Lehden yläosaan kaksi vaihtoehtoa, logo messinkisenä mustalla taustalla tai mes harjatulla harmaalla taustalla. Ohutlevy_logo_messinki_harjattu_harmaa_tausta_11102019.jpg www.ohutlevy.com 1•2026 Ohutlevy-lehden vanhat numerot: http://www.e-julkaisu.fi/ohutlevy/uusin_lehti/ Mahdollistaa vastuullisemman toiminnan SSAB:n SSAB Zero™ -teräksen tuotannossa syntyvät fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat alle 0,05 kg CO2e/kg terästä GHG-protokollan Scope 1- ja Scope 2 -luokissa. SSAB Zero™ on ensimmäinen kaupallinen teräs laatuaan. Käyttämällä kierrätysterästä ja fossiilivapaata energiaa fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat käytännössä nolla, eikä suorituskyvystä tai laadusta tarvitse tinkiä. Lue lisää ssab.com/fi-fi
Aurubis Finland Oy PL 60, 28101 Pori e.kuusisto@aurubis.com Aurubis.fi kotimaista kuparia läheltä
RAKENNETAAN KILPAILUETU MYYNTI 010 8200 500 HUOLTO 010 8200 530 VARAOSAT 010 8200 540 vossi.fi 29.9. 1.10.2026 TAMPEREEN MESSUKESKUS 20. 23.10.2026 HANNOVER, SAKSA Taso- ja putkilaserit Lävistys- ja yhdistelmäkoneet Särmäysrobottisolut ja -koneet työkaluvaihtoautomaatiolla Taivutusautomaatit Levyleikkurit Automaatio- ja varastoratkaisut Koko tuotannon digitalisoivat ohjelmistot Älykäs 3D CAD -tiedostotuonti, valmistettavuuden tarkistus, automaattinen ohjelmien teko sekä tarjouslaskenta. Huippunopea etäohjelmointi robotti- ja työkaluvaihtoautomaatiolla varustetuille särmäyssoluille. UPLIFT YOUR PROCESS FLOW vossi.fi/lvd
4 • OHUTLEVY 2026 www.ohutlevy.com Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Kustantaja: Teknologiainfo Teknova Oy Sisällysluettelo 2026 TOIMITUS: Quality Engineer Johanna Hiljanen (päätoimittaja), SSAB Europe Oy sähköposti: johanna.hiljanen@ssab.com Tuotepäällikkö Pasi Aspegren, Outokumpu Stainless Oy sähköposti: Pasi.Aspegren@outokumpu.com Team lead Hannu-Pekka Heikkinen, Outokumpu Stainless Oy Sähköposti: hannu-pekka.heikkinen@ outokumpu.com Head of Product Development Martti Järvenpää, SSAB Europe Oy sähköposti: martti.jarvenpaa@ssab.com Projektipäällikkö Joel Kontturi, Metropolia Ammattikorkeakoulu sähköposti: Joel.Kontturi@metropolia.fi Prof. Jari Larkiola, Oulun Yliopisto sähköposti: Jari.Larkiola@oulu.fi Asiantuntija Reeta Luomanpää, Teknologiateollisuus ry sähköposti: reeta.luomanpaa@teknologiateollisuus.fi TkT Simo Mäkimattila, M-Ohutlevysuunnittelu Oy sähköposti: Simo.Makimattila@hotmail.com Prof. Pasi Peura, Tampereen yliopisto sähköposti: Pasi.Peura@tuni.fi Specialist Raimo Ruoppa, Lapin ammattikorkeakoulu sähköposti: raimo.ruoppa@lapinamk.fi Prof. Juha Varis, LUT-yliopisto sähköposti: Juha.Varis@lut.fi Tutkimuspäällikkö Tiina Vuorio, Hämeen ammattikorkeakoulu Sähköposti: tiina.vuorio@hamk.fi ILMOITUKSET: Anne Savela sähköposti: anne.savela@teknologiateollisuus.fi Ilmestynyt vuodesta 1980 TAITTO JA PAINO: PunaMusta Oy, 2026 Suhdannekäänne vahvistuu maailman vastatuulista huolimatta Hanne Mikkonen........................................................................ 6 Lujien terästen särmättävyyden kokeellinen ja laskennallinen arviointi Viljami Veijonaho ja Vili Kesti . ............................................... 7 Koneenvalmistajan vaatimukset ohutlevytoimittajan laadulle ja kyvykkyydelle Jan Tapanainen....................................................................... 10 Epäpuhtauksina esiintyvien kuparin ja tinan vaikutus monifaasiterästen ominaisuuksiin Pasi Peura, Shahroz Ahmed ja Ali Sabr............................... 14 Sähkötoiminen hehkuttamo SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla Elina Damskägg....................................................................... 16 Vetypohjainen teräs tarvitsee ympärilleen toimivan vetyekonomian Aleksanteri Lammassaari...................................................... 19 ICP Materials – 40 vuotta tutkittua tietoa materiaalien kestävyydestä Tiina Vuorio.............................................................................. 22 Tulevaisuuden ilmastoa vastaavien testien kehittäminen ohutlevypinnoitteille Johanna Mäntyneva................................................................ 27 SSAB:n Veturi-ohjelma rakentaa fossiilivapaan teräksen tulevaisuutta Johanna Hiljanen. ................................................................... 31 Rullamuovaaminen keskiössä – SAMESOR OY Samesor Oy.............................................................................. 32 Pulaa osaamisesta – Miten automaatio vastaa työvoiman heikkoon saatavuuteen Professori Juha Variksen haastattelu. ................................ 34 Ylivoimainen kilpailuetu LVD:n ainutlaatuisilla laserleikkaus- ja ohjelmistoratkaisuilla Vossi Group Oy........................................................................ 36 Vaski Group jatkaa kasvamista Vaski Group.............................................................................. 38 Miksi reaaliaikainen tuotannon tilannekuva ei synny, vaikka dataa on? Digitaalisen tuotannon lupaus ja arjen todellisuus Mikael Ollikainen, Juha Varis ja Valtteri Havukainen........ 40 Levytekniikan Teemapäivä - Steel Forum 2025 Lahdessa Meri Rosenberg....................................................................... 42 Plootu Fennica 2026 -ohutlevytuotekilpailu huipentui palkintojenjakoon maaliskuussa Konepaja 2026-messuilla Tampereella Reeta Luomanpää. .................................................................. 46 Ohutlevytuotteet-toimialaryhmän Ohutlevypäivät 2026 Tallinnassa Simo Mäkimattila.................................................................... 49 Messuja ja konferensseja.......................................................60 Yleiset toimintaperiaatteet....................................................62 Toimialaryhmän jäsenluettelo...............................................64
6 • OHUTLEVY 2026 www.ohutlevy.com PÄÄKIRJOITUS Toimialaryhmän uutisia Ohutlevypäivät Vuoden 2026 Ohutlevypäivät järjestettiin 21.–23.4.2026 Tallinnassa ja mukana oli lähes 80 alan ammattilaista. Suuri kiitos kaikille osallistujille! Lisätietoa seminaarista löytyy tämän lehden sivuilta. Seuraavat Ohutlevypäivät järjestetään Turussa 14.-15.4.2027. Suhdannekäänne vahvistuu maailman vastatuulista huolimatta Kuluneesta vuodesta ei ole puuttunut tuskan hikeä aiheuttavia käänteitä. Helmikuun lopussa alkanut Iranin sota on hämmentänyt maailman öljymarkkinoita, aiheuttanut kiihtyvän inflaation ja tuonut painetta ohjauskorkojen nostoon. Kaiken tämän keskellä maailmantalous ja yritykset ovat osoittaneet sopeutumiskykynsä. Kevään toteutunut talouskasvu oli ennakkotietojen mukaan odotuksia parempaa niin Suomessa kuin maailmalla. Jos joku olisi sanonut maaliskuun alussa, että Hormuzinsalmi tulee olemaan kiinni vielä kesän jälkeen, ja maailma jatkaa lähes entisellään, kuinka moni olisi uskonut? Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan riippuvuus fossiilisista polttoaineista on viime vuosina vähentynyt ja energiatehokkuus parantunut, joten korkeampi öljyn hinta ei pääse iskemään talouksiin entisellä voimalla. Suomessa on siis tehty oikeita ratkaisuja: meillä on panostettu päästöttömään energiaan, ja suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten panostukset energiatehokkuuden ja vihreän siirtymän tuotetarjoomaan ovat olleet oikeita juuri tässä ajassa. Suomalaisessa teknologiateollisuudessa suhdannekäänne ja positiivinen vire ovat vahvistuneet maailman vastatuulista huolimatta. Kysyntätilanne on nyt jo pitkässäkin aikasarjassa varsin vahva. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, antaa se hyvät lähtökohdat loppuvuodelle. Erityisesti suurimman päätoimialan, kone- ja metallituoteteollisuuden tilanne vaikuttaa positiiviselta: alan tuotanto ja liikevaihto ovat kasvaneet tasaisesti vuoden 2025 alusta lähtien. Samoin tilauskannat ovat vahvistuneet jo vuoden 2024 lopulta alkaen. Kasvun vetureina ovat olleet erityisesti telakat ja puolustusteollisuus, lisäksi datakeskukset ja energiaratkaisut tuovat kasvua uusiin tilauksiin. Kone- ja metallituoteteollisuus on suomalaisen teollisuuden selkäranka, jonka menestys ja kasvu säteilee myös muille aloille. Työllisyyskin on elpynyt pienin askelin jo reilun vuoden verran. Kesäkuun 2026 lopussa kone- ja metallituoteteollisuus työllisti 138 200 henkilöä, mikä on suurin määrä sitten finanssikriisin. Jos kasvu jatkuu, osaavan työvoiman saatavuus on kohta taas akuutti ongelma. Riskit eivät ole poistuneet ja maailmantilanne jatkuu näillä näkymin epävarmana. Siitä huolimatta kasvun jatkumiselle on hyvät edellytykset. Parempia aikoja ei kannata enää odotella: nyt on hyvä aika investoida ja hakea kasvua. • HANNE MIKKONEN JOHTAVA EKONOMISTI TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Kirjoitus perustuu tilanteeseen 12.8.2026.
