OHUTLEVY 2026 • 15 www.ohutlevy.com TEM-näytteitä tutkittiin myös SEM:ssä TKD-menetelmällä ja lisäksi Cu ja Sn etsittiin näytteiden pinnasta sekä pinnoitteen ja teräksen väliseltä rajapinnalta optisella emissiopektroskoopilla (GDOES). Tuloksista on esimerkki kuvassa 3, missä nähdään aavistuksen korkeampi Cu-pitoisuus martensiitissä kuin ferriitissä. Kupari jakautui eri faaseihin siten että sitä oli aina noin kolme kertaa enemmän martensiitissä ja jäännösausteniitissä kuin ferriitissä. Tina oli kaikissa tutkituissa näytteissä tasaisesti jakautuneena; sitä ei löytynyt raerajoilta eikä faasirajoilta missään tutkituista näytteistä. eikä sillä havaittu olevan minkäänlaista vaikutusta terästen rakenteeseen ja ominaisuuksiin. Q&P-käsitellyssä keskimangaaniteräksessä havaittu myötövanheneminen ei johtunut suoraan kuparista, vaan käytetystä hehkutuslämpötilasta. Ilmiö katosi hehkutuslämpötilan noston jälkeen. Nyt päättynyt tutkimus auttoi ymmärtämään, miten jäännöspitoisuudet vaikuttavat ohutlevyterästen ominaisuuksiin. Teräksestä vaikeasti poistettavien kuparin ja tinan vaikutukset muovattavien terästen ominaisuuksiin näyttävät olevan pieniä. Ohutlevyn käyttäjän kannalta raaka- ainepohjan muutoksella ei todennäköisesti ole tulossa suuria vaikutuksia. Todennäköisesti se tulee näkymään ominaisuushajonnan hienoisena lisääntymisenä, mutta tuleeko se olemaan samaa luokkaa kuin hankittaessa terästä usealta eri valmistajalta jää nähtäväksi. Tarkemmin tuloksia on esitelty lähteenä olevissa julkaisuissa ja S. Ahmedin väitöstyössä (9/2026) ja vielä tällä hetkellä käsikirjoitusvaiheessa olevasta A. Sabr:n väitöstyössä /4/. Tällä hetkellä ei ole vielä tarkasteltu kuinka jäännöspitoisuudet käyttäytyvät hitsauksessa. Tämä onkin yksi tulevia tutkimuskohteita. Toinen alue mitä ei ole vielä tutkittu on jäännöspitoisuuksien vaikutus syvävedettäviin IF-teräksiin. Näitä teräksiä ovat mm. DC06 ja DX56. Niiden hyvä syvävedettävyys (korkea r-arvo) perustuu optimaaliseen raekokoon sekä valmistusprosessin aikana rakennettuun voimakkaaseen kiderakenteen {111} tekstuuriin ja sitä kautta suureen anisotropiaparametriin (r-arvo). On hyvin vähän raportoitu, kuinka näissä teräksissä jäännöspitoisuudet vaikuttavat syvävedon kannalta edullisen kiderakenteen muodostumiseen. Tätä tullaan tutkimaan kesäkuussa aloitetussa Tampereen yliopiston ”RIS4E TAU” -projektissa, joka kuuluu Oulun yliopisto koordinoimaan ja Business Finlandin rahoittamaan ”RIS4E - Revolutionary and Intelligent Steel Solutions for Sustainable Environment” -projektiin. ■ Lähteet: 1. Peura, P., Ahmed, S., Sabr, A. & Oja, O., ”Ohutlevyteräkset ja jäännöspitoisuudet”, Ohutlevy. 1, p. (2023) 2. Speer J.G., Matlock D.K., De Cooman B.C., and Schroth J.G., “Carbon partitioning into austenite after martensite transformation”, Acta Materialia ; 51:2611-2622 (2003) 3. Hance B, “Advanced High Strength Steel: Deciphering Local and Global Formability” International Automotive Body Congress IABC (Dearborn, Michigan, USA) (2026) 4. Sabr, A. unpublished results 2026 5. Ahmed, S., Pun, L., Isakov, M., Raami, L., Hokka, M., Kuokkala, V.-T. & Peura, P., “Investigation of serrated flow in intercritically annealed medium manganese steel by in-situ synchrotron X-ray diffraction”, Accepted/In press In: Steel Research International (2026) 6. Shahroz, A., Sabr, A., Peltola, A., Oja, O., Järn, S., Kaijalainen, A., Penney, D., Peura, P., ”The Effect of Trace Elements on the Properties of a Fossil-free Formable Low-alloyed Steel Grade” IOP Conf. Ser.: Mater. Sci. Eng. 1284 012041 (2023) • PASI PEURA, PROFESSORI, TAMPEREEN YLIOPISTO • SHAHROZ AHMED, VÄITÖSKIRJATUTKIJA, TAMPEREEN YLIOPISTO • ALI SABR, VÄITÖSKIRJATUTKIJA, TAMPEREEN YLIOPISTO KUVA 3. Kuparin jakautuminen monifaasiteräksessä ferriitin ja martensiitin välillä (GB 6), APT-analyysi /4/. Yhteenveto Edellisessä projektissa (FOSSA1, /6/) havaittiin, että pehmeissä teräksissä jäännöspitoisuudet tulevat todennäköisesti hiukan lisäämään ominaisuushajontaa. FOSSA2:ssa tutkituissa kylmävalssatuissa monifaasiteräksissä tinan ja kuparin vaikutus ominaisuuksiin ei myöskään ole kovin merkittävä lukuun ottamatta kaikkein korkeinta tutkittua kuparipitoisuutta (0.6 %). Tämä nosti DP800-teräksen murtolujuutta noin 35 MPa. Käytännössä näin korkea kuparipitoisuus tuskin on mahdollista ilman sen tarkoituksellista seostamista. Tina oli teräksessä aina tasaisesti jakautuneena KUVA 2. Keskimangaaniterästen jännitys-venymäkäyriä, joissa näkyy myötövanhemisen aiheuttamia muutoksia (A- ja D-tyypin epäjatkuvuudet) /5/.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==