10
Rakennettu Ympäristö 4/15
ja vaalimiseen liittyvät haasteet vaihtelevat voimak
kaasti eikä juridinen kaava ole välttämättä joustavin
ja tehokkain väline ratkaista näitä – jos väline ollen
kaan.
Hallitus kaavailee
Kaavoitusjärjestelmä on ollut tarkasteltavana osana
MRL:n kokonaisarviointia ja uudistamistyötä. Halli
tuskoalition dramaattinenmuutos voi tuskin olla vai
kuttamatta MRL:n uudistuksen suuntaan. Ainakin
julkisuudessa vallitsee odottava hiljaisuus. Kaavoitus
ja rakentamisen ohjaus rakentuvat rajoittaviin sää
döksiin ja hallitusohjelman yhdeksi keskeiseksi pe
riaatteeksi on naulattu normiston purkaminen. Puo
lueittensa kautta toiveitaan asettavat maakuntien ja
haja-asutusalueiden toimijat, jokamiesrakentajat ja
-asujat sekä rakennusteollisuus- ja kiinteistökehitys
alan edustajat. Ja ne normit, joista talkoilla halutaan
vapautua, edustavat lähtökohtaisesti hyvinvointiyh
teiskunnan rakentamisen ihanteellisia periaatteita ja
ns. hyviä kaavoitustapoja. Saavutetusta tietotaidosta
ei saisi nyt tinkiä.
Hallitusohjelman mukaan valtion otetta yleis
piirteiseen ja strategiseen suunnitteluun löysenne
tään ja ELY-keskusten toiminta muutetaan konsul
toivaksi. Viranomaisille määritellään sitovat enim
mäiskäsittelyajat, suositaan hankekaavoitusta sekä
sallitaan lievennyksiä esimerkiksi esteettömyys-,
väestönsuoja- ja pysäköintinormeihin – osa mää
räyksistä ja vaatimuksista on toki kuntien määräys
vallassa mutta valtiovallan ohjeistuksen piirissä. Ra
kennuslupaviranomaisen kannalta helpotetaan lo
ma-asuntojen muuttamista pysyviksi, muutetaan
joitakin lupavaatimuksia ilmoitusvelvollisuuksiksi,
mahdollistetaan alueelliset poikkeusluvat korjaus
rakentamisessa jne. Helpottuvatko vai monimut
kaistuvatko lupakäytännöt jää nähtäväksi.
Toki turhien normien poistaminen tai lieventä
minen on paikallaan. Esimerkiksi autopaikkavaa
timuksia on syytä tarkastella ennakkoluulottomas
ti paitsi joukkoliikennekäytävillä myös laajemmin,
kun edellä kuvattu liikkumisen ja liikennejärjestel
män murros kohta tapahtuu.
Tutkijat tuumivat
Mutta onpa kaavoitusjärjestelmän uudistamista esi
tetty muiltakin tahoilta kuin uuden hallituskoaliti
on ja sitä ennen ympäristöhallinnon taholta. Aka
teemisissa piireissä on laajasti kyseenalaistettu jär
jestelmän toimivuutta.
Juho Rajaniemi
, allekirjoit
taneen seuraaja Tampereen teknillisen yliopiston
yhdyskuntasuunnittelun professorina, esitti HS:n
vieraskynäpalstalla (27.6.2015) mm.:
”Mielekkäintä
olisi lopettaa kaavoittaminen kokonaan ja luoda tilal-
le elinympäristömme säätelyyn paremmin soveltuvia
keinoja. …Uusien keinojen suunnitteluun tarvitaan
ihmisen toiminnan ja ympäristön syvällistä ymmär-
tämistä. Pieniin ja väliaikaisiin muutoksiin pitää pys-
tyä reagoimaan aiempaa nopeammin, mutta suuris-
sa ja pysyvissä muutoksissa hitaus on usein hötkyilyä
hedelmällisempää. Maakunta-, yleis- ja asemakaavan
sijaan kaksi suunnittelutasoa riittää, etenkin jos nii-
den välillä on jatkuva vuorovaikutus – ihanteellisessa
maailmassa kokonaisuutta ja sen osia tosin suunnitel-
taisiin samanaikaisesti.”
Hänen ”virkaanastujaisluen
tonsa” otsikko viime talvelta oli ytimekkäästi ”Jäähy
väiset kaavoitukselle”. Myös muiden yliopistojen tut
kijoilta kuuluu samansuuntaisia arvioita.
Uudet kujeet?
MRL toi mukanaan uudet selvitys- ja arviointi-
sekä vuorovaikutusvaateet. Tarpeelliset ja hyvää
tarkoittavat käytänteet ovat paisumistaan paisu
neet, aiheuttaen työmäärien merkittävää kasvua ja
Kaupungistuminen on tapahtunut
eurooppalaisittain myöhään
mutta sitäkin nopeammin.
Byggnadsbalken 1734 (musta
pallo) sääteli maaseutuvaltaisen
yhteiskunnan maankäyttöä.
Kaupunkien yleinen rakennusjärjestys
1856 (sininen pallo) antoi puitteet
kaupunkien rakentamistapaan.
Asemakaavalaki 1932 (punainen
pallo) loi asemakaavainstrumentin
sovellettavaksi myös yksityiselle maalle.
Rakennuslaki 1959 (keltainen pallo)
sääteli kokonaisvaltaisesti Suomen
varsinaista kaupungistumis- ja
modernisaatiovaihetta. MRL 2000 (vihreä
pallo) astui voimaan kaupungistumisen
kyllästymisvaiheen alkaessa.
Kaupungistuminen ja rakennuslainsäädäntö Suomessa