OHUTLEVY 2026 • 7 www.ohutlevy.com > Johdanto Särmäys on yleinen sekä kustannustehokas kylmämuovausmenetelmä modernissa konepajateollisuudessa. Vaikka prosessi vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinkertaiselta, siihen liittyy merkittäviä haasteita erityisesti ultra-lujien terästen (UHSS) käsittelyssä. Näiden terästen korkea lujuus mahdollistaa kevyet ja kestävät rakenteet ohuemmalla ainepaksuudella, mutta samalla niiden heikentynyt muovattavuus asettaa merkittäviä haasteita valmistusprosessille. Tämä artikkeli perustuu vuonna 2025 valmistuneeseen diplomityöhön, jossa tarkasteltiin uusia 960 MPa:n myötölujuuden omaavia rakenneteräskonsepteja, joiden kehitystyön tavoitteena oli parantaa särmättävyyttä ja sen tasalaatuisuutta säilyttäen materiaalin erinomaiset mekaaniset ominaisuudet. Tutkimus perustuu kokeellisiin särmäystesteihin, SEM-mikrorakennetutkimuksiin sekä numeeristen analyysimenetelmien hyödyntämiseen. Saatuja tutkimustuloksia käytetään lopullisen materiaalikonseptin suunnittelussa ja optimoinnissa, jonka tavoitteena on tuotantovalmis materiaali. Tutkimussuunnitelma Tutkittavana oli kolme 960 MPa myötölujuuden omaavaa teräskonseptia (A, B ja C), joiden mikrorakennetta on kehitetty alkuperäisestä, kompleksisesta monifaasirakenteesta kohti homogeenisempaa martensiittista rakennetta seosaineita ja valmistusparametrejä säätämällä. Tutkittavana aineenpaksuutena oli 8 mm, ja tutkimusnäytteet otettiin kelan keulasta (NK1), keskeltä (NK3) ja hännästä (NK5), särmäysominaisuuksien tasaisuuden arvioimiseksi koko kelan pituudelta. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin särmäyskokeita 90°:n kulmaan vapaataivutuksena sekä pitkittäin että poikittain valssaussuuntaan nähden. Kokeissa määritettiin, eri työkalukokoja (Rp) käyttäen, pienin mahdollinen sisäsärmän taivutussäde (Ri) suhteessa aineenpaksuuteen (t), jolla särmäyspinnalle ei muodostu pintavikoja. Tavoitteena oli Ri/t-suhde alle 3,5. Kokeet suoritettiin ns. Z-särmäyksenä, jossa ensimmäisen taivutuksen jälkeen kappale käännettiin ja särmäys tehtiin toisesta reunasta vastakkaiseen suuntaan. Tämä mahdollisti pintojen välisten eroavaisuuksien tarkastelun samasta näytekappaleesta. UHS-teräksiä särmättäessä käytetään tyypillisesti suhteellisen suurikokoisia työkaluja, joiden tarkoituksena on jakaa venymää laajemmalle alueelle ja siten pienentää pintavaurioiden riskiä. Kuitenkin tämä johtaa yleiseen ilmiöön, jossa materiaali irtoaa painimelta eli alkaa karkaamaan, kuva 2. Lujien terästen särmättävyyden kokeellinen ja laskennallinen arviointi KUVA 1. Särmäysmenettely. KUVA 2. Materiaalin karkaaminen painimelta. Kaikki UHS-teräkset osoittavat vapaataivutuksessa karkaamista painimelta, mutta ilmiön voimakkuus määräytyy materiaalin ominaisuuksien perusteella. Suuri karkaaminen tarkoittaa, että venymä alkaa paikallistua särmän pinnalla kapealle alueelle sen sijaan, että se jakaantuisi tasaisesti painimen ympärille. Tällöin materiaalin lujittuessa alatyökalun ja testinäytteen väliset kitkavoimat eivät enää ole riittäviä pitämään materiaalia painimessa kiinni, jolloin materiaali alkaa käyttäytymään saranamaisesti. Tällöin alkuperäinen kolmen pisteen taivutustilanne muuttuu neljän pisteen taivutukseksi kontaktipisteiden siirtyessä sivulle. Ilmiö heijastuu usein myös särmän geometriaan siten, että profiili ei säily pyöreänä vaan alkaa muodostaa kulmikasta, niin kutsuttua mutterimaista muotoa. Normaalin särmäystestauksen lisäksi tässä työssä tarkasteltiin A-konseptin kykyä vastustaa venymien paikallistumista optisella venymämittauksella, DIC-menetelmällä (Digital Image Correlation). DIC-menetelmässä koekappaleen pintaan maalataan täplitetty kuvio, minkä jälkeen pintaa kuvataan ennen deformaatiota sekä muovauksen aikana. Kuvia vertaamalla DIC-ohjelmisto määrittää venymäkentät analyysialueella ja kykenee piirtämään esimerkiksi venymäjakaumia eri kohdissa särmäyslinjan yli muovauksen
8 • OHUTLEVY 2026 www.ohutlevy.com edetessä. Oulun yliopistolla kehitetyillä työkaluilla on mahdollista seurata särmäysprosessin aikana tapahtuvaa venymien kehittymistä kappaleen pinnalla. Saatuja tuloksia verrattiin nykyisen referenssimateriaalin vastaaviin tuloksiin. Viimeisimpinä varsinaisena tutkimusmenetelmänä Akonseptin materiaalien mikrorakenteen homogeenisuutta tutkittiin käyttäen FE-SEM-mikroskopiaa. Lisäksi työssä arvioitiin FEM-simuloinnin potentiaalisuutta särmäystestaustyökaluna mallintamalla DIC-mittauksia vastaava särmäystilanne ja vertailemalla molempien laskennallisten menetelmien tuottamia venymäjakaumia. delle eri A-konseptin materiaalille sekä nykytuotannon referenssimateriaalille. A-konseptin materiaaleista toisella havaittiin särmäystesteissä heikko ja toisella parempi särmättävyys. KUVA 3. DIC-testausjärjestely sekä analyysialueen täpläkuvio. KUVA 4. Abaqus-ohjelmalla mallinnettu FEM-malli. Tulokset A-konseptin särmäystestit suoritettiin kahdelle eri kelalle. Molempien kelojen tulokset saavuttivat tavoitellut Ri/t-arvot, mutta materiaalissa havaittiin voimakasta karkaamista painimelta, mikä ilmenee Ri/t- ja Rp/t-arvojen merkittävänä erona. Myös B-konseptin materiaalit testattiin kahdesta eri kelasta. Näissä testeissä toisen nauhan keulasta otetut näytteet eivät saavuttaneet tavoite Ri/t-arvoja. Lisäksi, samankaltaisesti kuin A-konseptin materiaaleilla, karkaaminen painimelta oli voimakasta. Tämä viittaa kummassakin tapauksessa merkittävään venymän lokalisoitumiseen ja saattaa indikoida materiaalin epärobustista särmäyskäyttäytymisestä. C-konseptin materiaaleja testattiin vain yhdestä kelasta ja ne osoittautuivat kokonaisuutena parhaiksi. Materiaalit täyttivät asetetut tavoitearvot ja niiden särmäyskäyttäytyminen oli selvästi stabiileinta. Kaikissa testitapauksissa parhaat tulokset saavutettiin, kun särmäys tehtiin valssaussuuntaan nähden poikittain. Särmäyslinjan yli, testikappaleen keskilinjan kautta, ulottuvia venymäjakaumia analysoitiin DIC-menetelmällä kahKUVA 5. Särmäystestitulostaulukko.
