Esittelyssä Syrjintä työelämässä, perusteettomat palkkaerot sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet koskevat monia suomalaisia. Siksi tasa-arvon eteen tulee yhä tehdä töitä. Pitkä ura ihmisoikeuksien parissa on opettanut tasa-arvovaltuutettu Mia Spolanderille, että muutos vaatii aikaa, sitkeyttä ja jatkuvaa valppautta. TEKSTI Natasha Petrell KUVA Atelier Aino/Aino Luukkanen vässä edustustossa Euroopan neuvostossa. Maaliskuussa 2026 Spolander aloitti viisivuotiskauden tasa-arvovaltuutettuna. Samalla näkökulma siirtyi kansainvälisistä ihmisoikeuskysymyksistä suomalaisiin tasa-arvohaasteisiin. Spolander muistuttaa, että suuri osa tasa-arvoon liittyvästä lainsäädännöstä Suomessa tulee EU:n vaatimusten kautta. Siksi EU-prosessien tunteminen auttaa ennakoimaan muutoksia. EU-oikeuden osaaminen puolestaan helpottaa direktiivien tulkitsemisessa. Kansainvälinen kokemus auttaa lisäksi tarkastelemaan Suomea osana muuta maailmaa. Spolander huomauttaa, että usein se, mitä tapahtuu muualla, tulee jossain vaiheessa Suomeen. ”Ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa haastetaan tällä hetkellä kansainvälisesti, ja tasa-arvovastaisuus on vahvistunut monissa maissa. Tämä on valitettavaa, koska tilanne oli välillä jo aika hyvä.” Ihmisten auttaminen palkitsee Käytännössä tasa-arvovaltuutetun työ tarkoittaa yhteydenottoihin vastaamista, neuvontaa ja syrjintäepäilyjen selvittämistä. Viime vuonna toimistoon tuli yli 1 300 yhteydenottoa. Yleisimmät niistä koskivat työhönottoa, raskautta ja perhevapaita. Työ ei kuitenkaan ole pelkästään jälkikäteistä ongelmien ratkaisemista. Myös työnantajat ja yrittäjät ottavat yhteyttä jo ennakkoon varmistaakseen, että heidän toimintatapansa ovat lain mukaisia. Jos syrjintäepäilyä ryhdytään tutkimaan, tasa-arvovaltuutetun toimisto kuulee molempia osapuolia ja antaa oikeudellisen arvionsa siitä, onko syrjintää tapahtunut. Tarvittaessa asia voidaan viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsittelyyn. Tasa-arvovaltuutetun työ näkyy myös laajemmin yhteiskunnassa. Eduskunta pyytää tasa-arvovaltuutetulta usein lausuntoja lakiesityksistä ja niiden tasa-arvovaikutuksista. ”On palkitsevaa pystyä vaikuttamaan siihen, että lakiesitys kääntyy parempaan suuntaan sukupuolten tasa-arvon kannalta, yrittäjä pystyy toimimaan lain mukaan tai yksittäinen ihminen saa apua tilanteeseensa”, Mia Spolander sanoo. Työelämässä riittää edelleen korjattavaa Vaikka tasa-arvosta puhutaan Suomessa aiempaa avoimemmin, Mia Spolander muistuttaa, että moni ongelma on edelleen ratkaisematta, eikä tasa-arvo ole koskaan valmis tila. Työmarkkinat ovat Suomessa vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Se vaikuttaa naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin, epätasaisiin uramahdollisuuksiin ja perhevapaasyrjintään. Tasa-arvokysymykset ulottuvat myös laajemmalle yhteiskuntaan. Yksi vakavimmista ongelmista on naisiin kohdistuva väkivalta, joka Suomessa on edelleen aivan liian yleistä. Tasa-arvoon liittyviä asioita valvoo Suomessa tasa-arvovaltuutettu, joka on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen. ”Me annamme oikeudellista neuvontaa silloin, kun henkilö epäilee kokeneensa syrjintää sukupuolen perusteella”, tuore tasa-arvovaltuutettu Mia Spolander sanoo. Hänen lisäkseen toimistossa työskentelee yksitoista muuta asiantuntijaa. Ihmisoikeuksista tasa-arvotyöhön Jo nuorena juristina Mia Spolander koki paloa tehdä töitä ihmisoikeuksien eteen. Häntä kiehtoi ajatus niiden universaaliudesta: samat oikeudet kuuluvat kaikille ihmisille kaikkialla. Yli kaksikymmentä vuotta hän teki töitä ihmisten perusoikeuksien parissa muun muassa Euroopan komissiossa, oikeusministeriössä ja ulkoministeriössä sekä Suomen pysyTasa-arvotyö vaatii pitkäjänteisyyttä 18 Maitotalous 2/2026
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==