Meijerialan ammattilaisten lehti 2/2026 Joensuu kutsuu, oletko valmis? Juustoa vuoren uumenissa STTK:n Else-Mai Kirvesniemi: Työelämässä asiat harvoin ovat mustavalkoisia
Förändringen formar framtiden Imitten av april var det fest på Hotell Lasarettis restaurang. Uleåborgs regionförening firade sitt 80-årsjubileum i glädjefylld stämning. Några började minnas var föreningens tidigare jubileum hade hållits, och ingen oroade sig för framtiden. En månad senare rådde en mer dyster stämning i Uleåborg. Valio meddelade att man inleder omställningsförhandlingar. Mejeriverksamheten i Uleåborg körs ned som en del av en bredare effektivisering av produktionen och en omstrukturering. Produktionen flyttas till Valios övriga anläggningar, och antalet arbetsplatser i Uleåborg minskar. Mejeriindustrin genomgår just nu en kraftig omvandling. Mjölkmängderna har minskat under flera år. När produktionen minskar måste kapaciteten anpassas. Omställningsförhandlingar och nedläggningar av fabriker har förekommit även på andra håll än Uleåborg. Bakom förändringen finns många faktorer. Utmaningar inom primärproduktionen, stigande kostnader och förändrade konsumtionsvanor formar marknaden snabbt. Fenomenet syns också i övriga Europa: produktionen koncentreras till allt färre och större enheter. De lokala konsekvenserna kan vara smärtsamma när arbetsplatser försvinner och den regionala livskraften sätts på prov. Men förändringen är inte bara en berättelse som blickar bakåt. Samtidigt som en del av produktion upphör på vissa håll, byggs det något nytt på andra håll. Även om mjölkmängderna i Finland har minskat, håller mjölken inte på att ta slut. Investeringar görs i de kvarvarande produktionsanläggningarna, och deras ställning i den finländska livsmedelskedjan stärks. Ny teknologi, automation och effektivare processer förbättrar konkurrenskraften och möjliggör tillverkning av högklassiga produkter. Investeringar är också investeringar i människor. Även om en del arbetsplatser försvinner, behövs branschens kompetens fortfarande. Mejeribranschens yrkesverksamma i Uleåborg och på andra orter har en stark erfarenhet och yrkesskicklighet som kommer att vara efterfrågad även i framtiden. De förnyade produktionsanläggningarna behöver nya kompetenta medarbetare. I bästa fall öppnar omställningen nya möjligheter till sysselsättning – kanske i andra roller, men lika meningsfulla. Mejeribranschens framtid bygger på förmågan att förnya sig och utnyttja kompetensen på nya sätt. Mitt i omvandlingen är det avgörande hur man möter förändringen. Stark kompetens och en gemensam vilja skapar grunden för att branschen i Finland även i framtiden kan förbli livskraftig och fortsätta utvecklas. ▪ 3 PÄÄTOIMITTAJALTA 4 AJANKOHTAISTA Uudet toimitusjohtajat Valiolle ja Maitokolmiolle Jäsenetu avoimeen yliopistoon Golfkierros levillä Hallituksen ja valtuuston kokoukset Alueilla tapahtuu Luottamusmiehet koolla Seinäjoella 10 ESITTELYSSÄ STTK:n uusi puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi 14 MVL Golf Joensuussa Markku Salomaa Sisältö 2/2026 15 Eläkeläisten vuosikokous ja -etkot 16 Liittokokous iloisen pulinan Joensuussa 18 ESITTELYSSÄ Tuore tasa-arvovaltuutettu Mia Spolander 21 Alueyhdistysten 80-vuotisjuhlia 22 MVL Itä-Suomessa 24 ASIANTUNTIJA STTK:n tavoite on oikeudenmukainen työelämä Från chefredaktören 2 Maitotalous 2/2026
Huhtikuun puolivälissä Hotelli Lasaretin ravintolassa juhlittiin. Oulun alueyhdistys vietti 80-vuotisjuhliaan iloisissa merkeissä. Osa intoutui muistelemaan, missä oli pidetty yhdistyksen edelliset juhlat ja kukaan ei murehtinut tulevia. Kuukautta myöhemmin Oulussa koettiin surullisempia tunnelmia. Valio ilmoitti aloittavansa muutosneuvottelut. Oulun meijerin toiminnot ajetaan alas osana tuotannon laajempaa tehostamista ja rakenteiden uudistamista. Tuotantoa siirretään Valion muihin laitoksiin ja työpaikkojen määrä Oulussa vähenee. Meijeriteollisuus elää parhaillaan voimakkaassa murroksessa. Maitomäärien lasku on jatkunut jo usean vuoden ajan. Kun tuotanto vähenee, kapasiteettia joudutaan sopeuttamaan. Muutosneuvotteluja ja tehtaiden alasajoja on koettu muuallakin kuin Oulussa. Muutoksen taustalla vaikuttavat monet tekijät. Alkutuotannon haasteet, kustannusten nousu ja kulutustottumusten muutokset muokkaavat markkinaa nopeasti. Ilmiö näkyy laajemminkin Euroopassa: tuotanto keskittyy entistä harvempiin ja suurempiin yksiköihin. Paikalliset vaikutukset voivat olla kipeitä, kun työpaikat vähenevät ja alueellinen elinvoima joutuu koetukselle. Murros ei kuitenkaan ole pelkästään taaksepäin katsova tarina. Samalla kun osa tuotannosta päättyy, toisaalla rakennetaan uutta. Vaikka maitomäärät Suomessa ovat pienentyneet, maito ei ole loppumassa. Jäljelle jääviin tuotantolaitoksiin investoidaan ja niiden asema suomalaisessa elintarvikeketjussa vahvistuu. Uusi teknologia, automaatio ja tehokkaammat prosessit parantavat kilpailukykyä ja mahdollistavat laadukkaiden tuotteiden valmistuksen. Investoinnit ovat myös investointeja ihmisiin. Vaikka osa työpaikoista katoaa, alan osaamista tarvitaan. Oulun ja muiden paikkakuntien meijerialan ammattilaisilla on vahva kokemus ja ammattitaito, jolle on kysyntää myös jatkossa. Uudistuvat tuotantolaitokset tarvitsevat uusia osaajia. Parhaimmillaan muutos avaa uusia mahdollisuuksia työllistymiselle – ehkä eri rooleissa, mutta yhtä merkityksellisesti. Meijerialan tulevaisuus rakentuu kyvystä uudistua ja hyödyntää osaamista uudella tavalla. Murroksen keskellä ratkaisevaa on, miten muutokseen vastataan. Vahva osaaminen ja yhteinen tahtotila luovat perustan sille, että ala voi Suomessa säilyä elinvoimaisena ja kehittyä edelleen myös tulevina vuosina. ▪ Murros ei ole vain taaksepäin katsova tarina 76. vuosikerta Julkaisija Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Toimituksen osoite Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puh. (09) 6156 611 maitotalous@mvl.fi Päätoimittaja Markku Salomaa puh. 040 752 4455 markku.salomaa@mvl.fi Toimitussihteeri Camilla Zewi-Kalliomaa puh. 050 512 0333 camilla.zewi-kalliomaa@mvl.fi Ilmestyy seuraavan kerran 16.10.2026 Markku Salomaa Kannen kuva Else-Mai kirvesniemi on STTK:n uusi puheenjohtajaa Taitto PunaMusta Oy, Sisältö- ja suunnittelupalvelut Paino PunaMusta Oy ISSN 0355-0672 (Painettu) ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakausmedian jäsen 26 MAAILMALTA 27 EUROPEL yhdistää alan opiskelijat 28 Juustoa vuoren uumenissa 30 Aikamatka Haapakosken ruukille 32 TYÖTTÖMYYSKASSA Osa-aikatyö ja yrittäjyys työttömänä Päätoimittajalta Maito ei ole loppumassa 3