OHUTLEVY 2026 • 9 www.ohutlevy.com Tuloksista huomattiin selkeä korrelaatio särmäyksen laadun ja venymäjakauman välillä. Paremmin särmättävällä materiaalilla mitattu maksimi venymäarvo oli selkeästi alhaisempi (25–27 %) kuin heikommin särmättävällä materiaalilla (35–42 %). Kummankaan materiaalien venymäjakaumat eivät kuitenkaan osoittaneet erityisen hyviä tuloksia, sillä vertailussa referenssimateriaali osoittautui molempia uusia A-konseptin materiaaleja paremmaksi venymän paikallistumisen vastustamisessa. Tämä havainto osaltaan selittää särmäystesteissä havaittuja korkeita särmän karkaamistasoja ja viittaa siihen, että A-konsepti ei nykyisessä muodossa täytä haluttuja vaatimuksia tasaisen särmäyskäyttäytymisen saavuttamiseksi. Mikrorakennetutkimukset osoittivat, että materiaalin mikrorakenne oli koko ainepaksuuden läpi lähes täysin homogeenista martensiittia. Näytekappaleiden pintakerroksissa havaittiin kuitenkin pienessä määrin pehmeämpiä faaseja, mikä voi särmäyksen kannalta olla jopa eduksi. Deformaation aikana suurimmat jännitykset kohdistuvat kappaleen pintakerroksiin, jolloin lievästi pehmeämpi pintarakenne voi parantaa kappaleen kestävyyttä särmäyksessä. FEM-simuloinneilla saatu venymäjakauma vastasi kokonaisuutena varsin hyvin DIC-analyysillä määritettyjä jakaumia materiaaleista, joilla oli parempi särmättävyys. Kokeellisesti havaitut paikalliset maksimivenymät olivat kuitenkin viidestä seitsemään prosenttia suurempia mitä simuloinnin ennustamat arvot, myös simuloitu jakauma oli huomattavasti suoraviivaisempi, mitä todellisuudessa. Tämä selittynee sillä, että simuloinneissa materiaalin oletetaan käyttäytyvän ideaalisesti, mikä ei täysin vastaa todellista materiaalikäyttäytymistä. Simulointitulosten tarkentamiseksi plastisuusmalleja tulisi kehittää siten, että ne huomioivat paremmin esimerkiksi mikrorakenteen ja tekstuurin vaikutukset. Yhteenveto Särmäystestien tulokset osoittivat, ettei A- ja B-konseptien särmättävyys yltänyt halutulle tasolle, vaikka materiaalit saavuttivat osin tavoitellut Ri-arvot. Suurin ongelma näillä oli voimakas karkaaminen painimelta, joka viittaa venymän paikallistumiseen. DIC analyysit tukivat tätä havaintoa, ja lisäksi osoittivat selkeän yhteyden särmäystestitulosten ja venymäjakauman maksimin välillä. Mikrorakennetutkimukset osoittivat A-konseptin olevan pääosin homogeenista martensiittia. Pintakerroksissa havaittiin kuitenkin jonkin verran pehmeämpiä faaseja, joilla voi olla jopa särmättävyyttä edistävä vaikutus. Särmäystestien ja DIC-analyysin perusteella pelkkä mikrorakenteen homogeenisuus ei riitä parantamaan särmättävyyttä riittävästi. C-konseptin materiaalit olivat selkeästi voimakkaammin seostettuja, ja ne täyttivät asetetut tavoitteet ja osoittivat stabiileinta särmäyskäyttäytymistä. Tulosten perusteella seostuksella on mikrorakenteen ohella myös merkittävä rooli särmättävyyden parantamiseksi. FEM simulointien tulokset vastasivat kohtuullisesti kokeellisesti määritettyjä venymäjakaumia, vaikka simuloidut venymähuiput jäivät hieman DIC-mittauksissa havaittuja arvoja pienemmiksi. Simuloinneissa kontaktipisteet siirtyivät materiaalissa eteenpäin nopeammin kuin kokeissa, mutta huippuarvoja lukuun ottamatta venymäjakaumien muodot olivat samankaltaiset molemmissa menetelmissä. Tulosten perusteella simulointimallin tarkkuutta voitaisiin parantaa huomioimalla materiaalin mikrorakenne ja tekstuuri, jolloin ideaalinen materiaalikäyttäytyminen luultavasti vastaisi paremmin todellista tilannetta, jolloin simulointi toimisi kustannustehokkaana työkaluna testauksessa. ■ Lähdekirjallisuutta Veijonaho, V., 2025. Experimental and Computational Investigation of the Bendability of 960Mpa Ultra-High Strength Steel. Master’s Thesis. University of Oulu Pokka, A-P., Arola, A-M, Kaijalainen, A., Kesti, V & Larkiola, J., 2021. Strain distribution during air bending of ultra-high strength steels. In: ESAFORM 2021: 24th International Conference on Material Forming, University of Liège 14.- 16.2021. Pokka, A-P.,2020. Effect of bending parameters on bending forces and surface strains in air bending of ultra-high strength steels. Master´s thesis, University of Oulu. Available at: https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006182494 Kaijalainen, A. J., Suikkanen, P. P., Karjalainen, L. P. & Porter, D. A., 2016. Influence of subsurface microstructure on the bendability of ultrahigh-strength strip steel, Metallurgical and Materials Transactions A, 47(1), pp. 362–373. Available at: https://doi.org/10.1007/s11661-015-3220-0. Vorkov, V., Aerens, R., Vandepitte, D. & Duflou, J.R., 2014. The multi-breakage phenomenon in air bending process, Key Engineering Materials 2014, Trans Tech Publ, p. 1047-1053. • VILJAMI VEIJONAHO, FORMING SPECIALIST, SSAB EUROPE OY • VILI KESTI, SENIOR FORMING SPECIALIST, SSAB EUROPE OY KUVA 6. Saadut venymäjakaumat (DIC vs. FEM).
10 • OHUTLEVY 2026 www.ohutlevy.com Aqua Cleanin näkökulma ohutlevytoimittajien valintaan: mitä tilaaja todella arvostaa hinnassa, laadussa, toimitusvarmuudessa ja yhteistyössä? Artikkeli avaa vaatimuksia käytännön kokemusten kautta. Aqua Clean yrityksenä Aqua Clean Oy on vuonna 1993 perustettu Porissa toimiva teollisia pesukoneratkaisuja suunnitteleva, toimittava ja huoltava insinööritoimisto ja konepaja. Ennen vuotta 1993 koneet tunnettiin nimellä Sampo-Rosenlew, joka on tunnettu porilainen leikkuupuimurivalmistaja. Aqua Clean markkinoi, myy, suunnittelee ja kokoonpanee tehtaallaan kaikki toimittamansa koneet ja järjestelmät. Tärkeimmät asiakassegmentit ovat lastuava konepajateollisuus, koneiden ja laitteiden huolto, rautatiekaluston huolto sekä lentokoneiden osien valmistus ja huolto. Lastuavien kappaleiden pesemisen yhteydessä kappaleesta poistetaan lastut, hiomajäämät sekä mulju ja siinä olevat öljyt ja rasvat, ja joissain tapauksissa myös pursejäämät korkeapainevesitekniikalla. Rautatiekaluston kohdalla pestään ensin kokonaisia telialustoja ja niiden purkamisen jälkeen pyöräpareja, laakeripesiä, laakereita sekä vetomoottoreita ennen huoltotoimenpiteitä. Lentokoneiden moottorikomponenttien valmistuksessa ja huollossa tarvitaan ennen kokoonpanoa erittäin korkeaa puhtautta, minkä vuoksi Aqua Clean tunnetaan maailmalla johtavana lentokoneiden moottorien osien pesukoneiden valmistajana. Myös kuivaus ja automaatio ovat nykyään olennainen osa ratkaisuja. Kuivausteknologiana käytetään paineilma- ja kiertoilmakuivausta sekä alipainekuivausta. Automaationa hyödynnetään yleisimmin erilaisia kuljetinratkaisuja, liityntöjä FMS-järjestelmiin, robotteja ja cobotteja sekä vihivaunuja. Aqua Clean toimittaa ratkaisuja, joissa asiakkaan applikaatioon suunnitellaan paras mahdollinen kokonaisuus puhtausvaatimustensa mukaisesti. Aqua Cleanin toimituksessa asiakas voi nukkua yönsä hyvin, sillä otamme vastuullemme koko prosessin ja osien puhtauden. Koneenvalmistajan vaatimukset ohutlevytoimittajan laadulle ja kyvykkyydelle Rautatievaunun ja -veturin telipyörästön pesukone asennettuna Singaporessa. Rautatievaunun teli pestynä ennen huoltotoimenpiteitä. Vasemmalla SSAB Europen laatuinsinööri ja Ohutlevy-lehden päätoimittaja Johanna Hiljanen, oikealla Aqua Cleanin toimitusjohtaja Jan Tapanainen.
