30
Rakennettu Ympäristö 4/15
Ääniympäristö on tärkeä
osa rakennettua ympäristöä
Yhteiskunnan eri toiminnoista aiheutuu ääntä sekä värähtelyä, jotka riittävän
voimakkaina tai ominaispiirteittensä vuoksi koetaan meluna tai tärinänä. Ra-
kennetussa ympäristössä melua syntyy liikenteestä, teollisuudesta, työmaista
ja ulkoilmatapahtumista. Asunnoissa meluhaittaa voi aiheutua rakenteiden ja
rakennusosien riittämättömästä ääneneristävyydestä, taloteknisistä laitteista
ja järjestelmistä, puutteellisista asennuksista tai piittaamattomuudesta talon
järjestyssäännöistä.
E
linympäristön viihtyisyys, koetun laadun
myönteinen ominaisuus tai vaikutelma, muo
dostuu eri tekijöiden, kuten näkymä, ääni,
tuoksu, turvallisuus ja puhtaus, yhteisvaiku
tuksesta. Melu vähentää viihtyisyyttä erityisesti asu
miseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla. Melu
aiheuttaa kustannuksia rajoittamallamm. maankäyt
töä ja rakentamista, sekä vähentämällä reaaliomai
suuden ja asuinympäristön arvoa tai arvostusta.
Ääniympäristöllä on sairastavuutta lisäävä tai
vähentävä vaikutus. Haitat kansanterveydelle ai
heutuvat mm. unihäiriöistä, sekä sydämen ja ve
renkiertoelimistön toimintahäiriöistä. Melusta ai
heutuvien tautien tai sairauksien menetetyt hyvän
elämänlaadun elinvuodet (DALY) ovat EU:ssa vuo
sitasolla 61 000 vuotta sydän- ja verisuonitautien,
903 000 vuotta unihäiriöiden ja 654 000 vuotta me
lun häiritsevyyden osalta.
1
Valtioneuvosto kiinnitti vuoden 2006 periaate
päätöksessään huomiota meluntorjunnan tavoit
teisiin ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön.
2
Ongelmien ennaltaehkäisy ja haittojen vähentä
minen edellyttävät meluntorjunnan huomioon
ottamista läpäisevästi melua aiheuttavaa toimin
taa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vuoteen 2020
mennessä melualueilla asuvien määrä tulisi olla vä
hintään 20 prosenttia eli noin 200 000 asukasta pie
nempi kuin vuonna 2003. Päätöksen toteutuminen
edellyttäisi tieliikenteen melupäästön pienenemis
tä 3–5 dB.
Melun haittavaikutuksista säännellään
kattavasti
Melun haittavaikutuksista säännellään laajasti EU:n
ja kansallisin normein, vaikuttamalla melupäästön
suuruuteen, melulle herkkien toimintojen sijoittu
miseen, meluntorjuntaan ja ympäristössä sallittui
hinmelutasoihin. Kattavuus on tarpeen, sillä esimer
kiksi tieliikennemelulle altistumisen voimakkuuteen
vaikuttavat liikennevälineen melupäästön raja-arvo,
liikennemäärä, ajonopeus, raskaan liikenteen osuus,
tien nousut ja laskut, päällyste, renkaat ja rengas
tyyppi, toimintojen sijoittelu, liikenteen tilavarauk
set, suoja-alueet, maanpinta, meluesteet, rakennus
ten sijoittelu, asuntojen pohjaratkaisut, sekä raken
nuksen vaipan ääneneristävyys.
Meluntorjuntaa sivuavia määräyksiä sisältyy
ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen, terveel
lisen ja viihtyisän ympäristön turvaamiseen, val
takunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteut
tamiseen, kaavoitusmenettelyn ja rakentamisen
ohjaukseen, liikennejärjestelmien suunnitteluun,
terveydelle haitallisiin toimintoihin ja kiinteistön
tai rakennuksen käyttöön siten, ettei siitä aiheudu
naapurustolle kohtuutonta haittaa. EU:n melupääs
tödirektiiveillä vaikutetaan teollisuuden toimintaan
edistämällä meluttomampien tuotteiden suunnitte
lua, tuotantoa ja markkinoille saattamista.
Ympäristönsuojelulain uudistuksessa lakiin si
sällytettiin perussäännös ääniympäristön laadusta.
Kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ää
niympäristön laatua, jossa vaarallista tai haitallista
ääntä (
melu
) ei esiinny terveyshaittaa tai merkittä
vää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa
aiheuttavassa määrin. Ympäristölaatuvaatimukset
ja -tavoitteet voivat olla erilaisia eri melulähdetyy
peille ja eri alueille. Ympäristön pilaantumisena pi
detään myös ympäristön yleisen viihtyisyyden vä
hentymistä arvioituna yleisen edun kannalta. Me
lutason lisäksi myös melulähdetyypin muita haitta
vaikutuksia aiheuttavat ääniominaisuudet voidaan
huomioida sääntelyssä.
ARI SAARINEN
