Työmarkkinakenttä elää Suomessa poikkeuksellisen levottomia aikoja. Työlainsäädäntöön on tehty suuria muutoksia, neuvottelukulttuuri on kiristynyt ja yhteinen näkemys työmarkkinoiden suunnasta tuntuu monin paikoin kadonneen. Tällaisessa tilanteessa palkansaajakeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajana viime vuoden lopussa aloittanut Else-Mai Kirvesniemi korostaa yhtä asiaa ylitse muiden: neuvottelua. ”Työelämässä asiat harvoin ovat mustavalkoisia. Aina on löydettävissä jonkinlainen yhteisymmärrys, jos tahtoa on”, hän sanoo. Kirvesniemen ura on vienyt hänet oikeussaleista työmarkkinaneuvotteluihin ja ay-kentän eri tehtäviin. Hänen alkuperäinen suunnitelmansa ei kuitenkaan ei ollut rakentaa uraa ammattiyhdistysliikkeessä. Helsingin yliopistossa oikeustiedettä opiskellessaan Kirvesniemeä kiinnosti kansainvälinen oikeus. Valmistumisensa aikoihin, vuosituhannen alussa, työmarkkinatilanne oli Suomessa kuitenkin hankala, ”Työelämässä harva asia on täysin mustavalkoinen” TEKSTI Natasha Petrell KUVAT Saara Partanen STTK:n uusi puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi uskoo, että työelämän pelisäännöt syntyvät vain pitkäjänteisellä neuvottelulla ja keskinäisellä ymmärryksellä. Nyt hän haluaa rakentaa siltoja julkisen ja yksityisen sektorin sekä suurten ja pienten liittojen välille. ja Kirvesniemi päätyi hakemaan töitä useilta eri aloilta. Ensimmäinen oman alan työpaikka löytyi Suomen Näyttelijäliitosta. Tuo kokemus muutti urasuunnitelmat pysyvästi. ”Hurahdin siellä ihan täysin työoikeuteen”, hän kertoo. Opiskeluaikana työoikeus oli tuntunut melko kuivakalta, mutta Näyttelijäliitossa työoikeus konkretisoitui ihmisten toimeentulon, työehtojen ja jäsenistön tukemisen kautta. Pienessä organisaatiossa työntekijät myös näkivät läheltä jäsenistön arjen. ”Tajusin, että tämä on tosi mahtava oikeudenala. Tässä ollaan ihmisten kanssa tekemisissä ja autetaan ihmisiä.” Oikeussalista työmarkkinoiden ytimeen Näyttelijäliitosta Else-Mai Kirvesniemi siirtyi Ammattiliitto Pron edeltäjään, Toimihenkilöunioniniin, jossa hän työskenteli uransa seuraavat 15 vuotta useissa eri tehtävissä: oikeudenkäyntijuristina, lakiasiainpäällikkönä ja palvelusektorin johtajana. ”Kaikista tehtävistä näin eri näkökulmista, miten valtavan tärkeä merkitys ammattiyhdistysliikkeellä on yksittäisille työntekijöille.” Yksi uran merkittävimmistä tapauksista liittyy Stora Enson tulospalkkioriitaan vuonna 2007. Yritys oli jättänyt maksamatta toimihenkilöiden tulospalkkiot lakkoon osallistumisen vuoksi. Kirvesniemi vei asian oikeuteen. Prosessi eteni käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja lopulta korkeimpaan oikeuteen asti. Kyse ei ollut pienestä yksittäistapauksesta, vaan tuhansia työntekijöitä koskevasta kiistasta. ”Korkein oikeus katsoi, että tulospalkkiota ei voitu jättää maksamatta lakkoon osallistumisen takia.” Ratkaisusta tuli merkittävä ennakkotapaus, joka vahvisti ay-liikkeen ja työntekijöiden järjestäytymis- ja lakko-oikeutta. Kirvesniemi huomauttaa, että monet työelämän parannukset näyttävät jälkikäteen itsestäänselvyyksiltä, vaikka niiden taustalla on usein vuosien työ. ”Edunvalvonta on pitkäjänteistä 11
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==