Rakennettu Ympäristö 4/2015 - page 21

Rakennettu Ympäristö 4/15
21
hyvässä kunnossa olevista hirsitaloista kyllä löytyy,
myös Pudasjärveltä, mutta entä modernit hirsitalot?
Parasta siis käydä tutustumassa Pikku-Paavalin
massiivihirsiseen päiväkotiin. Päiväkodin johtaja
Jaana Tuohimaa
vahvistaa sen, mitä Eero Talala oli
jo aiemmin kertonut. Sisäilmaongelmat ovat poistu­
neet, akustiikka on parantunut, lepohuoneiden ää­
neneristävyysvaatimukset täyttyivät, puiset sisäpin­
nat hohtavat vaaleina kuin uudet. Läpiviennitkin
ovat onnistuneet, jatkaa Talala. Ainoa asia, mitä on
jouduttu kahden vuoden jälkeen paikkaamaan, on
hirsikehikon tiedossa olleesta painumisesta johtu­
va seinänviereisten kevyiden alakattoeristelevyjen
osittaiset irtoamiset. Levyt kiinnitettiin arkkitehdin
toivomuksesta piilokiinnityksellä, mikä ei ilmeises­
tikään ole kestävä ratkaisu eri tavoin elävissä puu­
rakenteissa. Tuhatkolmesataa hyötyneliöisen päivä­
kotirakennuksen hinnaksi tuli n. 3 miljoonaa euroa
(n. 2 300 euroa neliöltä).
Kiinnostus hirsirakentamiseen kasvussa
Hirsikoulukampus herättää maailmanlaajuista mie­
lenkiintoa. Keskimäärin satakunta vierailijaa käy vii­
koittain tutustumassa kampuksen työmaahan. De­
legaatioita käy Suomen kuntien lisäksi Australiaa ja
Kanadaa myöten, toteaa vs. tekninen johtaja Eero
Talala. Jotta työmaa etenisi aikataulussa, joudutaan
vierailuaikoja keskittämään.
Kampuksen päärahoittajana ja rakennus­
kompleksin omistajana toimii Kuntarahoitus Oy.
Kaupunki tulee koulutiloihin vuokralaiseksi. Raken­
taja Lemminkäinen Talo Oy tytäryhtiöineen ylläpi­
tää koulua 25 vuotta leasing-periaatteella. Kaupun­
gilla on mahdollisuus lunastaa 700 oppilaalle mitoi­
tettu koulu jo aikaisemmin.
Urakan voittanut Lemminkäinen oli jo ennen
tarjouskilpailun päättymistä valinnut kumppanik­
seen Kontiotuotteen. Yhtiön tuotantolaitokset si­
jaitsevat vain muutaman kilometrin päässä. Logisti­
sesti tämä tuo säästöä kustannuksissa, kun hirsiä ei
tarvitse varastoida. Höylähirttä tarvitaan rakennus­
ta varten lähes 30 kilometriä. Jo suunnittelun alku­
vaiheessa käytiin keskustelut alueellisen pelastus­
toimen kanssa, jotta palosuojauksesta ei tule liian
raskasta. Alakouluun, yläkouluun, lukioon ja kansa­
laisopistoon jakautuvat lohkot kytkeytyvät toisiinsa
sisäkautta. Kokonaisuus on samalla lailla ”kengä­
tön” kuin Pikku-Paavalin päiväkoti: ulkokengät jä­
tetään eteistilojen lokerikkoihin.
Kaikkiin kaupungin kilpailuttamiin hirsitalo­
hankkeisiin tulee monisivuinen liiteasiakirja, jossa
täsmennetään hirreltä vaadittavat ominaisuudet.
Karhukunnas-tutkimushankkeesta saatiin tarvitta­
vat, suurille hirsitoimittajille yhtäläiset parametrit.
Kontiotuote kilpailee täysin samalta viivalta kuin
muutkin hirsitoimittajat.
Rakentamisessa tähdätään hyvään luovutuskun­
toon. Hankkeen etenemistä valvoo säännöllisesti
kokoontuva yhteistyöryhmä, jota Talala vetää. Ryh­
män toiminta jatkuu myös koulukampuksen käyt­
töönoton jälkeen.
Pudasjärven kaupungin seuraava kohde on tu­
etun ja senioriasumisen kohde noin kuudellekym­
menelle asukkaalle. Tarjousaika päättyy elokuussa.
Hirsirungon parasta pystytysaikaa ovat kuivat tal­
vikuukaudet. Poliittiset päättäjät eivät lähde hak­
kaamaan päätänsä hirteen, mutta puu on ehdoton
vaatimus. Luonnollisesti muitakin materiaaleja tar­
vitaan. Väestönsuojat tehdään betonista, samoin
keittiölohko koulukampuksessa. Välipohjat ja käve­
Metsähallituksen toimitalo valtatie 20:n varrella oli alkusysäys
Karhukunnaan alueen hirsitalokorttelille. Alue suunniteltiin yhteistyössä
Oulun yliopiston arkkitehtiosaston kanssa. Arkkitehtisuunnittelu:
Arkkitehtitoimisto Juha Paldanius.
Pudasjärven vs. tekninen johtaja, tarkastusinsinööri
Eero Talala on selostanut Pudasjärven hirsitalobuumia
sadoille aiheesta kiinnostuneille vierailijoille.
1...,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20 22,23,24,25,26,27,28,29,30,31,...60
Powered by FlippingBook