Rakennettu Ympäristö 4/2015 - page 11

Rakennettu Ympäristö 4/15 11
Otaniemen maankäytön tavoiteltuja
muutoksia tarkastellaan pääkäyttäjien,
yhteistyössä Espoon kaupungin
kanssa, ylläpitämän ’Kokokuvan’
avulla. ’Innovaatiokaava’-selvityksessä
hahmotellaan kaksitasoista maankäytön
ja rakentamisen ohjauksen järjestelmää.
(Pelkistetty kaavio, Aalto-
yliopistokiinteistöt ja Arkkitehtitoimisto
A-Konsultit Oy, 2014)
­proses­sien hallitsemattomuutta niin ajallisesti kuin
sisällöllisesti.
Yhdyskuntasuunnittelu on ja on aina ollut lu­
kuisten, osin ristiriitaisten näkökulmien ja tarpei­
den yhteensovittamista. Kun yksittäiselle näkökul­
malle kaavoituslainsäädännön ulkopuolelta anne­
taan ”veto-oikeus”, synteesin rakentaminen ontuu
tai käy mahdottomaksi (jos tässä uskaltaa rinnastaa
YK:n turvallisuusneuvostoon). Jokainen kaavoittaja
voi kertoa omat surkuhupaisat tarinansa.
Yhtenä seurauksena tästä on oikeusvaikutuk­
settomien suunnitelmien suosio: laaditaan visioita,
kehityskuvia, strategioita, kaavarunkoja, konsepti-
ja yleissuunnitelmia. Tavoitteena on proaktiivinen
vaikutus reaktiivisen, rajoittavan määräysapparaa­
tin sijaan. Mitä voidaan tehdään, mitä tulisi tehdä,
jotta kunnan tahtotila toteutuisi?
Hankekaavoitus vai ”uusi arkkitehti”?
Otaniemen yliopistoalueen strategisen maan­
käyttösuunnittelun yhteydessä on lanseerattu
”innovaatiokaava”-käsitettä. Suunnittelu – kaavan
muodossa tai ei – tapahtuisi kahdella tasolla. Yleis­
piirteinen, proaktiivinen suunnitelma toisaalta mää­
rittäisi, selvityksiin perustuen, reunaehdot ja tavoit­
teet ja toisaalta varmistaisi poliittisen ohjauksen ja
vuorovaikutteisuuden; keskeisinä työkaluina toimi­
sivat manuaalit ja sopimukset. Toteuttamiseen liit­
tyisi taas yksityiskohtainen suunnitelma, hankekaa­
va viitesuunnitelmineen ja toteuttamissopimuksi­
neen, jossa rakennusvalvonta on kiinteästi mukana
(ks. kaavio).
Kansainväliset asiantuntijat ja tutkijat perään­
kuuluttavat ”Uutta arkkitehtia” eli suunnittelijaroo­
lia, missä hän/ammattikunta toimii sosiaalisena ka­
talysaattorina, tilajärjestelyn mahdollistajana ja ur­
baanien suhteiden välittäjänä (BMW Guggenheim
Lab, 2014). Muutos on ilmassa – kuten tosin on
huomattu ja huomautettu jo Herakleitoksen ajois­
ta alkaen. Edellä on viitattu vain muutamiin näkö­
kulmiin tai ilmiöihin, mutta jokainen voi listata nii­
tä lisää. ■
Professori emeritus,
arkkitehti SAFA Staffan Lodenius.
Viitteet:
Lodenius, Staffan (2010). Sisältö vai muoto
kaavoituksellisen ohjauksen keskiössä: havaintoja
New York Cityn suunnittelukäytännöistä.
Yhdyskuntasuunnittelu 48: 4, s. 8–28.
100 Urban Trends. A Glossary of Ideas from the
BMW Guggenheim Lab.www.bmwguggenheimlab.
org/100urbantrends/#!/berlin/ Viitattu 16.8.2015.
Helsingin yleiskaava. Helsingin keskeisimmät maankäytön
muutosalueet. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston
yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:43.