Ajankohtaista Valio saa uuden toimitusjohtajan Valion pitkäaikainen toimitusjohtaja Annikka Hurme jää eläkkeelle vuoden 2026 lopussa. Yhtiön hallitus on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajaksi DI, eMBA Matti Lehmuksen, joka aloittaa tehtävässä 1.1.2027. Hurme on työskennellyt Valiolla vuodesta 1989 ja toiminut toimitusjohtajana vuodesta 2014. Hänen kaudellaan yhtiö on vahvistanut asemaansa suomalaisen elintarvikeviennin veturina, kehittänyt kannattavuuttaan ja laajentanut toimintaansa muun muassa kasvipohjaisiin tuotteisiin sekä biokaasuliiketoimintaan. Matti Lehmus on työskennellyt pitkään Nesteen palveluksessa, jossa hän on toiminut useissa johtotehtävissä, viimeksi yhtiön toimitusjohtajana vuosina 2022–2024. Hallitus korostaa Lehmuksen vahvaa kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta ja kasvun johtamisesta, jotka tukevat Valion strategisia tavoitteita. Jäsenetu Golfaa Lapin maisemissa MVL:n jäsenillä on mahdollisuus pelata Levi Golfin hienolla kentällä ilmaiseksi. Kenttä sijoittuu luonnonkauniille alueelle Levitunturin ja Ounasjoen välimaastoon ja kentän sisällä oleva Taalojärvi tuo mukanaan lisähaastetta pelaamiseen ja näyttävyyttä kenttämiljööseen. Mikäli olet matkaamassa Leville ja haluat lisätietoja, ota yhteyttä Markku Salomaahan, puh. 040 752 4455 tai markku.salomaa@mvl.fi. Kesän aukioloajat Jäsenpalvelumme on kiinni 6.7.–28.7.2026. Pääset päivittämään omia tietojasi eAsioinnissa ja voit lähettää meille viestiä mvl@mvl.fi. Puhelinpalvelu on jälleen avoinna 29.7. alkaen arkisin klo 9–11 ja 13–15. Toivotamme kaikille ihanaa ja rentouttavaa kesää! Camilla, Ilona, Jeanette ja Markku Jyrki Karlsson Osuuskunta Maitokolmion toimitusjohtajaksi Osuuskunta Maitokolmion uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu DI Jyrki Karlsson Mäntsälästä 1.6.2026 alkaen. Karlssonilla on pitkä kokemus erilaisista johtotehtävistä elintarviketeollisuuden, kaupan ja viennin aloilla. Osuuskunta Maitokolmion palvelukseen Karlsson siirtyy Ruokatiedon kasvujohtajan tehtävistä. Nykyinen toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto jatkaa uuden toimitusjohtajan perehdytystehtävissä elokuun loppuun saakka ja siirtyen eläkkeelle syyskuun alussa pitkän meijeriuran jälkeen. 4 Maitotalous 2/2026
Panosta itseesi – MVL tukee opintojasi Haaveiletko uuden osaamisen kartuttamisesta tai omien tietojen päivittämisestä? MVL tukee jäsentensä omaehtoista opiskelua tarjoamalla merkittävän alennuksen avoimen yliopiston opinnoista. Aktiivi-instituutin ja Helsingin aikuisopiston kautta voit suorittaa valittuja kursseja suomalaisissa yliopistoissa–ja MVL maksaa 75 % kurssimaksusta. Jäsenen maksettavaksi jää vain 25 % sekä yliopiston rekisteröintimaksu. Lukuvuonna 2026–2027 tarjolla on opintoja monipuolisesti eri aloilta, kuten kauppatieteestä, oikeustieteestä, ravitsemustieteestä, kasvatustieteestä ja psykologiasta. Ilmoittautuminen on jo käynnissä. Nyt on hyvä hetki tarttua tilaisuuteen ja investoida omaan osaamiseen. Lue lisää: mvl.fi/avoinyliopisto 5
Keväinen Helsinki tarjosi upeat puitteet, kun MVL:n hallitus ja valtuusto kokoontuivat 20.5.2026 Radisson RED -hotelliin linjaamaan liiton tulevaisuutta. TEKSTI Camilla Zewi-Kalliomaa KUVAT Camilla Zewi-Kalliomaa ja Jeanette Pitkänen sääntömääräinen kevätkokous puheenjohtajan Katja Kuosmasen johdolla. Kevään valtuuston kokouksessa summataan edellinen vuosi, syysvaltuustossa linjataan seuraavaa. Kokouksissa tarkasteltiin paitsi liiton tulevaa suuntaa, myös työmarkkinavuotta 2025 sekä MVL:n tavoitteita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Iltapäivällä kuultiin Esa Suomisen (Rud Pedersen) värikäs katsaus työmarkkinoihin ja kotimaan politiikkaan. Hallitus aloitti työnsä jo edellisenä päivänä iltakoulussa, jossa hahmoteltiin ensi vuoden toimintalinjoja. Varsinainen kokous pidettiin seuraavana aamuna. Puolen päivän jälkeen käynnistyi valtuuston Juhlavuosi takana, uudet linjaukset edessä Valtuustolle esitettiin liiton eduskuntavaalitavoitteet. Ajankohtaista 6 Maitotalous 2/2026
Hallituksen iltakoulussa työstettiin ensi vuoden toimintalinjoja. Toiminnanjohtaja Markku Salomaa puolestaan avasi vuoden 2025 keskeiset työmarkkinatapahtumat ja niiden vaikutukset alaan. 80-vuotisjuhlavuosi näkyi ympäri Suomen Liiton 80-vuotista taivalta juhlistettiin laajasti eri puolilla Suomea. Työpaikoilla järjestettiin 27.5.2025 MVL:n kakkukahvit, ja toukokuussa tärkeimmät sidosryhmät kutsuttiin juhlatilaisuuteen Sokos Hotel Presidenttiin. Lämminhenkiseen juhlaan osallistui yli 200 vierasta. Juhlavuosi huipentui syyskuun alussa Ikaalisissa pidettyyn liittokokoukseen, jonka yhteydessä julkaistiin myös liiton historiikki. Juhlavuoden rinnalla toimintavuotta leimasivat kuitenkin merkittävät muutokset työmarkkinoilla. Kiisteltyjen työmarkkinauudistusten vuosi Vuosi 2025 oli työmarkkinauudistusten läpiviennin vuosi. Petteri Orpon hallitus eteni ohjelmassaan nopealla aikataululla, ja valmistelussa korostui poliittinen ohjaus perinteisen kolmikantaisen mallin sijaan. Uudistukset herättivät laajaa keskustelua ja kritiikkiä niiden vaikutuksista työntekijöiden asemaan, työehtoihin ja neuvottelujärjestelmän toimivuuteen. MVL ja ETL käynnistivät TES-neuvottelut helmikuussa. Neuvottelut olivat tiiviitä ja ratkaisuhakuisia, vaikka ETL:n huomiota veivät samanaikaisesti SEL:n sovittelu ja lakot. Haastavasta taustatilanteesta huolimatta ratkaisu syntyi maaliskuun lopulla, juuri ennen vanhan sopimuksen päättymistä. Uusi työehtosopimus toi mukanaan kolme keskeistä uudistusta. • Meipake-palkkausjärjestelmään lisättiin henkilökohtaiset pisteet • Perhevapaat saatiin tasa-arvoisiksi molemmille vanhemmille. • Työsopimuksessa voidaan jatkossa sopia poikkeavasta irtisanomisajasta MVL:n tavoitteet eduskuntavaaleihin 2027 Järjestöpäällikkö Ilona Snellman esitteli liiton keskeiset vaalitavoitteet, joita tuodaan esille sidosryhmätapaamisissa. • Tasapainoinen työmarkkinamalli Sopimusperusteisuus ja kolmikantainen valmistelu luovat ennakoitavat pelisäännöt ja työrauhan. • Kotimainen elintarvikeala on huoltovarmuuskysymys Oma tuotanto turvaa ruokahuollon myös kriisi- ja poikkeustilanteissa. • Osaaminen ja maksuton koulutus takaavat alan tulevaisuuden Koulutus ja jatkuva oppiminen varmistavat osaavan työvoiman saatavuuden. • Työllisyyttä tukevat investoinnit ja liikkuvuus Työn perässä muuttamisen esteitä on madallettava ja investointeja suunnattava työllisyyttä luovasti. • Palkkatasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä Työuran mahdollisuuksien tulee perustua osaamiseen ja tehtävien vaativuuteen. • Tekoäly käyttöön reilusti ja hallitusti Muutokset on toteutettava osaamista vahvistaen ja työntekijöitä osallistaen. • Ennakoitava verotus ja sääntely Johdonmukainen sääntely tukee investointeja, työllisyyttä ja kilpailukykyä. ▪ Esa Suominen analysoi kotimaan politiikkaa. 7
