32
Rakennettu Ympäristö 4/15
kennusten sijoittelussa, asuntojen tilasuunnittelus
sa ja rakennusten vaipan toiminnallisuuden mitoi
tuksessa. Lisärakentaminen voi mahdollistaa piha-
alueiden ääniympäristön laadun paranemisen, kun
rakennukset sijoitetaan äänen etenemistie huomi
oiden. Meluherkkien huonetilojen, kuten makuu-
ja olohuoneiden, sijoittaminen hiljaisen julkisivun
puolelle voi olla tarkoituksenmukaista. Korjausra
kentamiskohteissa rakennuksen lämmöneristystä
parannettaessa vaipan ääneneristävyyden lisäämi
nen erityisesti melualueilla edistää asumisviihty
vyyttä asuntojen melutason pienentyessä. Lasituk
sella voidaan parantaa parvekkeen ääniolosuhteita.
Ääniympäristön laadun parantaminen
edellyttää uusia menettelytapoja
Rakennetun ympäristön akustista laatua voidaan pa
rantaa yhdistämällä ääniteknistä ja yhdyskuntasuun
nittelua, sekä määrittämällä tavoiteltavat ääniolo
suhteitten suunnitteluparametrit.
Tarkoituksenmukainen ääniympäristö lisää ja
vahvistaa rakennetun ympäristön esteettisyyttä ja
monikäyttöisyyttä edistäen sen soveltuvuutta kai
kille
5
, kuten esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisten
helpompaa liikkumista ja kommunikointia akusti
sesti hyvin suunnitelluissa tiloissa. Laadukas ääni
ympäristö parantaa elämänlaatua myös välillisesti,
esimerkiksi houkuttelemalla liikkumaan viihtyisäs
sä ympäristössä.
Akustinen laatu on erityisen tärkeää julkisissa ti
loissa, kuten auditorioissa, asemilla, puistoissa, au
kioilla, kävelykaduilla, pihoilla, liikuntapaikoilla ja
uimarannoilla.
Meluntorjunnan haasteena ovat vaikutusten
moninaisuus ja niukat resurssit
Meluntorjuntaan liittyvät haasteet johtuvat erityises
ti sen poikkitieteellisestä ja yhteiskunnan eri toimin
toihin kohdistuvasta luonteesta. Melun tuotolle on
olemassa usein yhteiskuntapoliittisesti hyväksyttävä
motiivi, tarve ja oikeus toimintaan. Riittävä, taloudel
lisin ja käytännöllisin tulos saavutetaan usein vain eri
meluntorjuntakeinoja yhdistelemällä. Resursseja on
gelman laajuuteen ja ratkaisujen kustannusvaikutuk
siin nähden on niukasti.
Melun haittavaikutuksia on voitu pienentää sää
tämällä melulle annetuista ohjearvoista. Vaikutuk
set eivät kuitenkaan ilmene kaikilla alueilla ja halu
tussa määrin. Kaikkein tiheimmin asutuilla alueilla
melutason ohjearvojen alittuminen ei ole osoittau
tunut mahdolliseksi, johtuen pääasiassa liikenne
välineiden melupäästön suuruudesta ja liikenne
tiheydestä. Meluntorjuntatoimenpiteitä on pyritty
kohdistamaan teknistaloudellisesti järkevästi me
lulle altistuneiden määrän ja melutasojen pienen
tämiseksi. Melukartoitukset ovat mahdollistaneet
resurssien ja torjuntatoimien kohdistamisen ajalli
sesti ja paikallisesti oikein.
Rakennetun ympäristön akustiseen laatuun on
kiinnitetty vain vähän huomiota. Kaupunkisuunnit
telussa sen merkitys viihtyisyyteen vaikuttavana te
kijänä olisi mahdollista hyödyntää nykyistä parem
min. Miellyttävä ääniympäristö palvelee monia yh
dyskuntasuunnittelun tavoitteita, kuten virkistystä,
liikuntaa, sosiaalista vuorovaikutusta tai kulttuurin
edistämistä. Maan korkean hinnan vuoksi on julkis
ten tilojen optimaaliseen toimivuuteen panostami
nen myös taloudellisessa mielessä perusteltua.
■
Filosofian lisensiaatti
Ari Saarinen
.
Ympäristöneuvos. Ympäristöministeriö, rakennetun
ympäristön osasto.
1
WHO, JRC. Burden of disease from environmental noise,
2011.
2
Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta.
Ympäristöministeriön raportteja 7 | 2007.
3
Suomen rakentamismääräyskokoelma C1 osa.
Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, määräykset
ja ohjeet 1998
4
Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen
toimintaohjelman toteutumista meluntorjunnassa
selvittäneen työryhmän raportti. Ympäristöministeriö
2013.
5
Ljudlandskap för bättre hälsa. Resultat och slutsatser
från ett multidisciplinärt forskningsprogram 2008. Arbets-
och miljömedicin. Sahlgrenska Akademin vid Göteborgs
universitet.
Ääniympäristön laatu vaikututtaa ihmisen hyvinvointiin.
Kuva: Wikipedia
