8
Rakennettu Ympäristö 4/15
Mitä meidän ajastamme kertoo se, että sata vuotta vanha kaupunkisuunnitelma
tuntuu heräävän henkiin Helsingin uuden yleiskaavan valmistelussa.
Kaupunki ja kaavoitus –
mihin suuntaan menossa?
E
liel Saarisen
Munkkiniemi‒Haaga-suunnitel
ma julkistettiin v. 1915. Nyt sata vuotta myö
hemmin, Helsingin uuden yleiskaavan val
mistelussa, esitellään esikaupunkivyöhykkeil
le – sisääntuloväylien varsille ja esimerkiksi Malmin
lentokenttäalueelle – kaupunkisuunnitelmia, jotka
erehdyttävästi muistuttavat Saarisen käsialaa. Onko
kaupunkimuotoilutrendeissä ympyrä sulkeutumas
sa, vai onko kyse ajattomasta urbaanista rakennus
tavasta? Vai onko yksinkertaisesti kätevin keino ha
vainnollistaa tavoiteltua ison mittakaavan kaupun
kikudosta käyttää kaikille tuttua rakeisuuskuvio
ta – josta toteutusvaiheessa voi vapaasti irrottautua,
kulloisenkin ajan hengessä? Kertooko tämä esimerk
ki myös kaavoituskäytäntöjen muutoksista?
Kaupunkimuotoilun trendit
Urbs, quo vadis?
Onko kantakaupungin laajentami
nen koko perinteiselle esikaupunkivyöhykkeelle rea
listista ja tavoiteltavaa? Mitä se voisi tarkoittaa, Hel
singissä tai muualla?
Yhdyskuntiamme on aina täydennysrakennettu,
niin kortteli- kuin aluemittakaavassa. Viime vuosi
kymmeninä entisiä teollisuus-, satama-, ratapiha-,
laitos- ja muita brownfield-alueita on kaavoitettu
uuteen käyttöön – ja niitä alueita Saarisen
Pro Hel-
singfors
-suunnitelmassa riitti. Myös ”kaavoituksen
jakojäännöksiä” ja toimintojen välisiä tilke- ja suoja-
alueita on otettu hyötykäyttöön. Nyt kaipaavat kat
seet kääntyvät kuitenkin kohti kaupunkilaisten lähi
viheralueita ja lähimaisemia, jolloin nimby-reaktio
väistämättä herää. Tällöin on vuorovaikutustikkail
la noustava seuraavalle askelmalle ‒ sillä riskillä että
lähidemokratia kaataa hankkeet ja haaveet. Ainoa
etenemispolku näyttää olevan urbaanin elämänta
van juurtuminen/juurruttaminen asukkaiden kes
kuuteen – mihin ei asukasbarometrien ja gallupien
valossa tunnu vielä olevan ”Kallion ja Punavuoren
kuplien” ulkopuolella valmiutta.
Bulevardisointi mahdollisuutena ja haasteena
Yleiskaavaluonnoksen kuningasajatusta, pääväylien
bulevardisointia, hidastaa tai haastaa ympäristöter
veyden näkökulmat. Jos alan viranomainen julkisuu
dessa (HS 28.6.2015) toteaa, että vilkkaan kadun var
rella asuvan elinikäodote saattaa vähetä 2,5 vuotta,
Tarkoittaako Helsingin tiivistäminen myös ”kööpenhaminlaistamista” niin kaupunkirakenteen kuin urbaanien tilojen suhteen?
Kööpenhaminasta on ansaitusti tullut kansainvälinen pyöräily- ja kävelykaupungin symboli. Julkisen kaupunkitilan muokkaaminen neljän
liikkumismuodon rinnakkaiseloa tukevaksi on vaativa ja hidas prosessi.
STAFFAN LODENIUS
Kuva: Staffan Lodenius