MVL Satakunta ry Tervetuloa juhlistamaan MVL Satakunnan 80-vuotista taivalta ja osallistumaan vuosikokoukseen Hotelli Amadoon lauantaina 19.9. klo 17.00 Illan ohjelmassa on herkullista ruokaa, mukavaa yhdessäoloa ja hyvää seuraa. Ilmoittaudu mukaan 31.8. mennessä Atte Tähtiselle joko sähköpostilla atte.tahtinen@satamaito.fi tai p. 044 265 5566. MVL Uusimaa ry Tervetuloa juhlistamaan MVL Uusimaan 80-vuotista taivalta Katajanokan Kasinolle lauantaina 26.9. klo 17.00 Juhlaillan aikana nautimme hyvää ruokaa ja ilta jatkuu livemusiikin merkeissä. Omavastuu 20 €. Sitovat ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot viimeistään 6.9.2026 Silja Jokiselle, jokinen.silja@kolumbus.fi. Meijerialan opiskelijoiden kerho MVL ry Ylimääräinen kokous to 13.8.klo 17.00, TEAMS-kokous Käsiteltävät asiat: • Yhdistyksen purkaminen Ilmoittautuminen kokoukseen 11.8. mennessä: mvl@mvl.fi Hallitus Toinen ylimääräinen kokous to 27.8.klo 17.00, TEAMS-kokous Käsiteltävät asiat: • Vahvistetaan yhdistyksen purkaminen (ensimmäisen kokouksen päätös). • Selvitysmiehen/selvitysmiesten valinta (Ilona Snellman) • Varojen luovuttaminen Ilmoittautuminen kokoukseen 25.8. mennessä: mvl@mvl.fi Hallitus Meijeri-insinöörit MVL ry Ylimääräinen kokous ke 12.8. klo 17.00, TEAMS-kokous Käsiteltävät asiat: • Yhdistyksen purkaminen • Selvitysmiehen/selvitysmiesten valinta (Ilona Snellman) • Varojen luovuttaminen Ilmoittautuminen kokoukseen 10.8. mennessä: mvl@mvl.fi Hallitus MVL Savo Tervetuloa MVL Savon vuosikokoukseen Joensuun Sokos Hotelli Kimmeliin perjantaina 4.9.klo 17.00 Ajankohtaista 8 Maitotalous 2/2026
MVL:n luottamusmieskurssi kokosi yli 30 luottamusmiestä eri puolilta Suomea Seinäjoelle Original Sokos Hotel Lakeuteen 22.–23.4.2026. Kaksipäiväinen koulutus tarjosi ajankohtaista tietoa työehtosopimuksista, lainsäädännöstä sekä viestinnästä– mutta ennen kaikkea mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja vahvistaa verkostoja. TEKSTI JA KUVAT Camilla Zewi-Kalliomaa lusvuosilisissä sekä luottamusmiehen asemaan liittyvissä kysymyksissä. Viestintä ja jäsenhankinta olivat keskeinen teema, kun MVL:n uusi viestintä- ja sidosryhmäasiantuntija Camilla Zewi-Kalliomaa käsitteli luottamusmiehen roolia työpaikan arjessa. Esityksessä korostettiin, että jäsenyys syntyy usein henkilökohtaisessa kohtaamisessa, jossa yksikin keskustelu voi ratkaista. Konkreettisina työkaluina jäsenhankintaan esiteltiin muun muassa käytännönläheinen kolmen askeleen malli: ota puheeksi, kysy ja kerro yksi jäsenyyden hyöty. Järjestöpäällikkö Ilona Snellman kävi läpi ajankohtaisia asioita meijerialalta ja työmarkkinoilta. Esityksissä käsiteltiin muun muassa vuoden 2026 palkkaratkaisua sekä käynnissä olevia lainsäädäntöhankkeita. Lisäksi osallistujat saivat ajantasaista tietoa MVL:n toiminnasta, tulevista koulutuksista ja jäsenkyselyn tuloksista. Yhteisen ohjelman ohella tärkeässä roolissa oli vertaistuki. Luottamusmiehet jakoivat kokemuksia työpaikoiltaan ja keskustelivat arjen haasteista sekä toimivista ratkaisuista. Keskiviikon yhteinen päivällinen tarjosi rennon tilaisuuden jatkaa keskusteluja ja tutustua kollegoihin yli työpaikkarajojen. Koulutuksen viesti oli selkeä: luottamusmies on työpaikan keskeinen tuki ja linkki työntekijöiden ja liiton välillä. Ajantasainen tieto, rohkea viestintä ja aktiivinen jäsenhankinta ovat keskeisiä keinoja vahvistaa edunvalvontaa myös tulevaisuudessa. ▪ Koulutus käynnistyi keskiviikkona yhteisellä aloituksella ja esittäytymisellä. Ohjelmassa painottui vahvasti luottamusmiehen arjessa tarvittava juridinen osaaminen. Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja, lakimies Riku Muurinen perehdytti osallistujat tuomioistuinjärjestykseen sekä todistajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Lisäksi iltapäivän lakikoulutus syvensi ymmärrystä tilanteista, joissa luottamusmies toimii työntekijöiden tukena. Torstaina katse kääntyi entistä vahvemmin työelämän käytäntöihin, liiton rooliin ja jäsenhankintaan. Antti Parviaisen esityksessä vertailtiin työehtosopimuksia. Vertailu toi esiin eroja muun muassa palkkauksessa, palveTietoa, tukea ja kohtaamisia – luottamusmiehet koolla Seinäjoella Ilona Snellman Riku Muurinen Antti Parviainen 9
Esittelyssä 10 Maitotalous 2/2026
Työmarkkinakenttä elää Suomessa poikkeuksellisen levottomia aikoja. Työlainsäädäntöön on tehty suuria muutoksia, neuvottelukulttuuri on kiristynyt ja yhteinen näkemys työmarkkinoiden suunnasta tuntuu monin paikoin kadonneen. Tällaisessa tilanteessa palkansaajakeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajana viime vuoden lopussa aloittanut Else-Mai Kirvesniemi korostaa yhtä asiaa ylitse muiden: neuvottelua. ”Työelämässä asiat harvoin ovat mustavalkoisia. Aina on löydettävissä jonkinlainen yhteisymmärrys, jos tahtoa on”, hän sanoo. Kirvesniemen ura on vienyt hänet oikeussaleista työmarkkinaneuvotteluihin ja ay-kentän eri tehtäviin. Hänen alkuperäinen suunnitelmansa ei kuitenkaan ei ollut rakentaa uraa ammattiyhdistysliikkeessä. Helsingin yliopistossa oikeustiedettä opiskellessaan Kirvesniemeä kiinnosti kansainvälinen oikeus. Valmistumisensa aikoihin, vuosituhannen alussa, työmarkkinatilanne oli Suomessa kuitenkin hankala, ”Työelämässä harva asia on täysin mustavalkoinen” TEKSTI Natasha Petrell KUVAT Saara Partanen STTK:n uusi puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi uskoo, että työelämän pelisäännöt syntyvät vain pitkäjänteisellä neuvottelulla ja keskinäisellä ymmärryksellä. Nyt hän haluaa rakentaa siltoja julkisen ja yksityisen sektorin sekä suurten ja pienten liittojen välille. ja Kirvesniemi päätyi hakemaan töitä useilta eri aloilta. Ensimmäinen oman alan työpaikka löytyi Suomen Näyttelijäliitosta. Tuo