OHUTLEVY 2026 • 21 www.ohutlevy.com Suuret investoinnit eivät synny tyhjiössä, vaan ne tarvitsevat riittävän varman kysynnän. Terästeollisuus voi olla tällainen ankkuriasiakas, mutta kysynnän muodostuminen edellyttää, että vähäpäästöiselle teräkselle on markkina ja että asiakkaat ovat valmiita tekemään pitkäaikaisia sopimuksia. Sama koskee infrastruktuuria. Vedyn varastointi ja siirto voivat olla välttämättömiä järjestelmän joustavuuden ja toimitusvarmuuden kannalta, mutta infrastruktuurin rakentaminen edellyttää riittävää käyttöä. Jos tuotanto, käyttö ja siirto kehittyvät eri tahtiin, kokonaisuus voi jäädä vajaaksi. Tästä syystä vetyekonomian kehittäminen on väistämättä koordinointikysymys. Yhden toimijan investointi riippuu usein toisen toimijan päätöksistä. Energiayhtiö, teräsyhtiö, teknologiatoimittaja, logistiikkatoimija ja julkinen sektori katsovat samaa kokonaisuutta eri suunnista. Arvoketju alkaa rakentua vasta, kun näiden näkökulmien välille syntyy riittävä yhteinen suunta. Liiketoimintamallit ratkaisevat toteutuksen Teknologian rinnalla tarvitaan toimivia liiketoimintamalleja. Vetypohjaisen teräksen ja siihen liittyvän vetyinfrastruktuurin investoinnit ovat niin suuria, ettei yksittäinen toimija yleensä voi kantaa koko arvoketjun riskiä yksin. Siksi riskin jakaminen, yhteisinvestoinnit ja pitkäaikaiset sopimukset nousevat keskeiseen asemaan. Erityisen tärkeitä ovat niin sanotut offtake-sopimukset eli pitkäaikaiset ostosopimukset. Niiden avulla voidaan vähentää epävarmuutta siitä, löytyykö tuotteelle tai palvelulle kysyntää myös investoinnin valmistuttua. Vähäpäästöisen teräksen kohdalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sopimuksia teräksenvalmistajien ja heidän asiakkaidensa välillä. Vedyn tuotannossa se voi tarkoittaa pitkäaikaisia sopimuksia vedyn tuottajien ja teollisten käyttäjien välillä. Myös sähkösopimuksilla on suuri merkitys. Jos vedyn tuotanto on hyvin sähköintensiivistä, sähkön hinnan vaihtelu vaikuttaa suoraan tuotannon kannattavuuteen. Siksi ennakoitavat sähkönhankintaratkaisut, joustava tuotanto ja mahdollinen varastointi voivat olla osa toimivaa liiketoimintamallia. Työpaketin tulosten perusteella vetyekonomian liiketoimintamahdollisuudet eivät synny vain uuden teknologian ympärille. Ne syntyvät myös kyvystä yhdistää toimijat, investoinnit ja kysyntä sellaiseksi kokonaisuudeksi, jossa eri osapuolten riskit ja hyödyt ovat riittävän tasapainossa. Mahdollisuuksia myös pk-yrityksille Vetyekonomia mielletään helposti suurten teollisten investointien kentäksi. Se on osittain totta, mutta se ei ole koko kuva. Vetypohjaisen teräksen arvoketju tarvitsee myös suuren määrän tukevia tuotteita, palveluita ja osaamista. Mahdollisuuksia voi syntyä esimerkiksi suunnittelussa, kunnossapidossa, automaatiossa, mittauksessa, prosessien valvonnassa, turvallisuusratkaisuissa, komponenttitoimituksissa, logistiikassa, varastoinnissa, koulutuksessa ja asiantuntijapalveluissa. Näissä kohdissa pk-yrityksillä voi olla merkittävä rooli, vaikka ne eivät itse valmistaisi terästä tai tuottaisi vetyä. Yritysten näkökulmasta olennaista on tunnistaa, mihin kohtaan kehittyvää