OHUTLEVY 2026 • 11 www.ohutlevy.com Aqua Clean on luopunut osavalmistuksesta kokonaan, minkä vuoksi kaikki komponentit sekä ohutlevy- ja koneistusosat ostetaan toimittajilta ja alihankkijoilta. Viimeinen särmäyskone myytiin pois loppuvuodesta 2025, kun pintapeltien (ns. decopellit) valmistus siirrettiin alihankintaan. Tässä artikkelissa keskitytään ohutlevytoimittajilta vaadittavan laadun ja kyvykkyyden tarkasteluun tilaajan näkökulmasta. Hinnoittelun tasaisuus ja ennustettavuus Aqua Cleanin koneet ovat pääsääntöisesti vakioita tai modulaarisia, mutta asiakkaan applikaation ja tarpeen mukaan koneita muokataan tilauskohtaisesti. Asiakastilauksen jälkeen käynnistyy mekaniikkasuunnittelu, ja kun kuvat ovat valmiit, ne vapautetaan ostoille, joka lähettää kuvapaketit alihankintaan ja tilaa osat. Aqua Cleanin periaatteena on tehdä pidempiaikainen sopimus yhden päätoimittajan ja yhden varatoimittajan kanssa. Tällöin yli 90 % tilauksista ohjataan päätoimittajalle. Koska käytämme ainoastaan ruostumatonta tai haponkestävää terästä, materiaalin hintaa seurataan kuukausittain MEPS-indeksin perusteella, ja hintojen muutokset viedään koneiden myyntihintoihin. Tätä artikkelia kirjoitettaessa toukokuussa 2026 ruostumattoman teräksen hinta on kääntynyt nousuun, ja viimeisen kymmenen kuukauden aikana nousua on ollut 18 %. Koska koneen kustannuksista merkittävä osa syntyy levystä, hinnan tasaisuus ja ennustettavuus ovat erittäin tärkeitä toimittajaa valittaessa. Toimittajan kyvykkyys ostaa suurempia eriä raaka-ainetta varastoon on tärkeää ja sillä voidaan vaimentaa hintojen vaihtelua. Toimittajan hinnoittelujärjestelmän taso ja laskentaosaaminen luovat luottamusta hinnoitteluun. Aqua Clean kilpailuttaa säännöllisesti paketteja varmistaakseen hinnoittelun tason ja tekee myös ostoja muilta toimittajilta. Toimitusajat ja toimitusvarmuus Toimitusaika on merkittävä tekijä ohutlevytoimittajalle. Vakiokoneiden eli toistuvien tilausten osalta kaksi viikkoa on riittävä, ja erikoiskoneiden, joissa tarvitaan nestausta ja ohjelmointia, toimitusajaksi riittää kolme viikkoa. Aqua Cleanille on tärkeää, että vahvistetut toimitusajat pidetään, sillä oman tuotannon hienokuormitus suunnitellaan niiden mukaan. Särkymävaraa on vain 1–2 työpäivää. Hyvän kommunikaation ja joustavuuden merkitys korostuu tilanteissa, joissa toimittajalle tulee haasteita, kuten koneseisokkeja tai henkilöstön poissaoloja. Koneiden osapaketit on jaettu kolmeen osaan, joista kaksi pakettia tilataan ja toimitetaan yhdessä, ja kolmas (pintapellit) vasta lähempänä koneen toimitusta. Laatu ja laatujärjestelmät Aqua Clean toimittaa koneita ja ratkaisuja suurille globaaleille yhtiöille, jotka vaativat vähintään ISO 9001 -laatusertifikaatin. Yhtiöllä itsellään on sertifioidut ISO 9001- ja ISO 14001 -järjestelmät, ja niihin liittyviä mittareita, kuten toimittajien toimitusvarmuutta ja ulkoisia laatupoikkeamia, seurataan kuukausittain laatutiimissä, johtoryhmässä ja hallituksen kokouksissa. Luonnollisesti Aqua Clean edellyttää laatujärjestelmää myös toimittajiltaan. Ellei mitään erityisen poikkeavaa ole tapahtunut, toimittajan kanssa pidetään katselmointi 2–3 kuukauden välein, jossa käydään poikkeamat läpi. Mikäli poikkeamia on enemmän, niihin puututaan ripeämmin. Puutteellinen tai viallinen ohutlevykomponentti pesukoneen hitsausvaiheessa pysäyttää koko prosessin ja on suoraan verrannollinen koneen toimitusaikaan, jolloin viive täytyy kiriä kiinni jatkovaiheissa. Pesukone lastuavan työstön kappaleille varustettuna lastukuljettimilla ja liitettynä Fastemsin FMS-järjestelmään. Koneistuspaletti kappaleineen viedään koneen sisään pesun ajaksi. Pesukone, jolle syötetään materiaalia vihivaunulla ja cobotilla. Kuva JTA Connectionin Automation Forum tapahtumasta 2026. >
12 • OHUTLEVY 2026 www.ohutlevy.com Raaka-aineet ja materiaalivaatimukset Aqua Cleanin koneet rakennetaan sataprosenttisesti ruostumattomasta teräksestä tai, jos kemikaalit tai käyttöympäristö ovat erityisen vaativia, haponkestävästä teräksestä. Käytössä ovat laadukkaat AISI 304- ja AISI 316 -jaloteräslaadut, jotka tulevat Outokummun terästehtaalta. Materiaalin tasalaatuisuus sekä ominaisuuksien että paksuuden suhteen on erittäin tärkeää. Se vaikuttaa erityisesti taivutukseen, jossa takaisinjoustoon ja lopputulokseen vaikuttaa lähes kymmenen eri parametriä, paksuuden ollessa merkittävin yksittäinen tekijä. Aqua Cleanin koneiden rungoissa käytetään pääsääntöisesti kahta materiaalipaksuutta, 2 mm ja 3 mm, ja pintapelleissä (decopellit) 0,8 mm. Pintapellit ovat rasterikuvioitua ruostumatonta terästä, joka ajetaan kelalta valssaus- ja katkaisulinjan läpi siten, että pintaan saadaan esimerkiksi pärekorimainen kuviointi. Pinta näyttää ulospäin siistiltä, estää heijastuksia ja on helpompi pitää puhtaana. Pinta- eli decopellit ovat rasterikuvioitua ruostumatonta terästä. Decopelti on noin kaksinkertaisesti kalliimpaa, mutta antaa Aqua Cleanin koneille Premium-luokan vaikutelman. Aqua Cleanin asiakkaat vaativat toisinaan ainestodistukset materiaaleista, minkä vuoksi toimittaja toimittaa todistukset jokaisen toimituserän yhteydessä, ja ne tallennetaan projektikansioon. Konekanta ja työkalujen hallinta Konekannalla on suuri merkitys Aqua Cleanin toimittajien valintaan. Emme kuitenkaan edellytä uusimpia koneita tai korkeinta automaatioastetta, sillä volyymit ovat kohtuullisen pieniä sarjatuotantoon verrattuna. Ymmärrämme hyvin koneiden käyttöasteen merkityksen tuntihintaan. Käyttövarmuuden merkitys on myös korkea, ja ennakoiva huolto on tärkeää, jotta suunnittelemattomilta seisokeilta vältyttäisiin. Investoinnit koneiden työkaluihin ja ennakoivaan huoltoon on tärkeää. Suuri osa Aqua Cleanin kappaleista on laserleikattuja ja särmättyjä osia. Oikeiden parametrien käyttö laserkoneissa sekä ennalta sovitun työkalukirjaston käyttö taivutuksessa takaavat hyvän leikkuujäljen sekä oikeat taivutussäteet ja -mitat. Ohutlevytoimittajalta tulevien osien mittatarkkuus, optimaaliset ilmaraot ja kriittisten pintojen yhdensuuntaisuus varmistavat Aqua Cleanilla hitsauksen laadun ja sitä kautta estävät säiliöiden pesunestevuodot. Keskustelu Aqua Cleanin suunnittelun ja toimittajan välillä on tärkeää, jotta suunnittelussa käytetään samoja k-arvoja, jotka toimittajan särmäystyökaluilla saavutetaan. Särmäystyökalujen huono kunto näkyy nopeasti taivutuksissa. Lisäksi tilaajalle tulee tiedottaa epäselvistä tai tulkinnanvaraisista piirustuksista – näin vältetään esimerkiksi väärin päin taivutetut kappaleet. Palaute ja aktiivinen kommunikaatio lisäävät myös suunnittelijoiden osaamista ja ymmärrystä tuotannosta (DFMA). Henkilöstön osaaminen ja vaihtuvuus Ohutlevykoneiden käyttäjät ja heidän osaamisensa ovat merkittävässä roolissa laaduntuottokyvyssä. Osaavat koneenkäyttäjät vaikuttavat suoraan toimitettavien osien leikkauspinnan laatuun, taivutuskulmiin, naarmuttomuuteen, kolhuttomuuteen sekä pakkaamisen laatuun. Merkittävimpiä haasteita ohutlevytoimittajilla on osaavan henkilöstön pitäminen ja liiallisen vaihtuvuuden välttäminen. Tilaajana huomaamme nopeasti, jos särmäyspuristimella työskentelevä tekijä vaihtuu. Mikäli osaamista, kokemusta tai kuvienlukutaitoa puuttuu, se johtaa nopeasti poikkeamiin ja viivästyksiin. Merkinnät, pakkaus ja logistiikka Aqua Cleanin ohutlevykomponenteissa on aina merkittynä osan nimikenumero, joka merkitään osaan lasermerkinnällä. Koska osia ei maalata tai pintakäsitellä peittausta lukuun Pesukoneen seinäelementti pistehitsauksessa. Pesukoneen elementit valmiina hitsauskokoonpanoon.
