OHUTLEVY 2026 • 19 www.ohutlevy.com Vetypohjainen teräs ei ole vain uuden tuotantoteknologian käyttöönottoa, vaan koko arvoketjun muutos. Oulun yliopiston Välkky-hankkeen tuotantotalouden työpaketissa tarkasteltiin vetyekonomian toimijoita, arvoketjuja, liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja Perämerenkaaren näkökulmasta. Tulosten perusteella alueella on vahvat lähtökohdat vetypohjaisen teräksen ympärille rakentuvaan liiketoimintaan, mutta kokonaisuus edellyttää vielä useiden osien samanaikaista kehittymistä. Terästeollisuuden vähähiilinen siirtymä ei ole vain tekninen kysymys. Se muuttaa samalla energian käyttöä, raaka-ainevirtoja, logistiikkaa, investointitarpeita ja yritysten välisiä suhteita. Vetypohjainen teräs on tästä hyvä esimerkki. Kun hiilipohjaisia pelkistysaineita pyritään korvaamaan vedyllä, huomio siirtyy samalla siihen, mistä vety saadaan, millä sähköllä se tuotetaan, miten sitä varastoidaan ja siirretään sekä kuka lopulta ostaa vähäpäästöisempää terästä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin Oulun yliopiston Välkkyhankkeessa. Hankkeen virallinen nimi on Vetyliiketoiminnan kehittäminen kansainvälisellä yhteistyöllä huomioiden terästeollisuuden investoinnit. Hanke käynnistyi 1.1.2024 ja sen alkuperäinen päättymispäivä oli 31.12.2025. Muutoshakemuksen myötä hanketta jatkettiin kolmella kuukaudella, eli 31.3.2026 saakka. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa teräkseen liittyvää vetyekonomian tutkimus-, kehitys- ja innovaatioekosysteemiä sekä tuoda kansainvälistä yhteistyötä lähemmäs alueellista liiketoimintaa. Lähtökohtana oli, että terästeollisuuden murros voi tarjota uusia mahdollisuuksia myös muille kuin suurille teollisille päätoimijoille. Mukaan tarvitaan teknologia- ja palvelutoimittajia, suunnittelua, kunnossapitoa, logistiikkaa, automaatiota, turvallisuusratkaisuja, tutkimusta ja koulutusta. Liiketoimintaa vetyekonomian ekosysteemissä Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti Välkky-hankkeen työpakettiin 2, jonka aiheena oli liiketoiminnan kehittäminen vetyekonomian ekosysteemissä. Työpaketin tavoitteena oli tunnistaa, millaisia toimijoita toimivaan vetytalouden ekosysteemiin tarvitaan ja millaisilla liiketoimintamalleilla, ansaintalogiikoilla ja ratkaisuilla nämä toimijat voivat menestyä osana kokonaisuutta. Käytännössä kysymys voidaan tiivistää näin: miten vetypohjaisen teräksen ympärille voi rakentua toimiva liiketoiminta- ja yhteistyöverkosto? Vetypohjainen teräs tarvitsee ympärilleen toimivan vetyekonomian Välkky-hankkeessa tarkasteltiin, miten terästeollisuuden vihreä siirtymä voi synnyttää uutta vetyliiketoimintaa Perämerenkaarella. Työpaketissa kansainvälinen vertailu rakennettiin Mission Innovation Hydrogen Valleys Platformi -aineiston pohjalta. Aineistossa tarkasteltiin 98 vetylaaksoa 15 eri kategoriassa, kuten sijainnin, investointien, vedyn tuotannon, rahoituksen, arvoketjun kattavuuden ja loppukäyttösektorien näkökulmasta. Tämän lisäksi kartoitettiin mahdollisia alueellisia toimijoita ja jäsennettiin vetytalouden arvoverkkoa Perämerenkaaren näkökulmasta. Alueellista näkökulmaa varten hyödynnettiin viittä temaattista asiantuntijahaastattelua ja Webropol-kyselyä, johon saatiin 29 vastausta. Kyselyn vastausprosentti oli noin 45 prosenttia. Aineiston avulla tarkasteltiin alueen vahvuuksia, pullonkauloja ja kehitysedellytyksiä sekä sitä, millaisiin kohtiin arvoketjua uusia liiketoimintamahdollisuuksia voisi syntyä. Kansainvälinen benchmarking vahvisti käsitystä siitä, että toimiva vetyekosysteemi ei tarkoita vain vedyn tuotantoa. Olennaista on, että tuotanto, varastointi, jakelu, loppukäyttö, rahoitus ja alueellinen koordinaatio muodostavat käytännössä yhteensovitetun kokonaisuuden. Tätä vertailupohjaa vasten tarkasteltiin myös Perämerenkaaren vahvuuksia ja vielä puuttuvia osia. Työpaketin näkökulma oli tarkoituksella liiketoiminnallinen. Vetypohjaisen teräksen kehitys ei etene pelkästään sillä, että teknologia on olemassa. Tarvitaan myös yrityksiä, sopimuksia, investointeja, kysyntää, infrastruktuuria ja riittävän selkeä näkemys siitä, kuka tekee mitäkin arvoketjun eri vaiheissa. TP2-näkökulmasta vetypohjaisen teräksen ympärille rakentuva vetyekonomia voidaan hahmottaa arvoketjuna, jossa sähkö, vedyn tuotanto, infrastruktuuri, teollinen käyttö ja markkina kytkeytyvät toisiinsa. Samalla kokonaisuutta tukevat useat palvelut ja mahdollistavat toiminnot, kuten suunnittelu, kunnossapito, automaatio, turvallisuus, logistiikka, tutkimus ja rahoitus (kuva 1). Kuvassa vetyekonomia esitetään arvoketjuna, jossa uusiutuva sähkö mahdollistaa vedyn tuotannon. Vedyn tuotanto puolestaan kytkeytyy varastointiin ja siirtoon, terästeolliseen käyttöön sekä vähäpäästöisen teräksen markkinaan. Arvoketjun ympärille tarvitaan tukevia toimintoja, kuten suunnittelua, kunnossapitoa, automaatiota, turvallisuusratkaisuja, logistiikkaa, rahoitusta, tutkimusta ja rajat ylittävää koordinaatiota. Perämerenkaarella on poikkeuksellinen lähtöasetelma Perämerenkaari on vetyekonomian kannalta kiinnostava alue, koska siellä yhdistyvät useat tekijät, joita vetypohjaisen teräksen arvoketju tarvitsee. Alueella on vahva teräs- ja >
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==