Rakennettu Ympäristö 3/15
36
Melun kokeminen on
vaihdellut
Melun kokeminen on sekä yksilöllistä että kulttuurisi-
donnaista. Länsimaissa melu liitetään usein voimaan
ja tehokkuuteen: esimerkiksi höyrykoneisiin ei aluksi
haluttu äänenvaimennusta, koska joidenkin tehtaili-
joiden mielestä koneen pauhu oli todistus sen tehok-
kuudesta.
Suurin syy nykyajan meluun on 1950-luvulta kiihty-
nyt autoistuminen. Ympäristöongelman määritelmän
se sai 1960–1970-luvulla, mutta jäi pian vakavampana
pidettyjen ympäristöongelmien, kuten vesien pilaan-
tumisen, jalkoihin.
Melusta on tullut ainakin Helsingissä normi, johon
kaupunkilaisten odotetaan sopeutuvan, vaikka siitä
tasaisesti yleisönosastokirjoituksissa valitetaankin.
Vastalääkkeeksi melulle on alettu hakea kaupungin
hiljaisia paikkoja, tämäkin EU-direktiivin innoittama-
na.
Lähde: Outi Ampuja: Meluongelman muotoutuminen, Yhdyskuntasuunnittelu 2011.
pihan oleskelualueilla kuten parvekkeilla ja teras
seilla. Ympäristöministeriön teettämässä asukasba
rometrissä rakennuksen ääneneristys nousee aina
merkittäväksi asumisviihtyvyystekijäksi.
Sama tarkkuus helpommin
Kontkanen selvitti myös tieliikennemelun laskenta
mallin yksinkertaistamista. Tarvetta yksinkertaiste
tulle menetelmälle olisi, sillä valtakunnallisen 3D-
melumallin tuottaminen on työlästä eli kallista.
Tulokset osoittivat, että tieliikenteen melulle al
tistuvien ihmisten määrä saatiin arvioitua yhtä luo
tettavasti ilman 3D-maastomallia kuin 3D-maasto
mallia käyttäen. Kontkasen menetelmässä ”maasto
na” olivat rakennukset.
Liikennetiedot tarvitaan yksinkertaistetus
sa mallissakin tarkasti. Tärkein tieto on liikenteen
määrä. Sen lisäksi tarvitaan tiedot tienpinnan laa
dusta, ajoneuvojen nopeuksista ja raskaan liiken
teen osuudesta. Nämä lähtötiedot saadaan hyvin
maanteiltä, mutta ongelmia teettävät kaupungin
katujen liikenne. Asemakaavavaiheessa meluselvi
tysten liikennetiedot onkin syötettävä melumalliin
usein käsipelillä.
”Yksinkertaistetulla menetelmällä saatujen tu
losten perusteella voidaan tunnistaa ne ongelma
kohteet, joista kannattaa tehdä tarkempi maasto
mallipohjainen melulaskenta ja meluntorjunta
suunnitelma”, Kontkanen toteaa.
Kontkanen heittää kysymyksen kuntien raken
nusvalvonnalle ja kaavoittajille: ”Osataanko melu
selvityksiä vaatia? Esimerkiksi aina silloin, kun ra
kennuksen lähellä on vilkasliikenteinen tie, melu
selvitys pitäisi tehdä.”
Uusi EU-tason menetelmä kasvattaa
säätietojen merkitystä
EU:n pitkään tekeillä olleet yhteiset laskentamenetel
mät ovat strategisen melukartoituksen menetelmiä,
joiden avulla seurataan yleistä kehitystä. Suomi on
Ari Saarisen mukaan muiden Pohjoismaiden kanssa
kartoituksen kärkikastia, joten suuria muutoksia uu
det menetelmät eivät Suomeen tuo.
EU:n meludirektiivissä määriteltiin jäsenvalti
oille yhteiset laskentasuureet, arviointimenetelmät
ja perusteet melukartoitukseen. Suositukset ohjei
den pääpiirteistä laadittiin jo vuonna 2003, mutta
näkemys tarkennetuista ohjeista yhteiseksi lasken
tamenettelyksi valmistui vasta vuonna 2012. Viime
vuonna hyväksyttyjen ohjeiden tulee olla käytös
sä vuonna 2018. Suomessa pohditaan parhaillaan,
otettaisiinko menetelmä käyttöön jo vuotta aiem
min. Menetelmä tunnetaan nimellä Common Noi
se Assessment Methods (CNOSSOS-EU).
CNOSSOS-menetelmän edellyttämät ajoneuvo
jen melupäästötiedot ovat Suomessa Saarisen mu
kaan jo tiedossa. Raideliikenteestä tarvitaan ehkä
hieman lisää tietoa. Lisäksi tarvitaan maastomallit
äänen etenemisen arvioimiseksi. Nekin on jo laser
keilattuna suurimmasta osasta selvitettäviä alueita.
Kolmas alue lähtötiedoista eli säätiedot tuo jonkin
verran uutta ajattelua.
”Meluarviot on meillä tehty aina pahimpien
olosuhteiden perusteella. Sääolosuhteiden tarkem
pi huomioiminen saattaa hieman pienentää melui
saksi alueeksi laskettuja alueita, mutta merkittäviä
muutoksia CNOSSOS ei ole laskentatuloksiin tuo
massa”, Saarinen summaa.
Maailman terveysjärjestö WHO on antamassa
tänä vuonna uusia suosituksia melun ohjearvoik
si. Euroopan komissio kuuntelee Saarisen mukaan
näitä tiukkaan tieteelliseen arviointiin perustuvia
suosituksia tarkalla korvalla.
■
Valtiotieteen maisteri
Katri Isotalo
.
Toimittaja. Viestintä Isotalo Oy.
