OHUTLEVY 2026 • 27 www.ohutlevy.com Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Suomen ympäristöopisto Syklin yhteishankkeessa ”Kanta-Hämeen rakennetun ympäristön sopeutuminen ilmastonmuutokseen – ILMARA” tutkittiin erilaisten vähähiilisten rakennusmateriaalien kestävyyttä tulevaisuuden ilmastoa simuloivissa olosuhteissa. Testisuunnitelmista on julkaistu artikkeli aiemmin Ohutlevy-lehdessä 2024. Tässä artikkelissa keskitytään hankkeen vähähiilisiin ohutlevypinnoitteisiin, niiden testimenetelmiin sekä haasteisiin ja tuloksiin. Testisuunnitelmat tehtiin hankkeen aikana materiaaleja ja ohutlevytuotteita valmistavien yritysten kanssa yhteistyössä. Sääkokeet HAMKin seinärakenteiden testaukseen kehitetyllä säärasituslaitteistolla (Kuva 1) luotiin kosteita talviolosuhteita simuloiva testisykli, joka lämpötilan ja suhteellisen kosteuden säädön lisäksi sisälsi myös viistosadetta. Testisyklissä sadetusvaiheen jälkeen siirryttiin suoraan pakkasen puolelle, ja laitteistossa lämmitys tapahtui infrapunalämmittimillä. Testin tavoitteena oli simuloida erilaisille seinärakenteissa käytetyille maalipinnoitetuille ohutlevyille nimenomaan tulevaisuudessa todennäköisiä, nollan asteen molemmin puolin sahaavia kosteita olosuhteita. Testatut pinnoitteet kestivät kuukauden pituisen syklisen testin hyvin myös muovattuina. Lämmitysmenetelmä tai hanaveden epäpuhtaudet aiheuttivat maalipinnoitteisiin laikkuja, jollaisia todellisissa ulko-olosuhteissa ei ole havaittu, mutta jotka hankaloittivat pinnan mittauksia. Laikkuja ei saatu poistettua pyyhkimällä, vesipesulla eikä happamalla pesuaineella. Tästä jatkotoimenpiteenä eri säälaitteistolla, olosuhdekaapilla, tehtiin samoille pinnoitteille koe samaa testisykliä mahdollisuuksien rajoissa mukaillen ja sadetusvaihetta manuaalisesti jäljitellen. Hanavedellä ruiskutettaessa pintaan alkoi muodostua laikkuja melko nopeastikin, kun taas ionivaihdetulla vedellä näitä ei havaittu. Laikut olivat kuitenkin vielä poistettavissa ja mitä todennäköisimmin hanaveden kalkkia, joka oli säärasituslaitteella tehdyssä pidemmässä kokeessa ehtinyt jo pinttyä näytteen pintaan. Ulkotesteissä vastaavaa laikukkuutta ei kuitenkaan havaita, joten tehty testi ei ole maalipinnoitteille todenmukainen eikä suositella jatkossa käyTulevaisuuden ilmastoa vastaavien testien kehittäminen ohutlevypinnoitteille tettävänä testinä kyseisellä seinärakenteiden testaukseen suunnitellulla laitteistolla. Varsinainen UV-säteilyaltistus jää lisäksi molemmissa laitteissa saamatta. Tähän HAMKilla on kuitenkin omat testilaitteensa, ja näytteitä voidaan tarvittaessa siirtää laitteesta toiseen luoden näin eri olosuhteita sisältävä syklinen testi. Seinäpaneelin liimattavuus Ohutlevyjä käytetään paljon seinärakenteissa, joissa taustapinnoitteen liimattavuus eristemateriaaliin on suuressa roolissa. Liimattavuuskokeista hankkeen puitteissa tehtiin ns. kiilakokeita (SFS-EN 14509) nykyisen 24 tunnin standarditestin lisäksi viiden vuorokauden pituisena, mikä tuottaa materiaalin kosteuden- ja lämmönkestävyydelle kovemmat vaatimukset. Tulosten perusteella pidempi koe voi olla jonkin verran lyhyttä rankempi, mutta tuloksiin vaikuttaa kuitenkin monia tekijöitä, ei pelkästään testin pituus. Näitä ovat testattavien pinnoitteiden lisäksi käytetty liima, liimausolosuhteet, liimakerroksen paksuus, veden lämpötila, teräksen jäykkyys ja paksuus sekä käytössä olleet työkalut ja laitteet. Suosituksena voidaan todeta, että uusien pinnoitteiTulevaisuuden ilmastoa on lähes mahdoton ennustaa, eikä kukaan voi varmuudella sanoa, millaisessa ilmastossa elämme vuosikymmenien päästä. Toki historiadataa on olemassa eri puolilta maailmaa, ja selkeitä viitteitä tulevaisuudessa lisääntyvistä ilmiöistä. Tuulisuuden ja sateiden lisääntyminen tarkoittaisi käytännössä viistosateiden lisääntymistä. Ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessa todennäköisesti leudompina talvina, jolloin nollan lämpöasteen ympärillä sahaaminen johtaa jäätymissulamissyklien lisääntymiseen. Eri sääilmiöiden haitallisuus riippuu rakennusmateriaalista; betonille haitallista on pakkasrapautumista aiheuttava toistuva jäätyminen ja sulaminen, lisääntyvä kosteus puolestaan heikentää eristemateriaalien kestävyyttä ja lisää homehtumisriskiä. KUVA 1. Pinnoitteiden testausjärjestely säärasituslaitteistossa. >
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==