62 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART där allas kompetens behövs och där man ständigt lär sig något nytt. Tara Kylén, som kommer från Hangö, berättar däremot att havet har varit närvarande under hela hennes liv. Intresset för fiske, båtliv och segling under barndomen lade en stark grund för det framtida yrkesvalet, men den slutliga gnistan tändes under den frivilliga militärtjänsten. ”När jag fick köra båtar nästan varje dag visste jag att det här var något jag ville göra”, berättar Kylén. Under studierna har hon särskilt intresserat sig för navigationskurser och praktiska övningar. Under praktikperioderna har hon imponerats av de olika fartygens arbetssätt och arbetsgemenskaper. Även om de grundläggande principerna för arbetet är desamma, görs saker och ting på varje fartyg på lite olika sätt, vilket gör arbetet mångsidigt och utvecklande. Enligt Kylén är några av de bästa sidorna med arbetet till sjöss möjligheten att se nya platser, träffa olika människor och ständigt lära sig något nytt. Just dessa erfarenheter har stärkt känslan av att yrkesvalet har varit det rätta. Både Kivistö och Kylén ser verksamheten med studentrepresentanter som en möjlighet att öka dialogen mellan studerande, läroanstalter och arbetslivet. För många studerande är kollektivavtal, arbetslivets spelregler, intressebevakning och det stöd som förbundet erbjuder fortfarande nya frågor. Studentrepresentanterna kan för sin del bidra till att göra dessa teman bekanta redan under studietiden och berätta vilken nytta organisering kan ha för den framtida yrkeskarriären. Verksamheten med studentrepresentanter har precis inletts, och målet är att utvidga den till alla sjöfartsutbildningar. För närvarande söker förbundet fortfarande studentrepresentanter till andra sjöfartsskolor. Om du vill vara med och utveckla samarbetet mellan de studerande och förbundet samt bidra till att de studerandes röst blir hörd, kontakta förbundets jurist Susanna Kankainen (susanna.kankainen@ seacommand.fi) och kom med i verksamheten. Kansainvälisen meriympäristösääntelyn asiantuntija Anita Mäkinen on saanut vuoden 2026 Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sundayn. Hän on tehnyt poikkeuksellisen vaikuttavaa työtä kansainvälisen merenkulun ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja meriturvallisuuden kehittämiseksi myös arktisella alueella. TEKSTI: SUOMEN MERIMIESKIRKKO SR Anita Mäkinen on vaikuttanut vahvasti Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa sekä Suomen valtuuskunnan jäsenenä että IMO:n työryhmien ja Pollution Prevention and Response PPR -alakomitean puheenjohtajana. Hän on tehnyt pitkän uran Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtavana asiantuntijana ja toiminut Suomen pysyvän IMO-edustajan sijaisena. Hän jäi eläkkeelle aiemmin tänä vuonna. Sea Sunday -palkinto on Suomen viranomaisten sekä ammatti- ja vapaa-ajan merenkulun järjestöjen vuonna 1997 perustama tunnustus. Palkintotoimikunnan puheenjohtajaorganisaationa toimii Suomen Merimieskirkko. Anita Mäkinen on ensimmäinen Sea Sunday -palkinnon saanut nainen. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne luovutti Mäkiselle palkinnon 29.9. Säätytalolla. KASVAVA LAIVALIIKENNE LISÄÄ ARKTISTEN ALUEIDEN YMPÄRISTÖHAASTEITA IMO:ssa Anita Mäkinen on tehnyt kansainvälisesti tärkeää työtä muun muassa polaarikoodin parissa sekä vaikuttanut merenkulun päästöjä ja ympäristöhaittoja koskevaan sääntelyyn. ”Polaarikoodi asettaa arktisilla ja antarktisilla vesillä purjehdittaessa sitovia vaatimuksia alusten rakenteelle ja varusteille, liikennöinnille sekä miehistön pätevyyksille. Sen avulla ehkäistään myös ympäristövahinkoja ja -vaikutuksia ”, kertoo Anita Mäkinen. Arktisilla vesillä alusten määrä on lisääntynyt noin 40 prosenttia vuosina 2013–2025. Liikenteen kasvu lisää kasvihuonepäästöjä ja mustan hiilen aiheuttamia ympäristöriskejä. Jään pinnalle laskeutunut musta hiili imee auringon säteilyä, mikä kiihdyttää jään sulamista. ”Laivaliikenne arktisella alueella kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen avatessa uusia väyliä ja alueita mineraalien, öljyn ja kaasun hyödyntämiselle. Meriturvallisuudessa on kehitettävää, ja ympäristövaatimuksia pitää uudistaa ja tiukentaa.” Myös varjolaivasto on suuri turvallisuus- ja ympäristöhaaste. Varjolaivastolla tarkoitetaan kaikkialla maailman merillä liikkuvia aluksia, jotka eivät ole IMO:n säädösten mukaisia. ”Niillä voi olla puutteita esimerkiksi varustuksessa tai rakenteessa. Lisäksi alusten omistus-, vakuutus- ja rekisteröintijärjestelyt ovat usein epäselviä, millä pyritään kiertämään pakotteita tai muuta sääntelyä. Kyse ei siis ole vain Itämerellä liikkuvista aluksista”, Anita Mäkinen kertoo.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==