UNIVAJE VOI HUONONTAAMUISTIA
Univaje tai heikentynyt unenlaatu voi myös rapistuttaa kykyä
painaa asioita mieleen tai muistaa asioita.
– Uni auttaa siirtämään uusia muistoja pitkäkestoiseen
muistiin. Hereillä ollessamme vastaanotamme koko ajan
uutta tietoa ja vasta kun nukumme, aivoilla on tilaisuus tal-
lentaa tietoa kovalevylle, sanoo Christian.
Uusi Coretex-tiedelehdessä julkaistu brittitutkimus osoit-
taa, että aivojen pitäisi saada vähintään seitsemän tuntia
unta, jotta ne pystyisivät palauttamaan mieleen pitkäkestoi-
seen muistiin tallentuneita asioita.
Uni vaikuttaa myös kykyyn ratkaista älyllisiä ongelmia.
Nukkumisella on tärkeä psykologinen rooli, sillä se auttaa
meitä käsittelemään päivän tapahtumia ja valmistaa meitä
seuraavaan päivään. Jos nukumme huonosti, meistä tulee
väsyneitä ja ärtyneitä, ja selviämme huonommin stressaavista
tilanteista. Myös keskittymiskykymme ja muistimme toimivat
huonommin kuin normaalisti.
– Jos sinun täytyy ratkaista jokin älyllinen ongelma, kan-
nattaa nukkua, sillä nukkuminen auttaa löytämään ratkaisun,
sanoo Christian.
UNIVAJE VOI AIHEUTTAA SAIRAUKSIA
Useat uudet tutkimukset osoittavat myös, että kunnon yöunet
auttavat ehkäisemään monia sairauksia.
– Nukkuessamme aivot puhdistavat pois aineita, jotka voi-
sivat vaikuttaa aivojen terveyteen negatiivisesti. Ellet nuku
riittävästi, haitalliset ainesosat jäävät aivoihin, mikä voi joh-
taa esimerkiksi aivosairauksiin, selvittää Christian.
Tutkimuksessa, jonka parissa Christian Benedict työskente-
lee, seurataan 50-vuotiaita miehiä 40 vuoden ajan. Tutkimus
kertoo, että kroonisista unihäiriöistä kärsivillä on kohonnut
riski sairastua Alzheimerin tautiin ja moniin muihin vakaviin
sairauksiin. Myös elimistön immuunipuolustus heikkenee
nopeasti univajeen vaikutuksesta.
– Jos et nuku kunnolla, altistut tulehduksille. Tutkimusten
mukaan rokotteen ottamisen jälkeisellä yöunella on merkitystä
siihen, miten rokote suojaa vuoden päästä. Tämä johtuu siitä,
että kun nukumme, elimistössä vapautuu erilaisia hormoneja,
jotka tukevat vasta-aineita tuottavien solujen toimintaa.
Carnegie Mellon -yliopiston ja Pittsburgh Medical Centerin
tutkijat huomasivat, että niillä, jotka nukkuvat vain kuusi tun-
tia yössä, on neljä kertaa suurempi riski vilustua altistuttuaan
flunssavirukselle kuin niillä, jotka nukkuvat yli seitsemän tun-
tia. Merkittävää huomiossa oli se, että juuri uni oli vaikuttavin
tekijä, kun taas esimerkiksi ikä, stressitaso, toimeentulo tai
tupakointi eivät vaikuttaneet tuloksiin samalla tavalla.
UNEN LAATUON TÄRKEÄÄ
Christianin mukaan se, että iäkkäämmillä ihmisillä on nuo-
rempia heikompi immuunipuolustus, kohonnut tulehdusriski,
muistihäiriöitä ja aineenvaihduntaongelmia, voi liittyä siihen,
että iäkkäillä syvän unen laatu on nuorempia heikompi.
Koska jokaisella unen eri vaiheella on tärkeä rooli biologi-
sissa prosesseissa, ei ole tärkeää pelkästään nukkua riittävästi.
Myös unen laadulla on merkitystä. Olisi tärkeää, että uni olisi
laadukasta kaikissa eri univaiheissa.
– Monet ajattelevat, ettei haittaa, vaikka joisi kupillisen
kahvia iltaisin, ja että he nukkuvat joka tapauksessa. Mutta
ongelmallista on se, että syvän unen vaihe ei ole yhtä intensii-
vinen ja laadukas, jos ennen nukkumaanmenoa elimistöön
tankataan kofeiinia. Keho kärsii heikentyneestä unen laadus-
ta samalla tavalla kuin univajeesta.
”Monet
ajattelevat,
ettei hait-
taa, vaikka
joisi kupilli-
sen kahvia
iltaisin.”
Näin paljon unta tarvitset
Unen tarve vaihtelee eri elämänvaiheissa, ja vaihteluun
vaikuttavat ikä, aktiviteettitaso, terveydentila ja
elintavat. Stressaavan ajanjakson tai sairauden aikana
elimistö tarvitsee enemmän unta jaksaakseen ja
parantuakseen. Suositusten mukaan aikuinen tarvitsee
yleensä 7-9 tuntia unta vuorokaudessa, lapset ja
teini-ikäiset enemmän. Yli 55 vuoden iässä unen tarve
yleensä vähenee, mutta suositusten mukaan tuolloinkin
tulisi nukkua noin 7 tuntia vuorokaudessa.
toukokuu 2016
|
LiveLife
|
15