OHUTLEVY 2026 • 13 www.ohutlevy.com ottamatta, merkinnät säilyvät koko tuotantoprosessin ajan. Yhdessä koneessa on satoja osia, joten niiden selkeä identifiointi hitsausvaiheessa on tärkeää ja nopeuttaa prosessia. Nimikenumerointi varmistaa myös särmäyksessä oikeiden osien valinnan, sillä pesukoneen rakenteessa on useita samankaltaisia, mutta peilikuvana taivutettavia osia. Runko-osien osalta täydellinen naarmuttomuus ei ole välttämätöntä, koska osat hitsataan yhteen ja hitsauskokoonpano peitataan ennen varustelun alkamista. Runkoosat pakataan isoille puulavoille, ja väliin asetetaan suojalevyjä. Pintapeltien eli decopeltien osalta naarmuttomuus ja särmäystarkkuus ovat ehdottomia, sillä ne muodostavat koneen näkyvän pinnan. Pienetkin vekit, työkalun jäljet tai painaumat peilaavat heti katsojan silmään. Osien naarmuttomuuden turvaamiseksi olemme kehittäneet nykyisen ohutlevytoimittajan kanssa pintapelleille oman kuljetusvaunun, jolla osat toimitetaan Aqua Cleanin varusteluun. Tyhjä vaunu palautetaan toimittajalle uudelleen täytettäväksi. Jokaisen toimituserän mukana toimitetaan lisäksi oranssi A4-kokoinen dokumentti, josta selviävät Aqua Cleanin projekti- ja tilausnumero. Kommunikaatio, yhteistyö ja joustavuus Tilaajana arvostamme toimittajan tuotannonjohdon hyviä kommunikaatiotaitoja ja ennakoivaa toimintatapaa. Tuotannossa ei kaivata yllätyksiä, ja mahdollisista haasteista on tärkeää tiedottaa heti tilaajalle sekä ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin viivytyksettä. Arvostamme myös jatkuvaa kehittämistä – pienistäkin parannuksista asiat kehittyvät. Mikäli toimittajalla on kykyä ja resursseja antaa kehityspalautetta ohutlevyosien valmistuksen kehittämiseen, otamme sen mielellämme vastaan. Tällä hetkellä olemme esimerkiksi testanneet valmistamamme öljynerottimen valmistusta laserhitsaamalla. Tämä on edellyttänyt prototyypin valmistusta yhdessä toimittajan kanssa, minkä pohjalta ohutlevyosien geometriaa ollaan seuraavaksi muuttamassa. Tässä tapauksessa materiaalin käyttö vähenee, koska taivutettavia pintoja voidaan poistaa, ja laserhitsauksella vältetään liiallisen lämmön vienti pitkiin saumoihin. Näin myös lämmöstä johtuva vetely poistuu. Lopputuloksena on edullisemmin valmistettava, laadukkaampi ja visuaalisesti paremman näköinen tuote. Yhteenveto Artikkelin kirjoittaja on Jan Tapanainen, joka on toiminut Aqua Clean Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2025. Hänellä on pitkä kokemus ohutlevytöistä ja -koneista muun muassa Prima Powerilta (1999–2016) sekä Pivaticilta (2021–2024). Tapanainen toimii myös Teknologiateollisuuden Ohutlevytuotteet-toimialaryhmän johtoryhmässä varajäsenenä, Reikälevy Oy:n hallituksen jäsenenä sekä osakkaana Tehotec Oy:ssä, joka toimittaa Hitscan-ohjelmistoja koneiden käyttöasteen mittaukseen ja visualisointiin. ■ • JAN TAPANAINEN, TOIMITUSJOHTAJA, AQUA CLEAN OY Kuvassa tutkitaan Veslatecin toimittamia levyosia. Vasemmalla Veslatecin Porin yksikön tehtaanjohtaja Teija Pietarinen, keskellä Veslatecin toimitusjohtaja Tom Bergström ja oikealla Aqua Cleanin tuotantopäällikkö Jukka Kangasniemi. Pesukoneen kammio sisältä. Saumat hitsataan umpeen MIG- ja TIG-menetelmillä tiiviiksi siten, että ne kestävät kuuman veden ja pesuaineen. Jokaiselle koneelle tehdään vuototestit ja tarvittaessa saumojen tarkastus. Kuvassa yhteistyössä Veslatecin kanssa suunniteltu decopeltien kuljetusvaunu, jossa osat tuodaan projektikohtaisesti varustelupaikalle Aqua Cleanin tehtaalle.
