10 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Liiton juristi SUSANNA KANKAINEN kirjoittaa lehdessä jostakin työoikeuden teemasta käytännönläheisesti arkikielellä ja avaa käytännön työelämään liittyviä kysymyksiä ja aiheita. työntekijä voi rikkoa salassapitovelvollisuuttaan täysin huomaamattaan, koska tekoälyn käyttö ei tunnu samalta kuin tietojen lähettäminen ulkopuoliselle, vaikka juridisesti vaikutus voi olla hyvin samankaltainen. Tähän liittyvät suoraan työsopimuslain lojaliteettivelvollisuus ja usein erikseen sovittu salassapitovelvollisuus. Lisäksi henkilötietojen osalta sovellettavaksi tulevat tietosuojasäännökset. Jos luottamuksellista tietoa käsitellään väärin, seuraukset voivat olla moninaisia: työnantajan sisäisiä toimenpiteitä, vahingonkorvausvastuuta tai tietosuojan osalta viranomaiskysymyksiä. Juuri siksi on tärkeää tunnistaa, ettei tekoäly ole “vain työkalu muiden joukossa”, vaan väylä, jonka kautta tieto voi siirtyä organisaation ulkopuolelle. Samasta syystä nousee esiin käytännön kysymys siitä, saako tekoälyä ylipäätään käyttää työssä. Vastaus riippuu pitkälti työnantajan ohjeistuksesta ja siitä, millaisesta palvelusta on kyse. Monilla työnantajilla on jo omat linjauksensa, joissa määritellään, saako työssä käyttää tiettyjä sovelluksia, saako käyttää omia palveluita ja millaista tietoa niihin saa syöttää. Työnantajalla on direktio-oikeuden perusteella oikeus rajoittaa tai jopa kieltää tekoälyn käyttö tietyissä tehtävissä, erityisesti silloin kun käsitellään luottamuksellista tai turvallisuuskriittistä tietoa. Olennaista on myös ymmärtää, että riippumatta siitä, käytetäänkö tekoälyä työpaikan laitteella vai omalla puhelimella, vastuu ei katoa. Työasioiden käsittelyyn liittyvät velvoitteet seuraavat mukana laitteesta riippumatta. Jos selkeitä ohjeita ei ole, varovaisuus on oikea lähtökohta. Kaiken tämän keskellä on hyvä muistaa, ettei tekoäly korvaa ammattitaitoa. Merityö perustuu kokemukseen, tilannetajuun, turvallisuusvastuuseen ja ihmisten johtamiseen. Poikkeustilanteissa korostuu kyky arvioida tilannetta kokonaisuutena ja tehdä ratkaisuja, joilla voi olla välittömiä vaikutuksia turvallisuuteen. Tekoäly voi auttaa esimerkiksi tekstin tuottamisessa tai tiedon jäsentämisessä, mutta se ei kanna vastuuta eikä kykene samaan käytännön harkintaan kuin kokenut merimies. Mitä kriittisemmästä tilanteesta on kyse, sitä vähemmän merkitystä on sillä, mitä tekoäly ehdottaa, ja sitä suurempi merkitys on ihmisen omalla osaamisella. Tulevaisuutta ajatellen työntekijän kannalta tärkeintä on ymmärtää perusasiat. Tekoälyn perusteet on hyvä opetella, riskit on syytä tunnistaa, eikä tuotettuun sisältöön pidä luottaa sokeasti. Kaikki olennainen tieto on tarkistettava, ja työnantajan ohjeita on noudatettava. Ammattiliiton näkökulmasta tämä tarkoittaa myös sitä, että työntekijöillä on oltava riittävä koulutus ja selkeät pelisäännöt. Teknologia ei saa johtaa siihen, että vastuu kasvaa kohtuuttomasti ilman, että työntekijällä on mahdollisuus ymmärtää ja hallita siihen liittyviä riskejä. Artificiell intelligens har snabbt blivit en del av vardagen, ofta nästan obemärkt. Många använder den redan dagligen, till exempel i sökmotorer, e-post och översättningstjänster. Även inom sjöfarten utvecklas kontinuerligt AI-baserade system, exempelvis för ruttplanering, optimering av bränsleförbrukningen och hantering av rapporter. Den snabba utvecklingen innebär ändå inte att fartygsbefälets arbete håller på att försvinna eller att fartyg inom de närmaste åren kommer att framföras utan människor ombord. Även om bilar redan delvis kan köra autonomt, är det fortfarande långt kvar till att fartyg skulle kunna fungera helt utan mänsklig inblandning, och jag anser inte att en sådan utveckling är sannolik. Mon för många arbetstagare syns artificiell intelligens för närvarande framför allt i vardagens små saker. Den kan till exempel användas för att sammanställa information, sammanfatta en lång e-postkedja eller snabbt söka fram information. Vissa kan också använda AI som en slags jurist och ställa frågor av typen ”hur fungerar detta enligt lagen?”. Just i sådana situationer finns det emellertid också en av de betydande riskerna ur anställningsförhållandets perspektiv. När en arbetstagare kopierar material som har uppkommit i arbetet till en AI-tjänst kan samtidigt konfidentiell information överföras till ett externt system. Det kan till exempel vara fråga om personuppgifter om besättningen, säkerhetsavvikelser, tekniska uppgifter om fartyget, lastuppgifter eller interna rapporter. All information som känns vardaglig i arbetet är inte nödvändigtvis sådan information som tryggt kan matas in i en öppen AI-tjänst. Dessutom kan jag inte nog betona att AI åtminstone ännu inte är tillräckligt utvecklad för att kunna identifiera förhållandet mellan kollektivavtal, lagstiftning och internationell rätt inom arbetsrätten och dessutom spegla detta mot etablerad praxis och prejudikat. AI kan ge ett övertygande svar, men det finns ändå inga verkliga garantier för att svaret är korrekt. Att mata in information i en öppen AI-tjänst är också en juridiskt betydelsefull fråga. Arbetstagaren har en skyldighet att skydda arbetsgivarens konfidentiella information, och tystnadsplikten upphör inte därför att informationen behandlas med hjälp av ny teknik. I praktiken kan skyldigheten brytas utan att man ens märker det, exempelvis när man ber AI om hjälp med att bearbeta en intern rapport eller sammanfatta en pågående arbetsrättslig tvist som gäller det egna anställningsförhållandet. Tekniken gör arbetet snabbare och enklare, men samtidigt ökar risken för oaktsamhet. Det yttersta ansvaret för AI ligger alltid hos människan Förbundets jurist Susanna Kankainen skriver i tidningen om arbetsrättsliga teman på ett praktiskt och lättbegripligt sätt och belyser frågor och ämnen som är aktuella i arbetslivet.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==