työtä. Lyhyitä oikopolkuja hyvään lopputulokseen ei ole. Siksi kärsivällisyys on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista ay-työssä.” Julkinen ja yksityinen sektori tarvitsevat toisiaan Vuonna 2017 Else-Mai Kirvesniemi siirtyi Ammattiliitto Prosta Tehyyn, jossa hän toimi ensin edunvalvontajohtajana ja sen jälkeen toiminnanjohtajana. Siirtymä yksityisen sektorin Else-Mai Kirvesniemen perheeseen kuuluu puoliso, 19-vuotias poika sekä koira. Hän harrastaa lukemista, joogaa ja matkailua. neuvottelupöydistä julkiselle sektorille oli suuri muutos. Ero näkyi erityisesti neuvottelukulttuurissa. ”Kuntapuolella oli paljon enemmän konsensushenkeä ja ratkaisuja etsittiin yhdessä työntekijä- ja työnantajapuolen kanssa vaikeissakin tilanteissa. Samanlaista kulttuuria hän toivoisi enemmän myös moniin yksityisen sektorin työmarkkinaneuvotteluihin.” Tehy-vuosina Kirvesniemi sai olla mukana neuvottelemassa kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmaa, joka nosti alan ansiotasoa merkittävästi. Hän muistuttaa, että palkkatasa-arvo liittyy rahan lisäksi myös työn arvostukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Samalla Kirvesniemi painottaa, että julkisen ja yksityisen sektorin välinen vastakkainasettelu on usein turhaa, sillä yksityinen sektori ei voi toimia ilman julkista sektoria. Yritykset tarvitsevat koulutettua työvoimaa, toimivaa terveydenhuoltoa ja varhaiskasvatusta. ”Ja toisaalta taas julkinen sektori ei toimi, jos meillä ei ole vahvaa yksityistä sektoria, joka tuo tuloja tähän maahan. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus perustuu näiden tasapainoon.” Hyvä neuvottelija kuuntelee Pitkä ura työmarkkinapöydissä on opettanut Else-Mai Kirvesniemelle sen, että hyvä neuvottelija on valmistautunut huolella, osaa kuunnella vastapuolta, ymmärtää tämän tarpeita ja etsii sitä kautta kompromisseja. Kirvesniemi kuitenkin kokee, että kuuntelemisen taito puuttuu liian usein nykyneuvotteluista. ”Neuvottelu ei tarkoita omista tavoitteista luopumista, vaan ratkaisun etsimistä tilanteessa, jossa molemmilla osapuolilla on omat tarpeensa ja paineensa.” Sama ajatus kuuntelemisesta näkyy myös siinä, miten Kirvesniemi haluaa johtaa STTK:ta. Keskusjärjestössä on käynnissä toimintatapojen uudistus, jonka tavoitteena on lisätä yhteyttä jäsenliittoihin. ”Me emme ole täällä STTK:ssa itseämme, vaan jäsenliittoja varten.” STTK:ssa jäsenliitot vaihtelevat suurista julkisen sektorin toimijoista pieniin erityisalojen liittoihin, kuten Meijerialan Ammattilaisiin. Kirvesniemi korostaa, että jäsenliiton koko ei saa määrittää sitä, kuinka hyvin sen ääni kuuluu keskusjärjestössä. Kirvesniemen mukaan juuri pienten liittojen kohdalla korostuu se, että keskusjärjestön pitää aidosti kuunnella jäsenliittojen tarpeita eikä vain olettaa tuntevansa niitä. Keskusjärjestön pitääkin saada nykyistä paremmin 12 Maitotalous 2/2026
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==