14 • OHUTLEVY 2026 www.ohutlevy.com Tampereen yliopistolla on tutkittu kahdessa peräkkäisessä Business Finlandin rahoittamassa tutkimuksessa jäännöspitoisuuksien vaikutusta ohutlevyteräksiin ja niiden ominaisuuksiin. Tutkimuksen taustalla ovat raakaraudan valmistusteknologian muutokset, masuuniteknologiasta luopuminen ja romun käytön lisääntyminen teräksen valmistuksessa. Tampereen yliopiston projektit ovat olleet osana laajoja Oulun yliopiston koordinoimia FOSSA1 ja FOSSA2 (Fossil Free Steel Applications) -projekteja. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin romuperäisten jäännöspitoisuuksien, erityisesti kuparin ja tinan, vaikutusta monifaasiteräksissä ja muovattavissa DC01-/DX51-teräksissä. Tutkimuksessa todettiin kuparin lisäävän muovattavien terästen ominaisuushajontaa mutta niin vähän, että pysyttiin selkeästi standardin määrittämissä rajoissa. Näistä tuloksista raportoitiin mm. Ohutlevy-lehdessä 1/2023 /1/ ja IDDRG:n Luulajan konferenssissa /6/. Tämän jälkeen jatkettiin jäännöspitoisuuksien vaikutuksen tutkimista monifaasiteräksissä ja pohdittiin, onko valmistusprosessin muutoksilla mahdollista välttää mahdolliset ominaisuusmuutokset. Tavoitteena oli selvittää rekristallisaatiohehkutuksen kuumennusnopeuden vaikutus kuparin ja tinan suotautumiseen kaksifaasi (DP, Dual Phase) ja keskimangaaniteräksissä (MMn). Niihin lisättiin 0.3 % Cu, 0.6 % Cu ja/tai 0.1 % Sn. MMn -teräkset olivat ns. Q&P-käsiteltyjä, eli ne karkaistiin kylmävalssauksen jälkeisen hehkutuksen lopuksi hiukan martensiitin muodostumislämpötilan (Ms) alapuolelle. Lyhyen hetken jälkeen tehtiin austeniitin stabilointi hiukan Ms-lämpötilan yläpuolella tai juuri sen alapuolella ennen nopeaa jäähdytystä huoneenlämpötilaan. Tavoitteena tällä prosessilla on maksimoida jäännösausteniitin määrä sekä optimoida sen morfologia ja siten parantaa muovattavuutta /2/. Vaikutus ominaisuuksiin ja mikrorakenteeseen Kuumennusnopeuden suurentaminen nosti hiukan lujuutta kaikissa tutkituissa koostumuksissa. Syynä tähän oli odotettu raekoon hienontuminen verrattuna hitaasti kuumennettuihin näytteisiin. Yllättävää oli se, ettei nopeampi kuumennus lisännyt mikrorakenteen nauhamaisuutta. Nopeassa kuumennuksessa faasimuutos ehtii tapahtua ennen rekristallisaatiota, minkä oletettiin lisäävän mikrorakenteen nauhamaisuutta ja vaikuttavan negatiivisesti muovattavuuteen. Etukäteen tiedettiin, että kupari laskee faasimuutoslämpötiloja ja hidastaa sementiitin muodostumista lisäten siten sekä valmiin teräksen lujuutta. Tulosten perusteella vasta 0.6 % Cu vaikutti merkittävästi mekaanisiin ominaisuuksiin. Tinalla ei havaittu olevan mitään vaikutusta mekaanisiin ominaisuuksiin. Näytteiden pienen koon vuoksi, muovattavuutta tutkittiin vertaamalla paikallista ja yleistä (globaalia) muovattavuutta (local/global formability /3/), tulokset on esitetty kuvassa 1 /4/. Kuvasta nähdään, että kuparia sisältävä koostumus (Lab2) poikkeaa hiukan tinaa (Lab1) ja ilman jäännöspitoisuuksia (Ref) olleista näytteistä globaalin muovattavuuden suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa hiukan parempaa venytysmuovattavuutta, mutta mahdollisesti hiukan heikompaa leikatun reunan sitkeyttä. Epäpuhtauksina esiintyvien kuparin ja tinan vaikutus monifaasiterästen ominaisuuksiin KUVA 1. Tutkittujen terästen muovattavuus, Lab1 sisältää 0.1 % Sn, Lab2 0.6 % Cu ja Ref, ei jäännöspitoisuuksia /4/. Q&P-käsitellyt keskimangaaniteräkset myötövanhenivat voimakkaasti, kun niiden hehkutuslämpötila oli hiukan A1-lämpötilan yläpuolella, eli kun jäännösausteniitin määrä jäi matalahkoksi. Jännitys-venymäkäyrässä myötövanheneminen näkyi kahdella eri tavalla; tyypillisenä sahalaitaisena epäjatkuvana myötämisenä (kirjallisuudessa luokiteltu A-tyypiksi), mutta myös porrasmaisina epäjatkuvuuksina (D-tyyppi) (kuva 2) /5/. Myötövanhenemisesta päästiin eroon, kun hehkutuslämpötilaa nostettiin. Synkotronissa tehtyjen tutkimusten perusteella jäännösausteniitin martensiittimuutos on vaikuttamassa D-tyypin epäjatkuvuuksien muodostumiseen. Mikrorakenne oli Q&P-käsittelyjen jälkeen näille teräksille tyypillinen, eli jäännösausteniitti oli ohuina kalvoina martensiittisäleiden välissä. Cu ja Sn suotautumista tutkittaessa jouduttiin käyttämään jäännöspitoisuuksien pienen määrän vuoksi järeitä analyysimenetelmiä, kuten läpivalaisuelektronimikroskopiaa (TEM+EELS) ja APT:a (Atom Probe Tomography).
OHUTLEVY 2026 • 15 www.ohutlevy.com TEM-näytteitä tutkittiin myös SEM:ssä TKD-menetelmällä ja lisäksi Cu ja Sn etsittiin näytteiden pinnasta sekä pinnoitteen ja teräksen väliseltä rajapinnalta optisella emissiopektroskoopilla (GDOES). Tuloksista on esimerkki kuvassa 3, missä nähdään aavistuksen korkeampi Cu-pitoisuus martensiitissä kuin ferriitissä. Kupari jakautui eri faaseihin siten että sitä oli aina noin kolme kertaa enemmän martensiitissä ja jäännösausteniitissä kuin ferriitissä. Tina oli kaikissa tutkituissa näytteissä tasaisesti jakautuneena; sitä ei löytynyt raerajoilta eikä faasirajoilta missään tutkituista näytteistä. eikä sillä havaittu olevan minkäänlaista vaikutusta terästen rakenteeseen ja ominaisuuksiin. Q&P-käsitellyssä keskimangaaniteräksessä havaittu myötövanheneminen ei johtunut suoraan kuparista, vaan käytetystä hehkutuslämpötilasta. Ilmiö katosi hehkutuslämpötilan noston jälkeen. Nyt päättynyt tutkimus auttoi ymmärtämään, miten jäännöspitoisuudet vaikuttavat ohutlevyterästen ominaisuuksiin. Teräksestä vaikeasti poistettavien kuparin ja tinan vaikutukset muovattavien terästen ominaisuuksiin näyttävät olevan pieniä. Ohutlevyn käyttäjän kannalta raaka- ainepohjan muutoksella ei todennäköisesti ole tulossa suuria vaikutuksia. Todennäköisesti se tulee näkymään ominaisuushajonnan hienoisena lisääntymisenä, mutta tuleeko se olemaan samaa luokkaa kuin hankittaessa terästä usealta eri valmistajalta jää nähtäväksi. Tarkemmin tuloksia on esitelty lähteenä olevissa julkaisuissa ja S. Ahmedin väitöstyössä (9/2026) ja vielä tällä hetkellä käsikirjoitusvaiheessa olevasta A. Sabr:n väitöstyössä /4/. Tällä hetkellä ei ole vielä tarkasteltu kuinka jäännöspitoisuudet käyttäytyvät hitsauksessa. Tämä onkin yksi tulevia tutkimuskohteita. Toinen alue mitä ei ole vielä tutkittu on jäännöspitoisuuksien vaikutus syvävedettäviin IF-teräksiin. Näitä teräksiä ovat mm. DC06 ja DX56. Niiden hyvä syvävedettävyys (korkea r-arvo) perustuu optimaaliseen raekokoon sekä valmistusprosessin aikana rakennettuun voimakkaaseen kiderakenteen {111} tekstuuriin ja sitä kautta suureen anisotropiaparametriin (r-arvo). On hyvin vähän raportoitu, kuinka näissä teräksissä jäännöspitoisuudet vaikuttavat syvävedon kannalta edullisen kiderakenteen muodostumiseen. Tätä tullaan tutkimaan kesäkuussa aloitetussa Tampereen yliopiston ”RIS4E TAU” -projektissa, joka kuuluu Oulun yliopisto koordinoimaan ja Business Finlandin rahoittamaan ”RIS4E - Revolutionary and Intelligent Steel Solutions for Sustainable Environment” -projektiin. ■ Lähteet: 1. Peura, P., Ahmed, S., Sabr, A. & Oja, O., ”Ohutlevyteräkset ja jäännöspitoisuudet”, Ohutlevy. 1, p. (2023) 2. Speer J.G., Matlock D.K., De Cooman B.C., and Schroth J.G., “Carbon partitioning into austenite after martensite transformation”, Acta Materialia ; 51:2611-2622 (2003) 3. Hance B, “Advanced High Strength Steel: Deciphering Local and Global Formability” International Automotive Body Congress IABC (Dearborn, Michigan, USA) (2026) 4. Sabr, A. unpublished results 2026 5. Ahmed, S., Pun, L., Isakov, M., Raami, L., Hokka, M., Kuokkala, V.-T. & Peura, P., “Investigation of serrated flow in intercritically annealed medium manganese steel by in-situ synchrotron X-ray diffraction”, Accepted/In press In: Steel Research International (2026) 6. Shahroz, A., Sabr, A., Peltola, A., Oja, O., Järn, S., Kaijalainen, A., Penney, D., Peura, P., ”The Effect of Trace Elements on the Properties of a Fossil-free Formable Low-alloyed Steel Grade” IOP Conf. Ser.: Mater. Sci. Eng. 1284 012041 (2023) • PASI PEURA, PROFESSORI, TAMPEREEN YLIOPISTO • SHAHROZ AHMED, VÄITÖSKIRJATUTKIJA, TAMPEREEN YLIOPISTO • ALI SABR, VÄITÖSKIRJATUTKIJA, TAMPEREEN YLIOPISTO KUVA 3. Kuparin jakautuminen monifaasiteräksessä ferriitin ja martensiitin välillä (GB 6), APT-analyysi /4/. Yhteenveto Edellisessä projektissa (FOSSA1, /6/) havaittiin, että pehmeissä teräksissä jäännöspitoisuudet tulevat todennäköisesti hiukan lisäämään ominaisuushajontaa. FOSSA2:ssa tutkituissa kylmävalssatuissa monifaasiteräksissä tinan ja kuparin vaikutus ominaisuuksiin ei myöskään ole kovin merkittävä lukuun ottamatta kaikkein korkeinta tutkittua kuparipitoisuutta (0.6 %). Tämä nosti DP800-teräksen murtolujuutta noin 35 MPa. Käytännössä näin korkea kuparipitoisuus tuskin on mahdollista ilman sen tarkoituksellista seostamista. Tina oli teräksessä aina tasaisesti jakautuneena KUVA 2. Keskimangaaniterästen jännitys-venymäkäyriä, joissa näkyy myötövanhemisen aiheuttamia muutoksia (A- ja D-tyypin epäjatkuvuudet) /5/.