kokemus muutti urasuunnitelmat pysyvästi. ”Hurahdin siellä ihan täysin työoikeuteen”, hän kertoo. Opiskeluaikana työoikeus oli tuntunut melko kuivakalta, mutta Näyttelijäliitossa työoikeus konkretisoitui ihmisten toimeentulon, työehtojen ja jäsenistön tukemisen kautta. Pienessä organisaatiossa työntekijät myös näkivät läheltä jäsenistön arjen. ”Tajusin, että tämä on tosi mahtava oikeudenala. Tässä ollaan ihmisten kanssa tekemisissä ja autetaan ihmisiä.” Oikeussalista työmarkkinoiden ytimeen Näyttelijäliitosta Else-Mai Kirvesniemi siirtyi Ammattiliitto Pron edeltäjään, Toimihenkilöunioniniin, jossa hän työskenteli uransa seuraavat 15 vuotta useissa eri tehtävissä: oikeudenkäyntijuristina, lakiasiainpäällikkönä ja palvelusektorin johtajana. ”Kaikista tehtävistä näin eri näkökulmista, miten valtavan tärkeä merkitys ammattiyhdistysliikkeellä on yksittäisille työntekijöille.” Yksi uran merkittävimmistä tapauksista liittyy Stora Enson tulospalkkioriitaan vuonna 2007. Yritys oli jättänyt maksamatta toimihenkilöiden tulospalkkiot lakkoon osallistumisen vuoksi. Kirvesniemi vei asian oikeuteen. Prosessi eteni käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja lopulta korkeimpaan oikeuteen asti. Kyse ei ollut pienestä yksittäistapauksesta, vaan tuhansia työntekijöitä koskevasta kiistasta. ”Korkein oikeus katsoi, että tulospalkkiota ei voitu jättää maksamatta lakkoon osallistumisen takia.” Ratkaisusta tuli merkittävä ennakkotapaus, joka vahvisti ay-liikkeen ja työntekijöiden järjestäytymis- ja lakko-oikeutta. Kirvesniemi huomauttaa, että monet työelämän parannukset näyttävät jälkikäteen itsestäänselvyyksiltä, vaikka niiden taustalla on usein vuosien työ. ”Edunvalvonta on pitkäjänteistä 11
työtä. Lyhyitä oikopolkuja hyvään lopputulokseen ei ole. Siksi kärsivällisyys on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista ay-työssä.” Julkinen ja yksityinen sektori tarvitsevat toisiaan Vuonna 2017 Else-Mai Kirvesniemi siirtyi Ammattiliitto Prosta Tehyyn, jossa hän toimi ensin edunvalvontajohtajana ja sen jälkeen toiminnanjohtajana. Siirtymä yksityisen sektorin Else-Mai Kirvesniemen perheeseen kuuluu puoliso, 19-vuotias poika sekä koira. Hän harrastaa lukemista, joogaa ja matkailua. neuvottelupöydistä julkiselle sektorille oli suuri muutos. Ero näkyi erityisesti neuvottelukulttuurissa. ”Kuntapuolella oli paljon enemmän konsensushenkeä ja ratkaisuja etsittiin yhdessä työntekijä- ja työnantajapuolen kanssa vaikeissakin tilanteissa. Samanlaista kulttuuria hän toivoisi enemmän myös moniin yksityisen sektorin työmarkkinaneuvotteluihin.” Tehy-vuosina Kirvesniemi sai olla mukana neuvottelemassa kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmaa, joka nosti alan ansiotasoa merkittävästi. Hän muistuttaa, että palkkatasa-arvo liittyy rahan lisäksi myös työn arvostukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Samalla Kirvesniemi painottaa, että julkisen ja yksityisen sektorin välinen vastakkainasettelu on usein turhaa, sillä yksityinen sektori ei voi toimia ilman julkista sektoria. Yritykset tarvitsevat koulutettua työvoimaa, toimivaa terveydenhuoltoa ja varhaiskasvatusta. ”Ja toisaalta taas julkinen sektori ei toimi, jos meillä ei ole vahvaa yksityistä sektoria, joka tuo tuloja tähän maahan. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus perustuu näiden tasapainoon.” Hyvä neuvottelija kuuntelee Pitkä ura työmarkkinapöydissä on opettanut Else-Mai Kirvesniemelle sen, että hyvä neuvottelija on valmistautunut huolella, osaa kuunnella vastapuolta, ymmärtää tämän tarpeita ja etsii sitä kautta kompromisseja. Kirvesniemi kuitenkin kokee, että kuuntelemisen taito puuttuu liian usein nykyneuvotteluista. ”Neuvottelu ei tarkoita omista tavoitteista luopumista, vaan ratkaisun etsimistä tilanteessa, jossa molemmilla osapuolilla on omat tarpeensa ja paineensa.” Sama ajatus kuuntelemisesta näkyy myös siinä, miten Kirvesniemi haluaa johtaa STTK:ta. Keskusjärjestössä on käynnissä toimintatapojen uudistus, jonka tavoitteena on lisätä yhteyttä jäsenliittoihin. ”Me emme ole täällä STTK:ssa itseämme, vaan jäsenliittoja varten.” STTK:ssa jäsenliitot vaihtelevat suurista julkisen sektorin toimijoista pieniin erityisalojen liittoihin, kuten Meijerialan Ammattilaisiin. Kirvesniemi korostaa, että jäsenliiton koko ei saa määrittää sitä, kuinka hyvin sen ääni kuuluu keskusjärjestössä. Kirvesniemen mukaan juuri pienten liittojen kohdalla korostuu se, että keskusjärjestön pitää aidosti kuunnella jäsenliittojen tarpeita eikä vain olettaa tuntevansa niitä. Keskusjärjestön pitääkin saada nykyistä paremmin 12 Maitotalous 2/2026
tietoa siitä, mitä jäsenliitot tarvitsevat ja millaisiin asioihin niiden jäsenistö kaipaa vaikuttamista. Kirvesniemi on jo käynyt keskusteluja Meijerialan ammattilaiset MVL:n kanssa ja toivoo yhteistyön syvenevän tulevaisuudessa entisestään. ”MVL on vanha traditionaalinen liitto, joka on uudistunut ajan hengessä ja tehnyt todella hyvää työtä alan ammattilaisten etujen kehittämiseksi.” Työmarkkinoiden kriisi huolestuttaa Erityisen huolissaan STTK:n puheenjohtaja Kirvesniemi on suomalaisen työmarkkinajärjestelmän muutoksesta ja siitä, ettei Suomessa ole enää yhteisesti sovittua työmarkkinamallia. ”Meillä on kavennettu sovittelijan toimivaltaa ja mahdollisuuksia löytää ratkaisuja tilanteessa, jossa työehtosopimusosapuolet ovat ajautuneet konfliktiin.” Tällaisessa ”kahlitussa neuvottelumallissa” osapuolet voivat teoriassa neuvotella vapaasti, mutta ongelmat alkavat siinä vaiheessa, jos yhteisymmärrystä ei synny ja riita etenee sovitteluun. Sovittelijalla puolestaan ei enää ole samalla tavalla mahdollisuuksia tehdä esityksiä vapaasti kuin aikaisemmin. STTK:n tavoitteena onkin palauttaa valtakunnansovittelijan toimivalta aiemmalle tasolle ja muuttaa useita nykyhallituksen tekemiä työelämäuudistuksia, jotka eivät ole tuottaneet niitä tuloksia, joita toimilla tavoiteltiin. Työmarkkinakysymysten lisäksi Kirvesniemi on nostanut esille häirinnän ja syrjinnän kitkemisen työelämästä. Hänen mukaansa esimerkiksi seksuaalinen häirintä ja rasismi eivät saa jäädä pelkkien juhlapuheiden tasolle. STTK valmistelee konkreettisia toimia häirinnän ja syrjinnän ehkäisemiseksi työelämässä. Lisäksi järjestö on nostanut aihetta esiin muun muassa paneelikeskusteluissa ja jäsenliittojen kanssa käytävissä keskusteluissa. Mikä on lempimaitotuotteesi? ”Valion kreikkalainen juotava jugurtti, makuna vadelmagranaattiomena.” ▪ PIDÄTHÄN JÄSENYYTESI AJAN TASALLA Elämäntilanteet muuttuvat ja joskus myös työtilanne. Palkattoman ajan, kuten työttömyyden, perhevapaan, opiskelun tai asepalveluksen aikana sinulla on oikeus jäsenmaksuvapautukseen. Muistathan kuitenkin, että tieto ei siirry liittoon automaattisesti muilta viranomaisilta. Siksi on tärkeää, että ilmoitat meille itse jäsenmaksuvapautukseen oikeuttavasta ajasta sekä kaikista jäsen- ja yhteystietojesi muutoksista. Näin varmistat, että jäsenyytesi pysyy ajan tasalla ja saat kaikki sinulle kuuluvat edut sujuvasti. Ilmoittaminen onnistuu helposti: • eAsioinnissa • sähköpostitse mvl@mvl.fi • tai lomakkeella verkkosivuillamme Kiitos, että pidät yhteystietosi ajan tasalla! 13
