Asiantuntija Suomessa on eletty epävarmuuden ajassa jo useita vuosia, eikä muualla Euroopassa näytä sen seesteisemmältä. Ensin koronapandemia sulki yhteiskunnan. Sen jälkeen Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan ravisutti koko Eurooppaa. Yhdysvaltojen arvaamaton ja poukkoileva politiikka synnyttää sotia, loukkaa kansainvälisiä sopimuksia, horjuttaa YK:n ja Naton rakenteita sekä aiheuttaa merkittäviä jännitteitä ja talouden konflikteja. Epävakaa maailmantilanne horjuttaa koko maailmaa. KIRJOITTAJA Else-Mai Kirvesniemi KUVA Jassu Dammert Maailman myllerrys vaikuttaa paitsi Suomen talouteen, vientiin ja työllisyyteen, myös konkreettisesti omaan turvallisuuteemme. Drooniuhka Uudellamaalla osoitti, että vaaraan varautuminen on Suomessa puutteellista. Tapahtuma paljasti myös heikon kohdan työlainsäädännössämme. Työmarkkinaosapuolet ovat erimielisiä siitä, tuleeko työnantajan maksaa palkkaa, jos työnteko estyy vaaratilanteen ja viranomaisen määräyksen vuoksi. STTK:ssa tulkitsemme lakia niin, että palkkaa pitää näissä tilanteissa maksaa 14 päivän ajan. On vaikeaa ymmärtää, miksi työnantajapuoli haluaa tulkita asiaa toisin. Tällainen tulkintatapa saattaa johtaa siihen, että viranomaisen määräystä ei taloudellisista syistä voida noudattaa. Viranomaisen määräysten noudattamatta koitavuutta ja kykyä rakentaa yhteisiä ratkaisuja työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Näin oli myös 1940-luvulla, kun Suomea rakennettiin sodan raunioista. STTK perustettiin tilanteessa, jossa tarvittiin luottamusta rakentavaa yhteistyötä työnantajien ja palkansaajien välille. Tarvittiin yhteiset pelisäännöt ja ennen kaikkea tarvittiin tahtoa sopia. Yhteistyö loi perustan suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. STTK on muuttunut vuosikymmenten aikana tämän kehityksen mukana. Alun perin miesvaltaisesta teollisuuden keskusjärjestöstä on kasvanut tasapainoinen, sekä julkista että yksityistä sektoria edustava keskusjärjestö – ja ennen kaikkea vahvasti naisvaltainen. Tänä päivänä 400 000 jäsenestämme peräti 77 prosenttia on naisia. jättäminen puolestaan lisää vaaratilanteita ja voi aiheuttaa yhteiskunnalle suuria vahinkoja. Keskustelua on käytävä myös niiden työntekijöiden turvallisuudesta, jotka vaaratilanteesta huolimatta joutuvat lähityöhön yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Kenellä on oikeus velvoittaa poikkeamaan vaaratilanteessa, miten lähityöhön velvoitettujen työmatka turvataan ja miten heidän kohonnut turvallisuusriskinsä korvataan vaaratilanteessa. Nämä ovat kysymyksiä, joihin tarvitsemme vastauksen. Vakautta, ennakoivuutta ja yhteistyötä Tällaisessa maailmantilanteessa ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen merkitys ei vähene – päinvastoin, se kasvaa. Tarvitsemme vakautta, ennaSTTK:n tavoite on oikeudenmukainen työelämä 24 Maitotalous 2/2026
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==