16 • OHUTLEVY 2026 www.ohutlevy.com SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan ensimmäinen askel kohti fossiilivapaata tuotantoa on investointi sähköllä toimivaan hehkuttamoon, joka korvasi aiemman maakaasulla toimineen hehkuttamon. Uusi laitos lyhentää hehkutusaikoja, parantaa prosessin hallittavuutta ja tuo merkittäviä energia- ja päästövähennyksiä. Tausta ja tavoitteet Hämeenlinnan tehtaan kylmävalssattujen tuotteiden tuotannossa hehkutus on keskeinen lämpökäsittelyvaihe, jossa teräkselle palautetaan kylmävalssauksessa muokkauslujittuneen materiaalin muovattavuus ja varmistetaan mekaaniset ominaisuudet. Sähkötoiminen hehkuttamo on rakennettu korvaamaan aiempi maakaasulla toimiva hehkuttamo ja vähentämään tuotannon fossiilisia päästöjä ilman, että tuotteiden ominaisuudet tai laatu muuttuvat. Uusi sähkötoiminen hehkuttamo otettiin tuotantokäyttöön joulukuussa 2025. Laitoksen rakenne ja pääkomponentit Uuteen hehkuttamoon on asennettu kymmenen hehkutuspohjaa, joiden päälle hehkutettavat kelat pinotaan panoksiksi. Panoksen päälle asetetaan suojakello. LämpökäsitteSähkötoiminen hehkuttamo SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla ly tapahtuu sähkölämmitteisillä hehkutuskelloilla, ja hallittu jäähdytys ilma-/vesijäähdytteisillä jäähdytyskelloilla. Laitos on toteutettu osaksi kylmävalssaamon kokonaisuutta, mikä tukee materiaalivirtaa ja vähentää tarvetta siirtää keloja hallien välillä. Käyttöönotto ja koekäyttö Projekti eteni käyttöönottovaiheeseen lokakuussa 2025, jolloin testattiin kaikki keskeiset laitteet ja toiminnallisuudet, kuten hehkutuspohjat, uunikellot ja jäähdytysjärjestelmä. Käyttöönottoa varten tilattiin koekeloja eri teräslaaduilla, mitoilla ja lämpökäsittelyillä. Koekeloista muodostettiin hehkutuspanokset, joiden avulla kerättiin tietoa uuden laitteiston sekä ohjausjärjestelmän toiminnasta. Hehkutuksen jälkeen koekelojen ajoa seurattiin viimeistelyvalssaimella sekä leikkaus-/lähetysalueen linjoilla. Koekeloista otettiin normaalia enemmän mekaanisia testausnäytteitä, tarkastettiin pinnanlaatu ja analysoitiin puhtausnäytteitä, jotta laatu ja tasalaatuisuus voitiin varmistaa ennen täysimittaista tuotantoa. Käyttöönoton keskeinen tavoite oli varmistaa, että asiakas saa jatkossakin samanlaiset tuoteominaisuudet kuin aiemmalla tuotantotavalla. Hehkuttamoinvestoinnin projektipäällikkönä toimi Teemu Järvinen (vas.). Tuotannon käyttöönottovaiheessa prosessi-insinööri Tommi Helminen (oik.) ja kehityspäällikkö Elina Damskägg varmistivat, että tuotteen laatu täytti vaatimukset. Kuva: Jaana Henttonen.
OHUTLEVY 2026 • 17 www.ohutlevy.com Prosessi, ohjaus ja digitalisaatio Uuden hehkuttamon prosessitiedot on keskitetty yhteen järjestelmään, mikä helpottaa prosessin seurantaa ja tekee laitteistosta aiempaa helpommin ylläpidettävän ja muokattavan. Ohjausjärjestelmä tuottaa runsaasti historiatietoa analysoitavaksi ja tukee häiriötilanteissa juurisyiden selvittämistä. Operaattorit seuraavat prosessia valvomosta, mutta käytössä on myös tabletti, jonka avulla prosessin tilaa voidaan tarkastella reaaliaikaisesti myös valvomon ulkopuolella. Hehkutusprosessia optimoidaan panoskohtaisesti: hehkutus- ja jäähdytysajat määräytyvät panoskoon ja teräslaadun perusteella. Automaatio seuraa hehkutusatmosfääriä ja syöttää suojakaasua tarvittavan määrän oikeaan aikaan, mikä vähentää kokonaiskulutusta verrattuna aiempaan tuntiohjaukseen. Suojakaasuna käytetään vetyä. Panoskohtainen optimointi lyhentää käsittelyaikoja erityisesti pienemmillä keloilla ja tehostaa kapasiteetin käyttöä. Energia- ja ilmastovaikutukset Investoinnin merkittävimmät hyödyt liittyvät energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Hehkuttamon energiankulutus pienenee yli 40 %, mikä vastaa noin 800 omakotitalon vuotuista energiankulutusta. Lyhentyneet hehkutus- ja jäähdytysajat vähentävät energiankulutusta myös tuotettua tonnia kohti. Rakentaminen ja turvallisuus tuotannon keskellä Hehkuttamon rakennustyöt toteutettiin tuotantoympäristössä, mikä korosti huolellisen suunnittelun ja turvallisuustoimien merkitystä. Esimerkiksi hehkutuspohjien perustuksia valettaessa työmaalle toimitettiin noin 300 m³ betonia ja työmaan logistiikka järjestettiin siten, että hallin läpi kulki valun aikana yhteensä 30 betoniautokuormaa. Reittisuunnittelu tehtiin etukäteen yhteistyössä tuotannon kanssa ja liikennettä ohjattiin jokaisen ajoneuvon turvallisen kulun varmistamiseksi. Työvaiheisiin liittyen tuotannon nostureiden käyttöä ja sähköturvallisuutta hallittiin erikseen sovituilla järjestelyillä (mm. tarvittavat jännitteettömyydet), jotta työskentely oli turvallista sekä urakoitsijoille että omalle henkilöstölle. Sähköllä toimivassa hehkuttamossa on kymmenen hehkutuspohjaa. Käytössä on kuusi uunikelloa ja neljä jäähdytyskelloa. Kuva: Jaana Henttonen. Kuvassa uunikellon nosto hehkutuksen päätyttyä. Kuva: Tommi Helminen. >
18 • OHUTLEVY 2026 www.ohutlevy.com Tekniset tiedot ja prosessiparametrit Prosessin vaiheet Sähkötoiminen hehkutusprosessi SSAB Hämeenlinnan tehtaalla koostuu seuraavista päävaiheista: 1. Panostus o Keloista muodostetaan hehkutusohjelman mukainen panos. o Kelat nostetaan hehkutuspohjalle ja kelojen väliin asetetaan välilevyt tasaisen lämmönsiirron varmistamiseksi. o Panoksen päälle asetetaan suojakello. 2. Turvahuuhtelu o Panoksesta poistetaan happi tyypillisesti typpi- tai typpi–vetypohjaisella suojakaasulla. o Tavoitteena on estää hapettuminen ja varmistaa pinnanlaatu koko lämpökäsittelyn ajan. 3. Hehkutus o Sähkölämmitteinen hehkutuskello lasketaan paikalleen ja lämpötila nostetaan hallitusti määritellyn lämpöprofiilin mukaisesti. o Panos pidetään tavoitelämpötilassa riittävän pitkään, jotta kylmävalssauksessa venyneet rakeet kiteytyvät uudelleen tietyn lämpötilan ns. rekristallisaatiolämpötilan yläpuolella. o Teräksen rakenne muodostuu hehkutuksessa kokonaan uudelleen. Tässä vaiheessa määrittyvät pitkälti lopulliset mekaaniset ominaisuudet. o Hehkutus on valmis, kun panoksen kylmin kohta (cold spot) on saavuttanut kyseisen lämpökäsittelyn vaatiman minimilämpötilan. o Lämmitys lopetetaan ja uunikello nostetaan pois panoksen päältä. 4. Jäähdytys o Jäähdytyskello nostetaan panoksen päälle ja jäähdytys aloitetaan suojakaasulla. o Kun lämpötila on laskenut riittävän alhaiselle tasolle, aloitetaan vesivalelujäähdytys mikä nopeuttaa jäähdytystä. o Kun purkulämpötila on saavutettu, on jäähdytys valmis. 5. Purku o Jäähdytyskello nostetaan pois panoksen päältä. o Suojakaasu poistetaan hallitusti. o Suojakello nostetaan pois panoksen päältä ja kelat siirretään pois hehkutuspohjalta jatkoprosesseihin. Tyypilliset prosessiparametrit Parametri Tyypillinen vaihteluväli Hehkutuslämpötila ~600–720 °C Lämmitysnopeus 10–50 °C/h Hehkutusaika 10–40 h Kokonaissykliaika 2–4 vrk Suojakaasu vety [H2] Jäännöshappi < 10 ppm Panoskoko 60–120 tn Arvot määritellään tuotekohtaisesti ja voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Yhteenveto Sähkötoiminen hehkuttamo vahvistaa SSAB Hämeenlinnan tehtaan kilpailukykyä ja tukee yhtiön ilmastotavoitteita konkreettisella tavalla. Uusi laitos mahdollistaa aiempaa paremmin hallitun ja panoskohtaisesti optimoidun hehkutusprosessin, joka vähentää energiankulutusta ja päästöjä. Samalla varmistetaan korkea ja tasalaatuinen tuotelaatu – asiakkaiden odotuksiin vastaten. ■ Lisätiedot: Tero Kopio, Teknologiajohtaja, SSAB Europe Oy • ELINA DAMSKÄGG, PROSESSIKEHITYSPÄÄLLIKKÖ, KYLMÄVALSSATUT TUOTTEET, SSAB EUROPE OY Hehkutuksen jälkeen teräskelat ovat valmiina seuraavaan prosessivaiheeseen. Kuva: Tommi Helminen.