MVL Golf 2026 Joensuussa – tule mukaan! Laita golfkengät jalkaan ja suuntaa kohti Kontiolahden Karelia Golfia. MVL Golf kokoaa jäsenet rentoon kisatunnelmaan torstaina 3.9.2026 klo 13.30 alkaen. Luvassa hyvää seuraa, sopivaa kisahenkeä ja rennot jälkipelit palkintojen kera. Jäsenten avecitkin ovat lämpimästi tervetulleita. Tapahtuma on maksuton jäsenille, avecin hinta 25 €. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu 26.8. mennessä! Lue lisää: mvl.fi/golf2026 Jäsenyyteesi kuuluu vapaa-ajan matkustaja- ja tapaturmavakuutus MVL:n jäsenenä sinulla on Ifin vapaaajan matkustaja- ja tapaturmavakuutus. Matkustajavakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kunkin vapaaajan koti- tai ulkomaanmatkan alkamisesta. Se kattaa myös mukanasi matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Vakuutukseen sisältyy Ifin 24/7 matkaapu numerossa +358 10 19 19 99. Saat nopeasti neuvontaa ja ohjeet avun saamiseksi. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lue lisää mvl.fi/vakuutus 14 Maitotalous 2/2026
Keskiviikko 2.9. Klo 16 alkaen majoittuminen Huoneistohotelli Lietsuun. Klo 18 illallinen hotellissa. Hotellihuoneet on sisustettu yksilöllisesti karjalaisittain ja niissä on hyvin varusteltu keittiö, kylpyhuone ja pesukone. Allergiahuoneita saatavilla, lemmikit sallittu. Kahvi- ja kaakaoautomaatteja käytössä. www.lietsuhotel.fi Torstai 3.9. Klo 7–9.30 karjalainen aamiainen hotellissa. Aamiaisen voi viedä huoneeseen. Klo 10 alkaen opastus Ortodoksisessa kulttuurikeskuksessa, Kauppakatu 44, matkaa noin 0,4 km. Klo 12.30 omakustanteinen lounas Local Bistrossa, Kauppakatu 34, hinta 11–13 €. Loppupäivä on vapaata aikaa kaupunkiin tutustumiseen. Käyntikohteita löytyy esim. https://maps.google.com Hae -->Joensuu, suurenna kuvaa kunnes yläreunaan tulee valikkorivi: Tekemistä-kohdasta löytyy kaikenlaisia paikkoja, museoita, kävelyreittejä yms. Hotelli on Pielisjoen rannan ja kauppatorin lähellä. Klo 19 Lietsun aamiaissalissa juttelemme, miten on mennyt tähän asti ja mitä voitaisiin tehdä toisin. MVL-Eläkeryhmän VUOSIKOKOUSETKOT Joensuussa 2.–4.9.2026 Vuosikokousetkot järjestetään ennen MVL:n liittokokousviikonloppua Joensuun keskustassa sijaitsevassa Huoneistohotelli Lietsussa (Rantakatu 26). OHJELMA MVL-Eläkeryhmän VUOSIKOKOUS pidetään lauantaina 5.9.2026 klo 10.00 Joensuussa Hotelli Kimmelissä, Itäranta 1, Joensuu Perjantai 4.9. Klo 7–9.30 karjalainen aamiainen hotellissa Klo 11 mennessä huoneiden luovutus. Laukut pakataan bussiin. Klo 11 bussi vie meidät opastetulle kaupunkikierrokselle sekä elämys- ja taidepuutarha Botaniaan, jossa on mahdollisuus kahvitteluun. Kiertoajelu kestää noin kolme tuntia. Kierroksen päätteeksi bussi vie omalla autolla saapuneet matkatavaroineen Lietsun lähellä olevalle parkkipaikalle. Junalla saapuneet jatkavat bussilla Original Sokos Hotel Kimmeliin, jossa huoneet ovat saatavilla klo 15 alkaen. Hinnat Majoitus 62,50 € /yö/hlö jaettu 2 hh, 105 €/yö/hlö 1hh, sisältää aamiaisen. Yöpymiset, torstain ja perjantain päivä- ja iltaruokalut ovat omakustanteisia. Pysäköinti 10 € / vrk. Eläkeryhmä maksaa keskiviikon illallisen, kiertoajelun, kaikki opastukset sekä sisäänpääsyt Ortodoksiseen kulttuurikeskukseen ja elämys- ja taidepuutarha Botaniaan. Ilmoittautuminen ja kyselyt 31.7.2026 mennessä Tarja Bärn, tarja.barn@gmail.com, puh 040 504 3900. Tervetuloa Etkoille! MVL-Eläkeryhmä, toimikunta • MVL-Eläkeryhmän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2025 • Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2027 • Erovuoroisten toimikunnan jäsenten valinta 5.9.2026 alkavalle kaksivuotiskaudelle • Muut sääntömääräiset asiat • Muut asiat Tervetuloa! MVL-Eläkeryhmä, toimikunta Kokouksessa käsitellään: 15
OHJELMA Perjantai 4.9.2026 klo 15.00 Huoneiden jako klo 17.30-18.30 Osallistujien vastaanotto aulassa klo 19.00 Buffet-illallinen* ja Improholistit Lauantai 5.9.2026 klo 9.00 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tapaaminen klo 10.00 MVL-Eläkeryhmän vuosikokous klo 10.00 Kokousinfo klo 10.05 MVL/aluekokoukset (Etelä, Länsi, Itä ja Pohjoinen) Yhteyshenkilöiden kokoontumiset klo 10.30 ja 11.00 klo 11.30 Lounas* klo 12.30 Ilmoittautuminen liittokokoukseen alkaa klo 13.00 Liittokokous (jäsenille) Klo 15.00 Kokouskahvit Vapaata aikaa klo 19.00 Illallinen ja iltaohjelma klo 21.00 Bilebändi Vesa ja Vihreät Lenkkarit Sunnuntai 6.9.2026 Hotelliaamiainen ja kotiinlähtö Superior Standard ILMOITTAUTUMINEN JA MAKSU Ilmoittaudu liittokokoukseen 7.8.2026 mennessä mvl.fi/liittokokous -sivulla olevan linkin kautta. Myös avecin pitää ilmoittautua erikseen. * Perjantai-illan buffet-illallinen maksaa kaikille 25 euroa. Lauantain ruokailut ja ohjelma ovat jäsenille maksuttomia. Ei-jäsenille lauantain kokouslounas ja illallinen ohjelmineen maksavat 50 euroa. Maksut 31.8.2026 mennessä Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n tilille Danske Bank: FI22 8000 1670 7163 40. Viestikenttään osallistujien nimet ja mihin tapahtumiin osallistuu. Huonehinnat Standard-huoneet: Superior-huoneet: 124,12 €/1hh/vrk 144,84 €/1hh/vrk 144,60 €/2hh/vrk 165,32 €/2hh/vrk 170,26 €/3hh/vrk 190,99 €/3hh/vrk 195,92 €/4hh/vrk 216,65 €/4hh/vrk Lisävuode 25 €/hlö/vrk. Sopimushintaiset huoneet ovat varattavissa koodilla BMVL2026 osoitteessa www.sokoshotels.fi 28.8.2026 saakka. MAJOITTUMINEN ORIGINAL SOKOS HOTEL KIMMELISSÄ MVL:n jäsenet voivat varata sopimushintaisen majoituksen koodilla BMVL2026. Hintoihin sisältyy majoitus, runsas buffetaamiainen sekä kaikissa huoneissa Wi-Fi -yhteys. Huoneet ovat käytettävissä saapumispäivänä klo 15 alkaen ja lähtöpäivänä klo 12 asti.
