50 • OHUTLEVY 2026 www.ohutlevy.com Mitä yritykseltä edellytetään viennin aloittamisessa. Suvi Metsola painotti pitkäjänteisyyttä ohutlevykomponenttien viennissä. Ison toimijan hankintaorganisaatioon pitää kasvaa. Aloitus olisi tehtävä toimitusketjun pohjalta (Tier 1). Ohutlevytuotteiden vientikilpailussa Metsolan mielestä EU ei olekaan yksi markkina vaan aloitus pitäisi tehdä 1–2 maahan. Toimittajaksi ei pääse pelkästään hyvällä tuotteella vaan relevanssilla. Asiakkuuden saamiseen tarvitaan todisteellista toimitusvarmuutta ja toimituskykyä. Esityksessä havainnollistettiin myös perinteisiä toimittaja-päähankkijasuhteen riskitekijöitä ja mahdollisuuksia. Metsolan mielestä asiakkaan ongelman ratkaisu edellyttää ensisijaisesti toimitusketjun hallintaa. Viennissä ei voi vertautua naapuriin, vaan paremmuus ratkaistaan esimerkiksi tasolla Turkki, Saksa tai Puola. Esimerkkinä Euroopan puolustusteollisuus Metsola piti suomalaisten ohutlevyalan yritysten mahdollisuuksia hyvinä, jos peli osataan pelata oikein. Puolustusteollisuuden toimitussopimukset ovat pitkäkestoisia ja perusedellytyksenä on ns. NATO-koodi NCAGE ja NSPA. Ne mahdollistavat pääsyn Tier 1:n toimituksiin, osallistumiseen kansainvälisiin toimitusketjuihin, verkostoihin ja päätöksentekijöihin. 3. Kuparin käyttökohteet, Juuso Järvinen, Aurubis Finland Oy Juuso Järvinen esitteli laajasti kuparin käyttöä nykyisen markkinatilanteen valossa. Esityksen alussa kerrattiin kuparimetallin historiaa ja metallurginen prosessi, jolla kuparipitoinen mineraali erotetaan malmista, rikastetaan ja muutetaan puolivalmisteiksi. Koska kupari on hyvin korroosiota kestävää ja toisaalta helposti kierrätettävä on suuri osa käytössä olevasta kuparimassasta kierrätyksen sekä teollisen kiertoromun avulla valmistettua. Suomihan on perinteikäs kuparin valmistaja. Outokumpu kasvoi jo viime vuosisadan alussa kansainväliseksi toimijaksi. Kuparin käyttö kasvaa maailmalla voimakkaasti. Kuparimetalleja tarvitaan lähes kaikilla elämän alueilla, lääketieteestä suprajohteisiin. Tällä vuosikymmenellä kuparin kulutukseen vaikuttavat eniten sekä tietotekniikka että liikenteen sähköistyminen. Suurin kuparituotteiden kasvupotentiaali liittyy datakeskuksiin. Datakeskukset ovat muutamassa vuodessa lisääntyneet erittäin voimakkaasti ja niiden energiakulutuksen kasvu on merkittävä energian hintaan vaikuttava tekijä lyhyellä aikavälillä. Itse asiassa kaikki teollisuusvaltiot yrittävät nyt varmistaa itselleen tekoälysovelluksiin riittävän energiantuotannon, pilvikapasiteetin ja tekoälysovellukset. Myös sähköinen liikenne vaatii 3–4 kertaa enemmän kuparia verrattuna polttomoottorivetoiseen liikenteeseen. Suuri osa kuparivalmisteista on levy- ja tankokappaleita, joiden siirtämä sähköteho vaihtelee paljon. IGBTtransistorien johtimet, rungot tai asennusosat, datakaapelit ja energian siirto vaativat kukin omat kuparijalosteensa. IT-infrastruktuurin osalta on arvioitu, että noin 25–27 tonnia kuparia tarvitaan keskimääräisen datakeskuksen yhden megawatin (MW) käyttötehoa kohti. Valssattujen levymäisten tuotteiden osalta vastaava luku on noin 8 t/ MW. Nyt EU-alueella rakenteilla olevien laitosten yhteenlaskettu käyttö on 30.000 MW, mikä vastaa 240.000 tonnia valssattua tuotetta. Suomessa rakenteilla olevien datakeskusten yhteenlaskettu käyttöteho on noin 3000 MW, mikä vastaa 24.000 tonnia kuparijalosteita. Aurubiksen, joka on suurin tuottaja Pohjois-Euroopassa, vuosittainen tuotanto on 50.000 tonnia. Muutamassa vuodessa ilmaantunut uusi kysyntä on nostanut kuparin metallipörssihinnan moninkertaiseksi. KUVA 4. Kuparin kierto yhteiskunnassa ja teollisuudessa. Kuparin kierrättäminen on hyvin tunnettu ja tehokas prosessi. Kupariteollisuudessa noin 30 % kuparituotteista valmistetaan levymäisistä tuotteista työstämällä ja muovaamalla. Noin 70 % kuparista kuluu langan valmistukseen. Metallisen kuparin valmistukseen kuuluu elektrolyysi, jossa kuparin seosaineita ja muita hyötymateriaaleja voidaan ottaa talteen. Usein sivutuotteet kuten tina, lyijy, platinametallit ja maametallit ovat taloudellisesti erittäin merkittäviä. KUVA 5. AURUBIS on merkittävä Suomessa toimiva yhtiö. Kuparituotteiden tuotannossa viitataan yleensä kuparikatodien tuotantoon. Aurubis tuottaa Suomessa noin 1.09 miljoonaa tonnia kuparia.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==