OHUTLEVY 2026 • 19 www.ohutlevy.com Vetypohjainen teräs ei ole vain uuden tuotantoteknologian käyttöönottoa, vaan koko arvoketjun muutos. Oulun yliopiston Välkky-hankkeen tuotantotalouden työpaketissa tarkasteltiin vetyekonomian toimijoita, arvoketjuja, liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja Perämerenkaaren näkökulmasta. Tulosten perusteella alueella on vahvat lähtökohdat vetypohjaisen teräksen ympärille rakentuvaan liiketoimintaan, mutta kokonaisuus edellyttää vielä useiden osien samanaikaista kehittymistä. Terästeollisuuden vähähiilinen siirtymä ei ole vain tekninen kysymys. Se muuttaa samalla energian käyttöä, raaka-ainevirtoja, logistiikkaa, investointitarpeita ja yritysten välisiä suhteita. Vetypohjainen teräs on tästä hyvä esimerkki. Kun hiilipohjaisia pelkistysaineita pyritään korvaamaan vedyllä, huomio siirtyy samalla siihen, mistä vety saadaan, millä sähköllä se tuotetaan, miten sitä varastoidaan ja siirretään sekä kuka lopulta ostaa vähäpäästöisempää terästä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin Oulun yliopiston Välkkyhankkeessa. Hankkeen virallinen nimi on Vetyliiketoiminnan kehittäminen kansainvälisellä yhteistyöllä huomioiden terästeollisuuden investoinnit. Hanke käynnistyi 1.1.2024 ja sen alkuperäinen päättymispäivä oli 31.12.2025. Muutoshakemuksen myötä hanketta jatkettiin kolmella kuukaudella, eli 31.3.2026 saakka. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa teräkseen liittyvää vetyekonomian tutkimus-, kehitys- ja innovaatioekosysteemiä sekä tuoda kansainvälistä yhteistyötä lähemmäs alueellista liiketoimintaa. Lähtökohtana oli, että terästeollisuuden murros voi tarjota uusia mahdollisuuksia myös muille kuin suurille teollisille päätoimijoille. Mukaan tarvitaan teknologia- ja palvelutoimittajia, suunnittelua, kunnossapitoa, logistiikkaa, automaatiota, turvallisuusratkaisuja, tutkimusta ja koulutusta. Liiketoimintaa vetyekonomian ekosysteemissä Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti Välkky-hankkeen työpakettiin 2, jonka aiheena oli liiketoiminnan kehittäminen vetyekonomian ekosysteemissä. Työpaketin tavoitteena oli tunnistaa, millaisia toimijoita toimivaan vetytalouden ekosysteemiin tarvitaan ja millaisilla liiketoimintamalleilla, ansaintalogiikoilla ja ratkaisuilla nämä toimijat voivat menestyä osana kokonaisuutta. Käytännössä kysymys voidaan tiivistää näin: miten vetypohjaisen teräksen ympärille voi rakentua toimiva liiketoiminta- ja yhteistyöverkosto? Vetypohjainen teräs tarvitsee ympärilleen toimivan vetyekonomian Välkky-hankkeessa tarkasteltiin, miten terästeollisuuden vihreä siirtymä voi synnyttää uutta vetyliiketoimintaa Perämerenkaarella. Työpaketissa kansainvälinen vertailu rakennettiin Mission Innovation Hydrogen Valleys Platformi -aineiston pohjalta. Aineistossa tarkasteltiin 98 vetylaaksoa 15 eri kategoriassa, kuten sijainnin, investointien, vedyn tuotannon, rahoituksen, arvoketjun kattavuuden ja loppukäyttösektorien näkökulmasta. Tämän lisäksi kartoitettiin mahdollisia alueellisia toimijoita ja jäsennettiin vetytalouden arvoverkkoa Perämerenkaaren näkökulmasta. Alueellista näkökulmaa varten hyödynnettiin viittä temaattista asiantuntijahaastattelua ja Webropol-kyselyä, johon saatiin 29 vastausta. Kyselyn vastausprosentti oli noin 45 prosenttia. Aineiston avulla tarkasteltiin alueen vahvuuksia, pullonkauloja ja kehitysedellytyksiä sekä sitä, millaisiin kohtiin arvoketjua uusia liiketoimintamahdollisuuksia voisi syntyä. Kansainvälinen benchmarking vahvisti käsitystä siitä, että toimiva vetyekosysteemi ei tarkoita vain vedyn tuotantoa. Olennaista on, että tuotanto, varastointi, jakelu, loppukäyttö, rahoitus ja alueellinen koordinaatio muodostavat käytännössä yhteensovitetun kokonaisuuden. Tätä vertailupohjaa vasten tarkasteltiin myös Perämerenkaaren vahvuuksia ja vielä puuttuvia osia. Työpaketin näkökulma oli tarkoituksella liiketoiminnallinen. Vetypohjaisen teräksen kehitys ei etene pelkästään sillä, että teknologia on olemassa. Tarvitaan myös yrityksiä, sopimuksia, investointeja, kysyntää, infrastruktuuria ja riittävän selkeä näkemys siitä, kuka tekee mitäkin arvoketjun eri vaiheissa. TP2-näkökulmasta vetypohjaisen teräksen ympärille rakentuva vetyekonomia voidaan hahmottaa arvoketjuna, jossa sähkö, vedyn tuotanto, infrastruktuuri, teollinen käyttö ja markkina kytkeytyvät toisiinsa. Samalla kokonaisuutta tukevat useat palvelut ja mahdollistavat toiminnot, kuten suunnittelu, kunnossapito, automaatio, turvallisuus, logistiikka, tutkimus ja rahoitus (kuva 1). Kuvassa vetyekonomia esitetään arvoketjuna, jossa uusiutuva sähkö mahdollistaa vedyn tuotannon. Vedyn tuotanto puolestaan kytkeytyy varastointiin ja siirtoon, terästeolliseen käyttöön sekä vähäpäästöisen teräksen markkinaan. Arvoketjun ympärille tarvitaan tukevia toimintoja, kuten suunnittelua, kunnossapitoa, automaatiota, turvallisuusratkaisuja, logistiikkaa, rahoitusta, tutkimusta ja rajat ylittävää koordinaatiota. Perämerenkaarella on poikkeuksellinen lähtöasetelma Perämerenkaari on vetyekonomian kannalta kiinnostava alue, koska siellä yhdistyvät useat tekijät, joita vetypohjaisen teräksen arvoketju tarvitsee. Alueella on vahva teräs- ja >
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==