Liittokokous pidetään lauantaina 5.9.2026 klo 13 Joensuun Original Sokos Hotel Kimmelissä, Itäranta 1. Lämpimästi tervetuloa iloisen pulinan Joensuuhun 4.–6.9.2026 MVL:n tärkein jäsentapahtuma, liittokokousviikonloppu, kokoaa yhteen tutut kasvot ja uudet tuttavuudet. Lauantain liittokokous on jäsenille tilaisuus vaikuttaa liiton toimintaan ja tulevaisuuden linjauksiin. Viikonlopun aikana on tarjolla myös mukavaa yhdessäoloa, keskusteluja ja hyvää ruokaa. Tervetuloa mukaan viettämään antoisa ja yhteisöllinen viikonloppu. Perjantaina nauruhermoja kutkuttavat Improholistit ja lauantaina tanssilattian täyttää bilebändi Vesa ja Vihreät Lenkkarit. Liittokokous pidetään lauantaina 5.9.2026 klo 13.00. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen liittokokoukselle määräämät asiat. Aluejako ja jäsenmäärät: Alue Jäsenet 31.12.2025 Valtuustopaikat 2026 Valtuustopaikat 2027 Etelä 578 jäsentä 5 4 Itä 299 jäsentä 3 2 Länsi 377 jäsentä 3 3 Pohjoinen 201 jäsentä 2 2 Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 7.8. mennessä mvl.fi/liittokokous
Esittelyssä Syrjintä työelämässä, perusteettomat palkkaerot sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet koskevat monia suomalaisia. Siksi tasa-arvon eteen tulee yhä tehdä töitä. Pitkä ura ihmisoikeuksien parissa on opettanut tasa-arvovaltuutettu Mia Spolanderille, että muutos vaatii aikaa, sitkeyttä ja jatkuvaa valppautta. TEKSTI Natasha Petrell KUVA Atelier Aino/Aino Luukkanen vässä edustustossa Euroopan neuvostossa. Maaliskuussa 2026 Spolander aloitti viisivuotiskauden tasa-arvovaltuutettuna. Samalla näkökulma siirtyi kansainvälisistä ihmisoikeuskysymyksistä suomalaisiin tasa-arvohaasteisiin. Spolander muistuttaa, että suuri osa tasa-arvoon liittyvästä lainsäädännöstä Suomessa tulee EU:n vaatimusten kautta. Siksi EU-prosessien tunteminen auttaa ennakoimaan muutoksia. EU-oikeuden osaaminen puolestaan helpottaa direktiivien tulkitsemisessa. Kansainvälinen kokemus auttaa lisäksi tarkastelemaan Suomea osana muuta maailmaa. Spolander huomauttaa, että usein se, mitä tapahtuu muualla, tulee jossain vaiheessa Suomeen. ”Ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa haastetaan tällä hetkellä kansainvälisesti, ja tasa-arvovastaisuus on vahvistunut monissa maissa. Tämä on valitettavaa, koska tilanne oli välillä jo aika hyvä.” Ihmisten auttaminen palkitsee Käytännössä tasa-arvovaltuutetun työ tarkoittaa yhteydenottoihin vastaamista, neuvontaa ja syrjintäepäilyjen selvittämistä. Viime vuonna toimistoon tuli yli 1 300 yhteydenottoa. Yleisimmät niistä koskivat työhönottoa, raskautta ja perhevapaita. Työ ei kuitenkaan ole pelkästään jälkikäteistä ongelmien ratkaisemista. Myös työnantajat ja yrittäjät ottavat yhteyttä jo ennakkoon varmistaakseen, että heidän toimintatapansa ovat lain mukaisia. Jos syrjintäepäilyä ryhdytään tutkimaan, tasa-arvovaltuutetun toimisto kuulee molempia osapuolia ja antaa oikeudellisen arvionsa siitä, onko syrjintää tapahtunut. Tarvittaessa asia voidaan viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsittelyyn. Tasa-arvovaltuutetun työ näkyy myös laajemmin yhteiskunnassa. Eduskunta pyytää tasa-arvovaltuutetulta usein lausuntoja lakiesityksistä ja niiden tasa-arvovaikutuksista. ”On palkitsevaa pystyä vaikuttamaan siihen, että lakiesitys kääntyy parempaan suuntaan sukupuolten tasa-arvon kannalta, yrittäjä pystyy toimimaan lain mukaan tai yksittäinen ihminen saa apua tilanteeseensa”, Mia Spolander sanoo. Työelämässä riittää edelleen korjattavaa Vaikka tasa-arvosta puhutaan Suomessa aiempaa avoimemmin, Mia Spolander muistuttaa, että moni ongelma on edelleen ratkaisematta, eikä tasa-arvo ole koskaan valmis tila. Työmarkkinat ovat Suomessa vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Se vaikuttaa naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin, epätasaisiin uramahdollisuuksiin ja perhevapaasyrjintään. Tasa-arvokysymykset ulottuvat myös laajemmalle yhteiskuntaan. Yksi vakavimmista ongelmista on naisiin kohdistuva väkivalta, joka Suomessa on edelleen aivan liian yleistä. Tasa-arvoon liittyviä asioita valvoo Suomessa tasa-arvovaltuutettu, joka on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen. ”Me annamme oikeudellista neuvontaa silloin, kun henkilö epäilee kokeneensa syrjintää sukupuolen perusteella”, tuore tasa-arvovaltuutettu Mia Spolander sanoo. Hänen lisäkseen toimistossa työskentelee yksitoista muuta asiantuntijaa. Ihmisoikeuksista tasa-arvotyöhön Jo nuorena juristina Mia Spolander koki paloa tehdä töitä ihmisoikeuksien eteen. Häntä kiehtoi ajatus niiden universaaliudesta: samat oikeudet kuuluvat kaikille ihmisille kaikkialla. Yli kaksikymmentä vuotta hän teki töitä ihmisten perusoikeuksien parissa muun muassa Euroopan komissiossa, oikeusministeriössä ja ulkoministeriössä sekä Suomen pysyTasa-arvotyö vaatii pitkäjänteisyyttä 18 Maitotalous 2/2026
”Kehitys ei etene suoraviivaisesti. Välillä mennään eteenpäin ja välillä tulee vähän takapakkia. Isoja asioita riittää ratkaistavaksi, ja niiden eteen täytyy tehdä määrätietoisesti töitä”, Spolander sanoo. Työ vaatii ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä, sitoutumista ja kykyä tarkastella asioita pitkällä aikavälillä. Spolander nostaa esiin tuoreen työsopimuslain muutoksen, joka helpottaa määräaikaisten työsopimusten tekemistä. ”Meillä suuri pelko täällä on se, että se heikentää nuorten ja erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla.” Myös meijerialalla tasa-arvokysymykset ovat pitkälle samoja kuin muillakin teollisuudenaloilla. Tuotannon rytmi ja vuorotyö voivat vaikuttaa esimerkiksi uralla etenemiseen ja työn sekä perhe-elämän yhteensovittamiseen. ”Jos työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen koetaan vaikeaksi, se voi heijastua siihen, ketkä hakeutuvat alalle ja millaisiin tehtäviin.” ”Ottakaa matalalla kynnyksellä yhteyttä” Työelämän tasa-arvossa on tapahtunut kuitenkin myös myönteistä kehitystä. Viime vuosina keskustelu tasa-arvosta on lisääntynyt, ja monilla työpaikoilla tehdään pitkäjänteistä työtä asian edistämiseksi. Myös ymmärrys sukupuolten moninaisuudesta on kasvanut. Mia Spolander kannustaa ottamaan yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun matalalla kynnyksellä, jos esimerkiksi työpaikalla käytäntöjen lainmukaisuus herättää kysymyksiä tai jos yksittäinen henkilö epäilee syrjintää sukupuolensa perusteella. ”Me olemme täällä sitä varten, että annamme neuvoja ja ohjeita.” Tulevaisuudelta tasa-arvovaltuutettu toivoo ennen kaikkea sitä, että herkkyys tasa-arvokysymyksille säilyy sekä yhteiskunnassa että lainsäädännössä. ”Kaikkia asioita, myös lainsäädäntöä, täytyy katsoa sillä silmällä, että se kohtelee kaikkia sukupuolia samanarvoisesti.” Mikä on lempimaitotuotteesi? ”Lempimaitotuotteeni on leipäjuusto, joka on kotoisin kotiseudultani Peräpohjolasta. Siinä yhdistyy suomalainen perinne, käsityö ja juhlapöytien tunnelma. Kun leipäjuustoa ottaa kahvin kanssa, se jotenkin kohottaa arjen yläpuolelle.” ▪ Mia Spolanderin perheeseen kuuluu teini-ikäinen poika sekä siperianhusky. Vapaa-ajalla hän ulkoilee koiran kanssa, lukee, katsoo elokuvia ja kutsuu ystäviä kotiin. Hän haaveilee myös huilunsoiton aloittamisesta uudelleen. 19
