24
Rakennettu Ympäristö 4/15
lala valmistelee lautakunta-asioita. Talala toteaa lin
jauksista, joiden mukaan rakennusvalvonnat muo
dostetaan itsekannattaviksi, merkitsevän jonkin
tasoisia korotuksia Pudasjärven lupamaksuihin.
Normaalivuosina verovaroilla katetaan rakennus
valvonnan menoista 8–9 euroa asukasta kohti, eli
yhteenlaskettuna 70 000 euroa. Jokunen vuosi sit
ten tulot saatiin nousemaan reippaasti kampanjal
la, jolla metsästettiin luvatonta rakentamista. Kam
panja onnistui, kun porkkanana vapaaehtoisesti lu
pahakemuksensa jättäneille tarjottiin lupapäätös
jälkikäteen ilman lain mahdollistamaa korotettua
maksua. Moni haki kiltisti erilaisille luvatta raken
netuille hankkeille jälkikäteisen luvan. Lupien mää
rä nousi vuodessa jopa tuhanteen, kun normaali
vuosina haetaan kolme–neljäsataa lupaa.
Tuttua tutumpiakin ovat Talalan kertomukset
rakennusvalvontaa työllistävistä naapuririidoista ja
vastaavista. Vaikka lääniä Pudasjärvellä riittää, niin
vaikkapa aitaerimielisyydet jatkuvat vuosikausia.
Työaikaa käyttäisi mieluusti johonkin muuhun hyö
dyllisempään. Parhaillaan odotetaan hallinto-oi
keuden ratkaisua Tolpanvaaran–Jylhävaaran tuuli
voimahankkeeseen. Alun perin tarkoitus oli toteut
taa peräti 27 suuren kokoluokan tuulivoimalaa ja 3
muuntoasemaa, mutta asukastilaisuuksien ja naa
purikannanottojen jälkeen hankkeesta pudotettiin
5 voimalaa pois. Kysymys on 140 miljoonan euron
tuulipuistohankkeesta, joka odottaa hallintotuo
mioistuimen ratkaisua. Rakennusluvat voimaloille
on jo myönnetty ehdoilla, että tulevat voimaan kun
ensin valtuuston hyväksymä osayleiskaava saadaan
valitusten ratkettua lainvoimaiseksi.
Puu, luonto ja matkailu ovat eittämättä Pudas
järven ja Taivalkosken tulevaisuuden rakennuspui
ta. Hyvälaatuista tukkipuuta riittää rakentamiseen
ja muuhun jatkojalostukseen. Luonnossa liikkumi
nen, laskettelu ja muu talviliikunta eivät jää kiin
ni lumenpuutteeseen, ja kun näihin liittää mukaan
alueen oman laatuisensa kulttuurin, on pöytä kiin
nostavalle löytöretkelle katettu.
■
LAURI JÄÄSKELÄINEN
1
Suur-Ii käsitti Iin, Pudasjärven, Kiimingin, Haukiputaan,
Ylikiimingin, Kuivaniemen, Taivalkosken, Ranuan ja Yli-
Iin kunnat. Näistä Kiiminki, Haukipudas, Ylikiiminki ja
Yli-Ii ovat nykyään osa Oulua, ja Kuivaniemi taas yhdistyi
Iin kunnan kanssa vuonna 2007.
2
Kalle Päätalon esikoisteoksen ilmestymisvuonna 1958 hän
toimi vielä täyttä päätä vastaavana työnjohtajana. Päätalo-
keskuksen näyttelykuvassa Päätalo keskimmäisenä.
Kallioniemen kotitalossa Pudasjärven Jokijärvellä nuori Kalle
Päätalo pääsi lukemisen makuun. Sairaalloinen Hermanni-isä ei
Kallen luku- ja kirjoitusharrastuksia hyvällä katsonut.
Päätalon lahjoittama Veikko Haukkavaaran veistos kunnioittaa
Kallioniemen pihapiirissä Iijoki-romaanisarjan tukkilaisten
muistoa.
Kuvat Lauri Jääskeläinen
