Rakennettu Ympäristö 4/15
15
(Facta, KuntaNet, Louhi kuntapalvelin ja Trimble
Locus) ja asianhallintajärjestelmiin (Dynasty, Dy
nasty360, Kuntatoimisto, Tweb, M-Files ja Tiera tie
donhallinta) avoimiin kuvauksiin perustuvat kaksi
suuntaiset rajapinnat.
Tämä tarkoittaa viranomaisille sitä, että hake
mustiedot, RH-tiedot ja liiteasiakirjat voidaan esi
merkiksi napin painalluksella siirtää kuntien käsit
telyjärjestelmiin käsiteltäväksi ja samoin päätösot
teet lupaehtoineen takaisin kuntien järjestelmistä
Lupapiste-palveluun. Uskallan väittää, että Suomen
kuntien rakennusvalvontayksiköt ovat ensimmäiset
organisaatiot koko maailmassa, jossa lähes standar
dintasoinen yhteentoimivuus toimialan tietojärjes
telmien välillä on saavutettu. Se on hieno toimialan
ponnistus ja taidonnäyte. Tästä on hyvä jatkaa kohti
sähköistä arkistointia.
Hienoa on ollut kuulla, että näiden avoimien
rajapintojen päälle on alkanut kehittyä myös mui
ta mobiilisovelluksia työmaa-aikaiseen valvontaan,
kuten katselmusten kirjaamiseen.
Turku, uskomatonta!
Valtakunnallinen lupapiste.fi-palveluhan tarjotaan
kansalaisille ja yrityksille sekä eri kunnille yhtenä ny
kyaikaisena pilvipalveluna erillisten asiointipalvelui
den sijaan. SADe-ohjelman linjauksena tuli, että tu
levaisuuden asiointipalveluiden tulee olla yhteisiä
kansalaisille ja yrityksille yli kuntien ja valtion hal
lintorajojen. Se on palveluna hyvinkin nopeasti otet
tavissa käyttöön, mutta kunnathan saavat siitä vasta
hyödyt irti, kun se on edellisessä kappaleessa kuva
tun yhteentoimivuuden osalta kunnossa. Tällaiset
tietojärjestelmien integraatioprojektit voivat olla hy
vinkin pitkiä ja vaativia, vaikka vain otettaisiin val
miita sovelluksia käyttöön.
Viime syksynä Vantaan kaupunki yllätti minut
täydellisesti, kun kaupunki avasi palvelun alle kah
dessa kuukaudessa. Olin niin positiivisesti yllät
tynyt Vantaan suorituksesta, että lupasin Vantaan
rakennusvalvontajohtaja
Pekka Virkamäelle
, että
jos joku yhtä iso kaupunki ottaa palvelun nopeam
min käyttöön kuin Vantaa, niin minä pidän luennon
RTY:n päivillä uimahousuissa.
Lupauksen sain lunastaa alta neljän kuukauden
– kiitos Turun kaupungin ja rakennusvalvontajoh
taja
Reima Ojalan
. Olen edelleen koko sydämestä
ni kiitollinen, että meillä on näin mahtavia kuntaor
ganisaatioita Suomessa. Me pystymme uskomatto
miin suorituksiin, kun niin vain päätämme. Itse to
tesin, että valtakunnallinen lupapiste.fi-palvelu on
nyt valmis otettavaksi käyttöön niin isoissa kuin pie
nissäkin rakennusvalvonnan yksiköissä. Että tarina
saisi vielä huikean lopetuksen, niin samana päivän
kun Turun kaupunki avasi Lupapisteen, myös Hel
singin kaupungin rakennusvalvontavirasto avasi
Lupapiste-palvelun. Ei tällaistakaan ole muilla toi
mialoilla ennen tapahtunut.
Diplomi-insinööri
Joona Majurinen
.
Projektipäällikkö. Ympäristöministeriö.
Ja Turun ennätys, sähköinen asiointikanava 54
päivässä käyttöön, on sitten tehty rikottavaksi.
Ennätyksistä eteenpäin
Sähköisen asioinnin kehitys on siis hyvällä mallilla.
Edellä kuvatut ennätykset ja historialliset teot ovat
vain olleet mukava lisä arjen aherruksessa ja kan
nustavat meitä kehittämään niin Lupapiste-asiointi
palvelua kuin lupien sujuvampaa käsittelyä yhdessä.
Käyttäjien, käyttäjäorganisaatioiden ja hakemusten
volyymit kasvavat päivä päivältä, mutta kehitystyötä
ja tehtävää on vielä paljon.
Viime syksynä linjasimme vielä SADe-ohjelman
loppuajan tavoitteet ja silloin nousi selkeästi esil
le tarve kehittää asiointipalveluun valmiudet säh
köistä rakennussuunnitelmien ja hakemusten py
syväisarkistointia varten. Tätä kehitystyötä varten
saimme SADe-ohjelmasta lisärahoituksen, joka on
kevään ja kesän aikana mahdollistanut toteuttaa
samaan valtakunnalliseen pilvipalveluun myös työ
kalut tiedonohjaussuunnitelmaa varten eli tiedon
ohjausjärjestelmän (TOJ). Samoin Lupapiste-pal
veluun kehitetään oma dokumentinhallintajärjes
telmä. Tämä dokumentinhallintajärjestelmä on laa
jentunut kattamaan myös kunnille valtakunnallisen
sähköisen pysyväisarkiston pilvipalveluna, jonka
käyttöönotot alkavat alkusyksystä ensimmäisissä 15
kunnassa. Tätä kehitystyötä on tehty ennakkoluu
lottomasti ja todellakin aivan uudelta ajattelupoh
jalta. Kehitystyön alussa ajatukset olivat sähköistää
”paperinen lupaprosessi arkistoon asti”. Kokonaan
uutena ja mullistavana ajatuksena on havaittu, ettei
digitaalisessa maailmassa sähköisiä asiakirjoja tar
vitse siirrellä kuten paperiasiakirjoin käsiteltäväs
sä prosessissa. Kannustankin kuntia tutustumaan
tähän täysin uuteen ajatteluun. Tätä voi jo vilpittö
mästi kutsua kuntien innovaatioksi.
Tällä valtakunnallisella rakennussuunnitelmien
sähköisellä pysyväisarkistolla on kaikki edellytyk
set kehittyä valtakunnalliseksi rakennusasiakirjo
jen pysyväisarkistoksi, jonka tarpeellisuudesta on
puhuttu eri asiayhteyksissä jo vuosia. Tehkäämme
tämäkin ennätyksellinen teko vielä lähivuosina.
■
