin tolkning som i grannländerna, inget mer. Finland har inte råd att antalet finska sjömän minskar, alla behövs, "all hands on deck"! Önskar er alla en god höst! Chefredaktör Johan Ramsland PÄÄKIRJOITUS LEDARE Onko Suomen huoltovarmuus merenkulussa kunnossa koskien miehitystä? Suomi liittyi Natoon 4.3.2023. Tämä päätös oli suoraa seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan helmikuussa 2022, mikä sai Suomen arvioimaan uudelleen asemaansa sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Liittymällä Natoon Suomi sitoutui osaksi kollektiivista puolustusta, mikä tarkoittaa, että hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan. Suomen pitkä kausi sotilaallisesti liittoutumattomana maana tuli täten päätökseen. Huoltovarmuus on elintärkeä asia, jota ei koskaan saa vähätellä. Suomen ulkomaankauppaliikenteen alukset Suomen lipun alla ovat olleet hyvin pitkään määrältään noin 100+ alusta. Työttömyys on hyvin alhainen merenkulussa suhteessa Suomen keskimääräiseen työttömyystasoon ollen alle kolmasosan siitä. Ero on valtava. Olemme siis jo siinä tilanteessa, että nykyiset merenkulun alalle valmistuvat henkilöt eivät riitä edes nykyisiin tarpeisiin saatikka sitten tulevaisuudessa. Vakavan kriisin sattuessa olemme siis pahassa pulassa! Jokainen voi kysyä itseltään, jos vaikka olisit itse maatöissä ulkomailla ja työkohteen maassa syntyisi sotilaallinen kriisi, jäisitkö suorittamaan palkkatyötäsi siihen maahan ja siten vahvistamaan sen maan yhteiskunnan toimivuutta kriisinkin aikana, vai lähtisitkö takaisin pikapuolin turvaan Suomeen? Hyvä esimerkki oli USA-Iran konfliktissa, kun alkoi tippua pommeja esimerkiksi Dubain alueella, jolloin ulkomaalaiset poistuivat hyvin nopeasti alueelta ”Ei meidän konfliktimme” -logiikalla. Samalla logiikalla merimies, joka ei ole Suomen kansalainen, joutuu punnitsemaan, jos on töissä Suomen lipun alla, mitä tehdä, jos Suomeen syntyisi sotilaallinen kriisi, joka pakottaisi Suomen lipun alla olevat alukset liikennöimään Suomen satamiin, missä turvallisuuden uhkakuva on kasvanut olennaisesti. Uskallan väittää, että hyvin harva on valmis olemaan osallisena muiden maiden konflikteissa, jos ei ole aivan pakko. ”ALL HANDS ON DECK” Merenkulkijoiden lääkärintarkastukset ja poikkeuslupamenettelyt puhuttavat vahvasti joka vuosi. Suomessa on aivan käsittämätön määrä merenkulkijoita, joiden merikelpoisuus punnitaan poikkeuslupamenettelyn kautta suhteessa lähimaihin eli Viroon ja Ruotsiin. Kyse ei ole siitä, että haluaisimme liian huonolla terveydellä olevien henkilöiden olevan meritöissä, vaan siitä, että terveysvaatimukset, jotka kuitenkin perustuvat samoihin kansainvälisiin säännöksiin kaikkialla, noudattaisivat tulkinnoissaan samoja periaatteita kuin naapurimaissa, ei muusta. Suomella ei ole varaa siihen, että suomalaisten merenkulkijoiden määrä vähenee, vaan kaikkia tarvitaan, ”all hands on deck”! Toivotan teille kaikille hyvää syksyä! Päätoimittaja Johan Ramsland
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==