Rakennettu Ympäristö 4/15
27
Suomi lukeutuu
zoning-
vertailussa ryhmään,
jossa kaavoituksellinen tarkastelu tarvitaan ennen
rakentamista yleensä, muttei aina. Meidän suunnit
telutarveratkaisu on eräänlainen
planning permissi-
on
. Euroopanmaista samaan kategoriaan sijoittuvat
mm. Ranska, Latvia ja Liettua.
Kaavoitusluvat ja
zoning
on tässä lyhyessä artik
kelissa jätettävä rakennusvalvonnallisen tarkastelun
ulkopuolelle, olkoonkin, että niillä on läheiset kyt
kennät rakennuslupakäytäntöihin. Sama koskee ky
symystä itse rakentamista koskevien lupien myön
tämisestä siltä osin, mitkä viranomais- tai muut ta
hot niitä käsittelevät. Monissa maissa rakennustar
kastajat eivät toimi varsinaisina lupaviranomaisina,
joille esim. kuuluisi kaupunkikuvalliset ja vastaavat
kysymykset. Yleensä rakennusvalvontakäytäntöjä
vertailtaessa tarkastellaan kysymystä teknisistä ra
kentamismääräyksistä ja niiden noudattamisen tar
kastamisesta lupavaiheessa; rakennustyönaikaises
ta valvonnasta; ja kolmanneksi valmiin rakennus
kohteen käyttöönotosta.
Uusimuotoista rakennusvalvontatointa koske
vassa raportissa on
rakentamismääräysten
tar-
kastamisen
osalta löydetty Euroopasta viisi erilais
ta pääluokkaa:
1. Viranomainen tarkastaa (Tanska, Hollanti, Italia,
Espanja)
2. Viranomainen tarkastaa, ellei siirrä yksityiselle
(Suomi, Saksa)
3. Voi valita julkisen tai yksityisen (Englanti jaWales)
4. Yksityinen tarkastaa (Romania, Ranska osittain)
5. Ei lainkaan pakollista (Ranska osittain, Belgia).
Rakennustyönaikaisen valvonnan
osalta on maat
ryhmitelty kuuteen luokkaan:
1. Viranomainen vastaa (Hollanti, Slovakia)
2. Viranomainen vastaa, ellei siirrä yksityiselle (Suo
mi, Saksa)
3. Voi valita julkisen tai yksityisen (Englanti ja Wa
les)
4. Sekä viranomais- että yksityistä valvontaa (Ruotsi,
Norja, Itävalta, Tšekki, Italia, Puola, Espanja
5. Yksityinen (Belgia, Tanska, Ranska, Romania)
6. Ei lainkaan pakollista (Portugali).
Rakennuksen käyttöönoton
osalta edellytetään
useimmiten viranomaisen lopputarkastusta. On
maita, joissa riittää työstä vastanneen tahon ilmoitus
töiden valmistumisesta. Noin kahdessa kolmasosas
sa maista tarvitaan erillinen käyttöönottolupa.
Kun otetaan huomioon lupavaihe ja rakennus
työnaikainen valvonta, voidaan erottaa kolme pe
rustyyppistä valvontajärjestelmää:
1. Viranomaisperusteinen järjestelmä (Hollanti,
Slovakia)
2. Sekamuotoinen järjestelmä (Suomi, Ruotsi, Nor
ja, Tanska, Italia, Ranska, Saksa)
3. Dualistinen järjestelmä (Englanti ja Wales).
Tuloksia
Erityisesti CEBC:n piirissä on kannettu huolta raken
nustarkastuksen vaikuttavuudesta ja mahdollisuuk
sista estää rakentamisen virheitä ja edistää rakenta
misen hyvää lopputulosta. Tarkastelutapa on erilai
nen kuin Maailmanpankilla, joka ei ole toistaiseksi
arvioinut rakennusvalvonnan hyödyllisyyttä kuin lä
hinnä korruption kitkemisen kannalta.
Saksa osavaltioineen on ollut kiinnostava esi
merkkimaa eri osavaltioiden poikkeavan lainsää
dännön johdosta. Saksassa lähdettiin tiukkaa raken
nusvalvontaa dereguloimaan Baijerin osavaltion
mallin pohjalta 1990-luvulla. Perinteinen raskaak
Hugh Johnson hoiti CEBC:n pääsihteerin
ja rahastonhoitajan tehtävää mallikkaasti
toistakymmentä vuotta. Islannin
kokouksessa kesäkuussa uudeksi
pääsihteeriksi valittiin Martin Russell-
Croucher. Kuvassa Hugh Johnson
Euraasian ja Amerikan mannerlaatan
liittymää ihmettelemässä Reykjanesissä
Islannissa.
Kuva: Lauri Jääskeläinen
