Rakennettu Ympäristö 4/15
17
S
ähköinen asiointi on tulevaisuudessa ra
kennusvalvonnankin keskeinen toimintata
pa, vaikka tällä hetkellä vasta pari prosenttia
maamme rakennusluvista käsitellään sähköi
sesti.
Kaikkien sähköistä rakennuslupa-asiointipalve
lua tarjoavien kuntien lupahakemuksista keskimää
rin 15 prosenttia käsitellään sähköisesti. Sähköisen
asioinnin yleistyminen edellyttää rakennustarkas
tajista itsestään lähtevää asennemuutosta.
”Nyt on oltava ennakkoluulottomasti muka
na sähköisen asioinnin kehittyvässä ympäristössä.
Kaikki rakennusvalvonnoissa työskentelevät, joiden
kanssa keskustelin, suhtautuivat positiivisesti säh
köiseen asiointiin. Useilla heistä oli palvelu käytös
sään tai tulossa, mutta osa vielä harkitsi sitä”, kertoo
rakennustarkastaja
Mikael Kangasniemi
Nurmijär
veltä vuodentakaisen insinöörityönsä tuloksista.
Sähköinen lupajärjestelmä ei estä keskusteluja kas
votusten valvontaviranomaisen kanssa. Se mahdol
listaa palvelun, joka helpottaa rakennusluvan ha
kemista ja käsittelyä alustavien neuvotteluiden jäl
keen.
Lupaa voi hakea sähköisesti 24 tuntia vuorokau
dessa. Rakennuttaja voi suunnittelijoiden kanssa
täyttää hakemuksen ja liitteet sekä lähettää suunni
telmat verkon kautta, jolloin käsin tehtävää tiedon
syöttöä lomakkeista ei enää rakennusvalvonnassa
tehdä.
Säädökset mahdollistavat sähköisen prosessin
Sähköistä asiointia on voimakkaasti ollut eteen
päin viemässä johtavana rakennustarkastajana rin
nakkain sekä Järvenpäässä että Hyvinkäällä toimiva
Jouni Vastamäki
. Hän on myös selvittänyt edellytyk
siä sille, että asiakirjat kulkevat rakennusvalvonnas
sa systemaattisesti sähköisessä muodossa lupame
nettelyn luonnosvaiheesta asiakirjojen pysyväisar
kistointiin.
Juridisia esteitä sille ei ole. Säädökset mahdol
listavat koko prosessin sähköistämisen. Silloin lupa
hakemus, pääpiirustukset ja liiteasiakirjat kulkevat
sähköisessä muodossa luonnosvaiheesta päätök
seen ja edelleen sähköiseen arkistoon.
Huomattava osa pien- ja kerrostaloille tehtävistä
säädöstenmukaisuustarkasteluista on mahdollista
tehdä tietomallitarkasteluna. Sitä voidaan lupakä
sittelyssä erityisesti hyödyntää asuntosuunnittelus
sa esteettömyyden sekä palo- ja käyttöturvallisuu
den tarkastamisessa, jossa mallintaminen toimii ih
missilmää varmemmin.
Menettely edistää säädöstulkinnan yhtenäistä
mistä ja tarkastelu saadaan laajennettua käyttötar
koitukseltaan erilaisiin rakennuksiin.
Resurssipula vaatii tuottavuutta
Viime vuonna tapahtui Suomessa Rakennustarkas
tusyhdistys RTY:n puheenjohtajan, Vantaan raken
nusvalvontajohtaja
Pekka Virkamäen
arvion mu
kaan sähköisen asioinnin läpimurto. Lupapiste otet
tiin käyttöön kymmenissä kunnissa ja kaupungeissa.
”Asiaa edistää myös arkistolaitoksen aktivoitu
minen. Yhteistyössä eräiden kaupunkien ja ym
päristöministeriön kanssa se on kehittämässä
sähköistä arkistojärjestelmää rakennusluville. Seu
raava vaihe on uudistaa prosesseja siten, että täysi
hyöty saadaan irti sähköisestä asioinnista. Toistai
seksi sitä on käytetty vain perinteisen lupakäsitte
lyn tukena.”
Vastamäki uskoo sähköisen asioinnin paranta
van jatkossa rakennusvalvonnan tuottavuutta. Tois
taiseksi suurimpia hyötyjiä ovat asiakkaat, jotka
voivat toimittaa asiakirjat verkon kautta ja seurata
hankkeensa etenemistä.
”Jatkossa resurssipula helpottuu kahta kautta.
Toisaalta tuottavuus kasvaa sähköistä asiointia hyö
dynnettäessä. Toisaalta samassa sähköisessä asioin
tijärjestelmässä toimivat kunnat voivat tasata kapa
Rakennusvalvontaan
valonnopeutta ja
läpinäkyvyyttä
Sähköinen rakennuslupaprosessi tehostaa rakennusvalvontaa ja yhtenäistää
säädöstulkintaa. Järjestelmä voidaan ottaa heti käyttöön pienissäkin kunnissa.
RISTO PESONEN