arvoketjua oma osaaminen voi sijoittua. Kaikkien ei tarvitse olla vetyteknologian ydintoimittajia. Arvoa voi syntyä myös siitä, että yritys ratkaisee jonkin käytännön ongelman, joka liittyy esimerkiksi turvalliseen käyttöön, kunnossapitoon, laadunvarmistukseen, materiaalinkäsittelyyn tai teollisen prosessin luotettavuuteen. Samalla on syytä pitää odotukset realistisina. Vetyekonomia ei synny hetkessä, eikä jokainen suunniteltu hanke etene alkuperäisessä aikataulussa. Siksi yritysten kannattaa seurata erityisesti niitä kohtia, joissa suunnitelmat muuttuvat konkreettisiksi investoinneiksi, hankinnoiksi ja sopimuksiksi. Rajat ylittävä yhteistyö on alueen erityispiirre Perämerenkaaren kehityksessä Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on sekä mahdollisuus että välttämättömyys. Alueen teollinen rakenne ei noudata kansallisia rajoja. Terästeollisuus, energia, logistiikka, satamat, tutkimus ja osaaminen muodostavat kokonaisuuden, jossa rajat ylittävä yhteistyö voi vahvistaa koko alueen asemaa. Yhteistyötä on jo paljon tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden ja julkisten toimijoiden välillä. Seuraava vaihe vaatii kuitenkin entistä käytännöllisempää yhteensovittamista. Tarvitaan selkeyttä siihen, miten infrastruktuuria suunnitellaan, miten luvitus etenee, miten vedyn ja vähäpäästöisten tuotteiden markkinat rakentuvat ja miten eri maiden käytännöt sovitetaan yhteen. Jos kehitys etenee erillisinä kansallisina tai paikallisina hankkeina, kokonaisuus voi pirstaloitua. Jos taas suunnittelua ja investointeja pystytään koordinoimaan paremmin, Perämerenkaarella on mahdollisuus nousta merkittäväksi vetypohjaisen teräksen ja siihen liittyvän vetyliiketoiminnan alueeksi. Potentiaalista toteutukseen Välkky-hankkeen työpaketin 2 tulokset korostavat, että vetypohjaisen teräksen tulevaisuus ei ratkea yksin teknologian perusteella. Teknologia on välttämätön lähtökohta, mutta sen rinnalle tarvitaan toimivat arvoketjut, investointikelpoiset liiketoimintamallit ja riittävä teollinen kysyntä. Perämerenkaarella on tähän hyvät lähtökohdat. Alueella on vahvaa teollista osaamista, tutkimusta, energiaintensiivistä teollisuutta, logistisia yhteyksiä ja kansainvälistä yhteistyötä. Näiden vahvuuksien muuttaminen liiketoiminnaksi edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Vetyekonomian näkökulmasta seuraava askel on siirtyä yleisestä potentiaalipuheesta toteutuskelpoisiin kokonaisuuksiin. Se tarkoittaa käytännössä investointeja, sopimuksia, infrastruktuurivalintoja ja selkeitä rooleja eri toimijoille. Vasta silloin vetypohjaisen teräksen ympärille voi rakentua arvoverkko, joka hyödyttää sekä suuria teollisia toimijoita että niitä yrityksiä, jotka tarjoavat teknologiaa, palveluita ja osaamista arvoketjun eri vaiheisiin. Vetypohjainen teräs voi olla Perämerenkaarelle merkittävä teollinen mahdollisuus. Sen toteutuminen edellyttää kuitenkin, että alueen vahvuudet kytketään yhteen ja muutetaan vaiheittain toimivaksi vetyekonomiaksi. ■ • ALEKSANTERI LAMMASSAARI, VÄITÖSKIRJATUTKIJA, TUOTANTOTALOUDEN YKSIKKÖ, OULUN YLIOPISTO
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==