Hyödynnä jäsenetusi. Riittää, että vakuutuksenottaja on jäsen: kalevavakuutus.fi/mvl HENKIVAKUUTUS sinulle ja puolisollesi HINTA KAHDELLE/KK 200 000 € korvaussumma 30-vuotiaat 40-vuotiaat 50-vuotiaat 32,10 € 47,20 € 98,30 € (50,10 €) (73,80 €) (153,60 €) Esimerkkihinta MVL:n jäsenedulla. Suluissa hinta ilman liiton alennusta. Pariturvassa esimerkkihinta kattaa molemmat vakuutetut. MVL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -36 % vakuutettua henkeä keskimääärinen säästö/v. 154 206 € Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun. PARITURVALLA LAITAT MYÖS PUOLISOSI HENKIVAKUUTUKSEN KUNTOON YHTEISTYÖSSÄ
1. MVL Keski-Suomi vietti 80-vuotisjuhlaansa ravintola Pöllöwaarissa Jyväskylässä. 2. MVL Häme juhlisti merkkivuotta risteilyllä Tallinnaan 25.–26.4, jossa nautittiin juhla- illallinen Kohci Aidad -panimoravintolassa. 3. MVL Oulu kokoontui juhlan merkeissä Ravintola Lasaretissa. Tilaisuudessa koettiin erityinen hetki, kun alueen puheenjohtajalle Johanna Moilaselle (vas.) luovutettiin MVL:n hopeinen ansiomerkki. 4. MVL Kymi-Karjala juhli Utran Uittotuvassa Joensuussa, missä kuultiin Tarja Lopin puhe yhdistyksen historiasta ja meijeritoiminnasta. Lue puhe mvl.fi/ajankohtaista Jäsentapahtumia 1. MVL Etelä-Pohjanmaa kävi huhtikuun lopussa 44 jäsenen voimin katsomassa Jukka Rasilan stand up esitystä, jonka jälkeen nautittiin illallinen Ravintola Verstaassa. 2. MVL Uusimaa kokoontui maaliskuussa kevätkokoukseen Ravintola Rioniin, jossa nautittiin georgialainen supra menu. Alueiden tapahtumia Alueyhdistykset juhlivat 80-vuotistaivaltaan ympäri Suomen 1 2 3 4 1 2 21
Vappuviikolla tehty kierros Itä-Suomeen osoitti, että meijeriala on vahvassa liikkeessä. Lapinlahdella ja Suonenjoella näkyvät samaan aikaan mittavat investoinnit, vahva käytännön osaaminen ja jatkuva kehittäminen. ETL:n Anne Somerin, MVL:n Ilona Snellmanin ja Markku Salomaan vierailuilla päästiin käytännössä tutustumaan siihen, miltä meijerialan tulevaisuus näyttää. TEKSTI Markku Salomaa Itä-Suomi näyttämässä suuntaa tulevaisuuteen Kuvassa vas. Markku Salomaa, Anne Somer, Ilkka Pietikäinen ja Marko Pyykkönen. Lapinlahden juustola harppaa eteenpäin modernisaation myötä Valion Lapinlahden juustolassa on käynnissä mittava modernisointi- ja laajennushanke, joka oli vierailun aikaan aivan loppusuoralla. Oppaina toimivat tuotantovastaava Ilkka Pietikäinen sekä tuotantosuunnittelija ja MVL:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen. Lapinlahti on kypsytettyjen juustojen keskus, jossa valmistetaan edam- ja emmental-tyyppisten perusjuustojen lisäksi premium-tuotteita sekä vientiin meneviä tuotteita. Uudet juustonvalmistuslinjat, lisääntynyt automaatio ja täysin uudistettu pakkaamo kasvattavat kapasiteettia ja vähentävät hukkaa. Samalla tuotannon tasalaatuisuus paranee ja kilpailukyky erityisesti vientimarkkinoilla vahvistuu. Vierailun päätteeksi Marko Pyykkönen avasi Lapinlahden pitkää historiaa ja tulevaisuuden näkymiä. Investointien jälkeen Lapinlahden arvioidaan vahvistavan asemaansa yhtenä Valion keskeisistä tuotantolaitoksista. 22 Maitotalous 2/2026
Lopulta ratkaisevat ihmiset Maitomaa, Valion Lapinlahden juustola ja Suonenjoen tehdas osoittivat, että suomalaisessa meijeri- ja elintarviketeollisuudessa yhdistyvät vahva perusosaaminen, jatkuva kehittäminen ja kyky investoida tulevaan. Vierailun vahvin Kuvassa vas. Pasi Laitinen, Petri Kemppainen, Markku Salomaa, Ilona Snellman ja Anne Somer. Kuvassa vas. Anne Somer, Markku Ihasalo ja Markku Salomaa. 110-vuotias Maitomaa kehittää toimintaansa aktiivisesti Kun tiistain 28.4. ohjelma keskittyi Lapinlahteen, keskiviikkona suunnattiin Suonenjoelle. Aivan keskustassa toimivalla Maitomaalla on pitkät maidontuotannon perinteet. Meijeri vietti 110-vuotisjuhlaansa kesällä 2025. Toimitusjohtaja Pasi Laitinen avasi aamukahvien äärellä yrityksen historiaa ja nykyisiä suunnitelmia. Keskustelussa korostui, että Maitomaa kehittää toimintaansa aktiivisesti ja aikoo säilyttää asemansa korkeatasoisena meijerialan toimijana myös tulevaisuudessa. Perinteisten maitotuotteiden rinnalle on tuotu uusia menestystuotteita, joista esimerkiksi BIG PRO -proteiinijuomat ovat nousseet suosioon. Meijerikierroksella oppaana toimi MVL:n valtuutettu ja luottamusmies Petri Kemppainen. Petrin asiantunteva ja käytännönläheinen esittely toi esiin sekä tuotannon arjen että sen taustalla olevan vahvan osaamisen. Suonenjoki on Valion makukehityksen ydin Valion Suonenjoen tehdasta kutsutaan usein hillotehtaaksi, mutta nimi ei tee oikeutta sen roolille. Kyseessä on koko Suomen suurin marjojen jalostus- ja hillotuotannon keskus sekä yksi Valion keskeisistä raaka-aine- ja tuotekehitysyksiköistä. Suonenjoella kehitetään ja valmistetaan makukomponentit, jotka määrittävät monien tuotteiden lopullisen maun. Vaikka jogurtit, rahkat ja välipalat valmistetaan muualla, niiden maku syntyy pitkälti Suonenjoen osaamisen kautta. Tehtaanjohtaja Markku Ihasalo esitteli toimintaa ja sen laajuutta. Tuotemäärä on valtava: samanaikaisesti hallitaan satojen tuotteiden valikoimaa, jossa osa poistuu markkinoilta ja uusia kehitetään jatkuvasti tilalle. viesti liittyi kuitenkin ihmisiin. Pelkkä teknologia ei riitä, vaan tarvitaan osaavia ja sitoutuneita ammattilaisia sekä johtoa, joka vie alaa eteenpäin arjen työssä. Huhtikuisista tuulista huolimatta Itä-Suomen meijeritoiminta näyttäytyi elävänä, uudistuvana ja ennen kaikkea lämminhenkisenä. ▪ 23
Asiantuntija Suomessa on eletty epävarmuuden ajassa jo useita vuosia, eikä muualla Euroopassa näytä sen seesteisemmältä. Ensin koronapandemia sulki yhteiskunnan. Sen jälkeen Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan ravisutti koko Eurooppaa. Yhdysvaltojen arvaamaton ja poukkoileva politiikka synnyttää sotia, loukkaa kansainvälisiä sopimuksia, horjuttaa YK:n ja Naton rakenteita sekä aiheuttaa merkittäviä jännitteitä ja talouden konflikteja. Epävakaa maailmantilanne horjuttaa koko maailmaa. KIRJOITTAJA Else-Mai Kirvesniemi KUVA Jassu Dammert Maailman myllerrys vaikuttaa paitsi Suomen talouteen, vientiin ja työllisyyteen, myös konkreettisesti omaan turvallisuuteemme. Drooniuhka Uudellamaalla osoitti, että vaaraan varautuminen on Suomessa puutteellista. Tapahtuma paljasti myös heikon kohdan työlainsäädännössämme. Työmarkkinaosapuolet ovat erimielisiä siitä, tuleeko työnantajan maksaa palkkaa, jos työnteko estyy vaaratilanteen ja viranomaisen määräyksen vuoksi. STTK:ssa tulkitsemme lakia niin, että palkkaa pitää näissä tilanteissa maksaa 14 päivän ajan. On vaikeaa ymmärtää, miksi työnantajapuoli haluaa tulkita asiaa toisin. Tällainen tulkintatapa saattaa johtaa siihen, että viranomaisen määräystä ei taloudellisista syistä voida noudattaa. Viranomaisen määräysten noudattamatta koitavuutta ja kykyä rakentaa yhteisiä ratkaisuja työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Näin oli myös 1940-luvulla, kun Suomea rakennettiin sodan raunioista. STTK perustettiin tilanteessa, jossa tarvittiin luottamusta rakentavaa yhteistyötä työnantajien ja palkansaajien välille. Tarvittiin yhteiset pelisäännöt ja ennen kaikkea tarvittiin tahtoa sopia. Yhteistyö loi perustan suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. STTK on muuttunut vuosikymmenten aikana tämän kehityksen mukana. Alun perin miesvaltaisesta teollisuuden keskusjärjestöstä on kasvanut tasapainoinen, sekä julkista että yksityistä sektoria edustava keskusjärjestö – ja ennen kaikkea vahvasti naisvaltainen. Tänä päivänä 400 000 jäsenestämme peräti 77 prosenttia on naisia. jättäminen puolestaan lisää vaaratilanteita ja voi aiheuttaa yhteiskunnalle suuria vahinkoja. Keskustelua on käytävä myös niiden työntekijöiden turvallisuudesta, jotka vaaratilanteesta huolimatta joutuvat lähityöhön yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Kenellä on oikeus velvoittaa poikkeamaan vaaratilanteessa, miten lähityöhön velvoitettujen työmatka turvataan ja miten heidän kohonnut turvallisuusriskinsä korvataan vaaratilanteessa. Nämä ovat kysymyksiä, joihin tarvitsemme vastauksen. Vakautta, ennakoivuutta ja yhteistyötä Tällaisessa maailmantilanteessa ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen merkitys ei vähene – päinvastoin, se kasvaa. Tarvitsemme vakautta, ennaSTTK:n tavoite on oikeudenmukainen työelämä 24 Maitotalous 2/2026
