OHUTLEVY 2026 • 29 www.ohutlevy.com lee huomioida testattavien pinnoitteiden samankaltaisuus, jos halutaan vertailla esim. pinnoitteiden lämpenemistä, eli ei oteta liikaa muuttuvia tekijöitä tutkittavaksi yhtä aikaa. Aurinkopaneelien vaikutus kattopinnoitteisiin Aurinkopaneelit yleistyvät kiihtyvällä tahdilla. Valmistajilta löytyy paneelien kiinnittämiseen useita erilaisia tapoja riippuen kuormituksesta, katemateriaalista, katon kaltevuudesta, aurinkopaneeleista ja siitä onko kyseessä uusi vai vanha katto. Paneelien alla olevista olosuhteista on kuitenkin vain vähän dataa olemassa. Hankkeessa pyrittiin mallintamaan ja seuraamaan lappeen tasoon asennettavien aurinkopaneelien alla olevia olosuhteita. Tämän perusteella pyrittiin arvioimaan olosuhderasituksia, jotka katteille ja niiden pinnoitteille syntyy aurinkopaneelien asennuksen takia. Aurinkopaneeleita mallinnettiin 1200 x 800 ja 1200 x 1000 (mm2) kokoisilla teräsohutlevyillä (Kuva 3). Kiinnitysetäisyys oli 35 mm vanhan peltikatteen pinnasta, mikä kuvastaa aurinkopaneelien kiinnityksiin käytettyjä matalia kiinnikkeitä. Katon kaltevuus oli noin 10 astetta. Kummankin kappaleen alle (katteen ja ’paneelin’ väliin) asennettiin dataloggeri (PeakTech®) sekä yksi loggeri mittamaan ulko-olosuhteita (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Seurantaa tehtiin kesäkuusta 2024 lokakuuhun 2025. Lopuksi ’paneelit’ irrotettiin ja katteen pinnat tarkastettiin. Varsinaisia vaurioita ei havaittu eikä isompaa roskaa muutamaa koivunlehteä lukuun ottamatta. Hienojakoista likaa sen sijaan oli havaittavissa, vaikka kattopinta oli liukas ja oli satanut runsaasti. Erot olosuhteissa olivat varsin pieniä pidemmällä aikavälillä. Vuorokautiset eli lyhytkestoiset vaihtelut etenkin kesäaikaan voivat olla suuriakin, ja välitilan olosuhteiden muutokset tapahtuivat viiveellä. Viive oli suurempi, kun alapuolisissa rakenteissa oli lämpökapasiteettia (vaneri – ei vaneria). Tietyissä ulkoilman olosuhteissa paneelien voi katsoa jopa suojaavan katemateriaalia. Katteesta riippuen on olemassa riski roskaantumiselle ja epäpuhtauksien kerääntymiselle. Tällöin riskinä voi olla veden kosteuden kerääntyminen ja sitä kautta pinnoitteen vaurioituminen. Tutkitussa tapauksessa kyseessä oli hyväkuntoinen peltikate, suotuisa paikka ja mittausaika verraten lyhyt. Tässä saatujen tulosten voidaankin katsoa koskevan hyvin toimivaa tapausta. Lisää tutkimusta tarvittaisiin erilaisille katemateriaaleille ja välitilan varioinneille sekä sijainnille, ilmansuunnat huomioiden. Mielenkiintoisia olisivat myös koekohteet, joissa alapuoliset tilat olisivat lämmintä tilaa, jolloin ulosjohtuva lämpövirran vaikutus tulisi myös huomioitua. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan kuitenkin suositella paneelien alapuolisten tilojen säännöllistä tarkistusta ja huoltotoimenpiteitä. Yhteenveto ja suositukset Maalipinnoitteille asetetut standardit ja vaatimukset ovat jo nykyisellään melko tiukkoja. Hankkeen puitteissa tehtyjen testien perusteella on vaikea ennustaa materiaalien kestävyyttä tulevaisuuden olosuhteissa, tai määritellä oikeaa testimenetelmää ja olosuhteita. Ohutlevypinnoitteille haitallisinta ovat todennäköisesti kuumat ja kosteat olosuhteet, joita tuskin Suomen olosuhteissa tullaan lähitulevaisuudessakaan näkemään. Erityisesti muovatut kohdat kuten tiukat pontit saattavat korkeissa lämpötiloissa säröillä. Materiaalitestausta suositellaan edelleen jatkossakin kestävyyden varmistamiseksi. Hedelmällisintä olisi testata aina valmista tuotetta sellaisenaan pinnoitettujen levyjen sijasta. Testisyklejä on mahdollista kehittää vastaamaan enemmän tulevaisuuden ennustettuja ääriolosuhteita (enemmän kosteutta, suurempia lämpötilavaihteluita), myös alueelliset erityispiirteet huomioiden. Kiihdytetyillä testeillä saadaan nopeasti tuloksia, mutta tulee muistaa, että kiihdytetyt testit eiKUVA 3. Aurinkopaneelirakennelma testin alkaessa. >
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==