26 • OHUTLEVY 2026 www.ohutlevy.com Yhteenveto ja tulevaisuus ICP Materials -verkosto sai alkunsa 1980-luvulla, jolloin happosateet olivat suuri huolenaihe metsien, järvien ja kalakantojen kannalta, mutta myös ilmakehässä ja maaperässä tapahtuvan korroosion vuoksi. Vaikka happosateet eivät enää ole ongelma, jatkuu korroosio yhä ja trendien ennustaminen on yhä vaikeampaa. Korroosion väheneminen oli selvintä vuoteen 2000 asti, mikä liittyy rikkidioksidin ja muiden happamoittavien saasteiden vähenemiseen. Typpihapon ja muiden typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat jatkaneet laskuaan, mutta typpisaasteiden vähenemiseen suoraan kytkeytyvä korroosion hidastuminen ei ole yhtä ilmeistä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen hiiliteräksen korroosio on vähentynyt yhden vuoden dataa arvioitaessa. Neljän vuoden dataa arvioitaessa myös sinkin korroosio on vähentynyt 90-luvulta, mutta viime vuosina selvää laskevaa suuntausta ei ole enää havaittu. Pysyäkseen merkityksellisenä ICP Materials -verkoston on pystyttävä uudistumaan ja arvioimaan uusia ympäristöhaasteita niiden ilmetessä. Yleissopimuksen pitkän aikavälin strategiassa on nostettu esiin otsoni, pienhiukkaset ja niiden esiasteet, typpi ja rikki, pysyvät orgaaniset yhdisteet ja raskasmetallit. Näistä suurinta osaa on jo tutkittu verkostossa, ja tällä hetkellä keskiössä ovat erityisesti pienhiukkaset, jotka voivat vaikuttaa sekä materiaalien korroosioon että likaantumiseen. Lasin likaantuminen ei ole vähentynyt lainkaan viimeisen 20 vuoden aikana ja pian saadaan tietoa pinnoitettujen teräsohutlevyjen likaantumisesta. Pienhiukkaset ovat verkoston painopisteenä tulevina vuosina yhdessä rikkisaasteiden jatkuvan arvioinnin kanssa ja sen selvittämisen kanssa, missä määrin ne ovat edelleen tärkeitä korroosion kannalta. Päätöksenteon ja sopimusten halutaan perustuvan entistä tarkempaan tutkimusdataan, uudempiin mittauslaitteisiin ja luotettavampiin laskentamalleihin. Testiasemien verkostoa tulisi laajentaa sekä uusilla asemilla että materiaaleilla. Säänkestävästä teräksestä on jo kahdeksan vuoden tuloksia käytettävissä ja uusien Zn-Al-Mg-pinnoitteiden ensimmäiset yhden vuoden altistukset on tehty. Tavoitteena on myös lisätä korroosiosensorien ja ympäristösatelliiteissa olevien kaukokartoituslaitteiden käyttöä; varmasti myös tekoäly tulee avuksi suurten tietomäärien analysoinnissa. Verkoston kotisivuille https://www.ri.se/en/icp-materials on koottu vuosikymmenten aikana tehdyt tutkimukset ja julkaisut ja tiedot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. ■ Lähteet https://www.ri.se/en/icp-materials Tidblad, J.; Moya Núñez, A.; de la Fuente, D.; Ebell, G.; Flatlandsmo Berglen, T.; Grøntoft, T.; Hans, U.; Christodoulakis, I.; Kajánek, D.; Kreislová, K.; et al. (2025) Corrosion and Soiling in the 21st Century: Insights from ICP Materials and Impact on Cultural Heritage Corros. Mater. Degrad. 2025, 6, 54. https://www.mdpi.com/2624-5558/6/4/54 Tidblad J, Kucera V, Ferm M, Kreislova K, Brüggerhoff S, Doytchinov S, Screpanti A, Grøntoft T, Yates T, De la Fuente D, Roots O, Lombardo T, Simon S, Faller M, Kwiatkowski L, Kobus J, Varotsos C, Tzanis C, Krage L, Schreiner M, Melcher M, Grancharov I and Nadya Karmanova (2012) Effects of Air Pollution on Materials and Cultural Heritage. ICP Materials Celebrates 25 Years of Research International Journal of Corrosion, 496321, 16, pagesdoi:10.1155/2012/496321 https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1155/2012/496321 • TIINA VUORIO, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, HAMK TECH
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==