Kohti vaaleja Maaliskuussa STTK:n hallitus hyväksyi keskusjärjestöllemme uuden strategian, jossa asetimme keskiöön selkeän tavoitteen: Oikeudenmukainen työelämä. Se tarkoittaa turvallisia työoloja, reiluja ehtoja, yhdenvertaisuutta ja sitä, että työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti riippumatta alasta, sukupuolesta tai asemasta. Petteri Orpon hallituskaudella työelämän lainsäädäntöä on heikennetty merkittävästi. Muutokset ovat kohdistuneet sangen epätasapainoisesti palkansaajiin. Suomen hallitus on perustellut uudistuksia työllisyyden parantamisella ja talouden tasapainottamisella. Uudistuksilla ei kuitenkaan ole saavutettu näitä tavoitteita. Suomen talouskasvu on ennätyksellisen heikkoa, työttömyysaste on kivunnut Euroopan korkeimmaksi ja kuluttajien luottamus on vajonnut pohjalukemiin. Palkansaajien asemaa heikentävät toimet eivät ole toimineet kasvun moottorina. Palkansaajien kannalta seuraavat eduskuntavaalit keväällä 2027 ovat tärkeät. Politiikan suunnan on muututtava. Verkkosivuiltamme löydätte STTK:n vaalitavoitteet oikeudenmukaisen työelämän rakentamiseksi. STTK:n hallituksen vahvistamassa strategiassa on kirkastettu ja selkeytetty keskusjärjestön tehtävä. Teemme työelämästä tasa-arvoisen, yhdenvertaisen ja turvallisen yhdessä jäsenliittojemme kanssa. Toimimme jäsenliittojemme äänenä lainsäädäntövalmistelussa, neuvottelemme kestävän ja riittävän työeläkejärjestelmän puolesta ja vaikutamme siihen, että palkansaajien oikeudet yhteiskunnassa kehittyvät. Tuemme myös liittoja työ- ja virkaehtoneuvotteluissa. Tavoitteeksi on nostettu myös demokratian, oikeusvaltion ja hyvinvointivaltion puolustaminen. Suomalaisen yhteiskunnan perusta, jota olemme tottuneet pitämään itsestään selvyytenä, vaatii tässä ajassa vartiointia ja puolustamista. Keskusjärjestö on osa sopimusyhteiskuntaa ja olemassa jäsenliittojamme varten. Tavoitteemme on tehdä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä jäsenliittojemme kanssa, Jäsenliittojen jäsenten ääni kuuluu ja vaikuttaa – niin työmarkkinoilla kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Tätä ääntä meidän on käytettävä yhdessä myös tulevissa eduskuntavaaleissa. ▪ Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja. 25
Oatly ei saa enää käyttää sanaa ”maito” markkinoinnissaan Isossa-Britanniassa, maan korkein oikeus on päättänyt noin vuosi sitten alkaneessa valituksessa. Ruotsalainen kaurajuomien valmistaja Oatly ja kauppajärjestö Dairy UK ovat olleet pitkään oikeustaistelussa sen jälkeen, kun Oatly yritti rekisteröidä iskulauseensa ”Post Milk Generation” tavaramerkiksi. Kauppajärjestön mielestä iskulause rikkoo sekä Britannian korkein oikeus kielsi Oatlya käyttämästä sanaa maito Tutkijat selittävät maidon mystisen mustikkamaun Arla Foods ja saksalainen DMK Group ovat yhdistyneet ja muodostavat Arla-nimen alla toimivan Euroopan johtavan meijeriosuuskunnan. Yhdistyminen tuo yhteen noin 11 500 maidontuottajaa ja lähes 29 000 työntekijää. Yhtiö vastaanottaa vuosittain noin 19 miljardia kiloa maitoa ja sen liikevaihto ylittää 20 miljardia euroa. Yhdistymisen taustalla on meijeriteollisuuden murros, jossa tuotanto keskittyy, kustannukset kasvavat ja markkinat muuttuvat. Arla ja DMK tavoittelevat yhdistymisellä parempaa kilpailukykyä sekä mahdollisuutta investoida kestävään ruoantuotantoon ja uusiin tuotteisiin. Yhtiö korostaa, että kasvun ohella keskiössä ovat myös tuottajien toimintaedellytykset ja alan osaaminen. Integraatiotyö etenee vaiheittain, ja tavoitteena on rakentaa entistä vahvempi eurooppalainen toimija muutKOONNUT Martin Virta ja Camilla Zewi-Kalliomaa LÄHDE mejerimedier.dk/nyheder Maailmalta Ison-Britannian tavaramerkkilakia että EU:n asetuksen (EY) N:o 1308/2013 artiklaa 78(2), jossa maitotuotteisiin liittyvät termit varataan eläinmaidosta valmistetuille tuotteille. Nyt Britannian korkein oikeus on päättänyt, että Oatly ei voi käyttää sanaa ”maito” markkinoidessaan kasvipohjaisia tuotteitaan eikä iskulausetta ”Post Milk Generation”. ”Tämä on tärkeä päätös alalle, koska se selventää vihdoin, miten maitotuotetermejä voidaan ja ei voida käyttää brändäyksessä ja markkinoinnissa. Se lisää varmuutta yrityksille ja auttaa varmistamaan, että vakiintuneilla maitotuotetermeillä on edelleen selkeä merkitys kuluttajille, samalla kun se sallii asianmukaisten kuvausten käytön lain sallimissa rajoissa”, sanoi Judith Bryans, alan järjestön Dairy UK:n toimitusjohtaja. Oatlyn mukaan päätös puolestaan heikentää kilpailua ja asettaa kasvipohjaiset tuotteet eriarvoiseen asemaan. tuvassa toimintaympäristössä. Yhdistyminen näkyy myös investoinneissa: yhtiö aikoo kasvattaa vuosittaiset investointinsa yli miljardiin euroon lähivuosien aikana. Nykyisestä noin 800 miljoonan euron tasosta nousua tulee noin 25 prosenttia. Arlan toimitusjohtaja Peder Tuborghin mukaan merkittävä osa investoinneista kohdistuu Keski-Eurooppaan. Tavoitteena on vahvistaa tuotantorakennetta ja kilpailukykyä yhdistyneen yhtiön aloittaessa toimintansa Euroopan suurimpana meijeriosuuskuntana. Arla ja DMK yhdistyivät – Eurooppaan uusi meijerijätti Mustikkaa muistuttava sivumaku maidossa on askarruttanut Ruotsissa meijereitä ja viljelijöitä jo vuosikymmeniä. Nyt Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) vuosina 2019–2024 toteutettu tutkimus on löytänyt ilmiölle selityksen. Hanke toteutettiin yhteistyössä meijerien, Växa Sverigen ja viljelijöiden kanssa. Makupoikkeama on joissakin tapauksissa johtanut maitotoimitusten hylkäämiseen, sillä pienikin virhe voi pilata suuria määriä maitoa. Läpimurto saavutettiin, kun ilmiötä alettiin tarkastella yleisemmin ”hedelmäisenä” makuna mustikkamaun sijaan. Tutkimukset osoittivat, että runsassokerinen rehu voi muuttaa maidon makua. Sokeri voi käydä etanoliksi, joka reagoi maidon voihapon kanssa muodostaen estereitä, kuten etyylibutanoaattia – yhdisteitä, jotka antavat maidolle hedelmäisen aromin jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Korkea sokeripitoisuus liittyy usein aikaisin keväällä korjattuun rehuun. Ongelma koskee kuitenkin vain pientä osaa tiloista, ja se voidaan usein ratkaista vaihtamalla säilörehu tai käyttämällä hiivan kasvua ehkäiseviä lisäaineita. Tutkijat selvittävät parhaillaan, miksi kaikki lehmät eivät reagoi samalla tavalla samaan rehuun. 26 Maitotalous 2/2026
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==