34
Rakennettu Ympäristö 3/15
Euroopassa melulle altistuu yli 125 miljoonaa
ihmistä eli joka neljäs eurooppalainen, ja ympäris
tömelu aiheuttaa vähintään 10 000 ennenaikaista
kuolemaa joka vuosi.
Ympäristömelu on pienhiukkasten jälkeen laajin
ympäristöongelma maailmassa. Melun haittavaiku
tusten vähentämiseksi Euroopan neuvosto hyväksyi
ympäristömeludirektiivin vuonna 2002, mutta yh
teiset arviointimenetelmät saatiin hyväksyttyä vas
ta vuonna 2014.
Meludirektiivi pantiin Suomessa täytäntöön
ympäristönsuojelulain muutoksella vuonna 2004.
Kaksi vuotta myöhemmin valtioneuvosto teki peri
Ympäristöaltisteiden kuten melun kansanterveydel-
listä merkitystä voidaan arvioida käyttäen mittana
altistumisesta aiheutuneiden sairauksien (tai lievem-
pien terveyden häiriöiden) vuoksi menetettyjä hyvän
elämänlaadun elinvuosia (DALY, Disability Adjusted
Life Years). Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Eu-
roopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) ovat
arvioineet EU jäsenvaltioiden melusta johtuvia DALY
lukumääriä seuraavasti (WHO, JRC 2011):
• Sydän- ja verisuonitaudit 61 000 vuotta
• Lasten kognitiiviset häiriöt 45 000 vuotta
• Unihäiriöt 903 000 vuotta
• Tinnitus 22 000 vuotta
• Melun häiritsevyys (kiusallisuus) 654 000 vuotta
Lähde: Ympäristöministeriö 2013.
Kuva: Olli Kontkanen
Julkisivulaskennan (vasen
kuva) mukaan rakennus on
meluvyöhykkeellä 55–60 dB
ja ruudukkolaskennan (kuva
oikealla) mukaan 60–65 dB.
Molempia menetelmiä
käytetään.
aatepäätöksen ympäristömelulle altistuvien ihmis
ten määrän vähentämiseksi 20 prosentilla vuodes
ta 2003 vuoteen 2020. Tavoitteen toteutumista ja
tehtyjen meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutusta
ei ole kuitenkaan kyetty seuraamaan tarkasti, sillä
melulle altistuvien määrän arviointiin ei ole yksise
litteistä menetelmää.
Melulle altistuva henkilö määritellään hänen
asuinpaikkansa melutilanteen perusteella. Meluta
son ylittäessä päiväajan keskiäänitason 55 dB hen
kilö lasketaan melulle altistuvaksi.
Melun torjunnan vaikutuksia ei oteta riittävästi
huomioon
Meluasiantuntijana Sito Oy:ssä työskentelevä
Olli
Kontkanen
selvitti viime vuonna diplomityössään
Suomessa ympäristömelulle altistuvien ihmisten
määrän arviointia.
Diplomityö vahvisti epäilykset siitä, että arviot
melulle altistuvien ihmisten määrästä vaihtelevat
merkittävästi menetelmästä riippuen. Arvioinnin
tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa melulle al
tistuvan henkilön määritelmä sekä melulaskennas
sa käytetyt laskentamallit, laskentamenetelmät ja
lähtötiedot. Ero eri menetelmillä arvioiduissa mää
rissä vaihteli -72 ja 119 prosentin välillä. Esimerkiksi
Helsingissä melulle altistuvien määrän lisääntymi
nen selittyy vain osin kasvaneella asukasmäärällä.
Suurempi selittäjä ovat muuttuneet arviointi- ja las
kentamenetelmät.
Kontkasen diplomityössä havaittiin, että 8–28
prosenttia melulle altistuviksi määritellyistä suo
malaisista asuu vuoden 2000 jälkeen valmistuneis
sa rakennuksissa. Kaupunkien tiivistyessä asuntoja
