26
Rakennettu Ympäristö 4/15
direktiivin ja nyttemmin asetuksen kautta, muovaa
vat väistämättä jäsenvaltioiden rakennusvalvonnan
toimintaa.
Suuria periaatteellisia eroja syntyy sitä kautta,
mitä eri tehtäviä jäsenvaltioissa julkiselle rakennus
valvonnalle kuuluu. Luotettavan kuvan saamiseksi
pitäisi tuntea kunkin maan maankäytön suunnitte
lun järjestelmät. Niissä on kuitenkin niin huomatta
via hallinnollisia eroja, että erojen hahmottaminen
ja kytkennät rakennusvalvontaan tuottaa vaikeuk
sia. Mitään kattavaa kokonaisselvitystä aihepiirin
ympäriltä en ole löytänyt.
Maailmanpankki (World Bank) on tehnyt syste
maattista työtä selvittääkseen maailmanlaajuisesti
hallinnollisia ja byrokraattisia esteitä yritysten etab
loitumisen näkökulmasta. Vuosittain julkaistaan laa
joja raportteja, jotka kattavat periaatteessa kokomaa
pallon. Vuosikausien ajan onmuunmuassa raportoi
tu, minkälaista hallintoa ja millaisia määräyksiä eri
maissa kytkeytyy kuvitteelliseen rakennushankkee
seen, joka vertailtavuuden vuoksi on pysynyt vuosi
kausia samanlaisena. Kuvitteellinen hanke on kaksi
kerroksinen varastorakennus, jonka laajuus on 1 300
m². Kerroksen sisäkorkeus on 3 m. Rakennuspaikka,
joka ei sijoitu teollisuusalueelle tai vastaavalle val
miiksi kaavoitetulle vyöhykkeelle, on suuruudeltaan
929 m². Hankkeeseen ryhtyvä omistaa ko. rekisteris
sä olevan rakennuspaikan, jonne on toimivat yhtey
det. Suunnittelun on tehnyt lisensoitu arkkitehti. Ra
kennustyön toteutusaika on 30 viikkoa, missä ei ole
mukana rakentamisen edellyttämät hallinnolliset ja
muut lupaprosessit. Kyselymittaa viranomaisproses
sien edellyttämää vähimmäisaikaa kalenteripäivissä
sekä viranomaisten perimiä maksuja.
Esimerkkitapauksesta on tehty indikoitu tarkas
telu vuodesta 2005 vuoteen 2013. Tarkastelu kattaa
183 maata. Suomi sijoittuu tässä tarkastelussa sijalle
23. Ykkösenä on Hong Kong.
2
Takavuosista on Suo
men sijoitus hieman pudonnut. Esimerkiksi vuon
na 2009 Suomi oli ko. kuvitteellisen hankkeen lupa
käsittelyn kolmanneksi nopein (38 päivää).
3
Tiedot
kerätään maakohtaisilla kyselyillä asiantuntijoilta.
Suomen osalta vastaajat ovat tulleet pitkälti yksityi
seltä sektorilta, lähinnä asianajotoimistoista. Raken
nuslupien osalta olen vastannut kyselyyn n. 10 vuo
den ajan. Maailmanpankki on erityisen kiinnostunut
tietämään kaikista lainsäädännöllisistä ja hallinnol
lisista uudistuksista, joilla prosesseja on kehitetty
asiakasystävällisemmiksi. Myös korruption vastai
nen taistelu on ykköskysymyksiä. Maailmanpankin
tutkijat ovat tehneet johtopäätöksen, jonka mukaan,
mitä monimutkaisemmat ja vaikeammat lupapro
sessit, sitä enemmän on korruptioherkkyyttä.
4
Uusimuotoista rakennusvalvontaa selvittäneen,
rakennusneuvos
Aila Korpivaaran
johdolla toimi
neen työryhmän loppuraporttiin sisältyy neljäsi
vuinen selvitys rakennusvalvonnan tehtävien siir
tymisestä yksityisten toimijoiden hoidettavaksi
EU-maissa.
5
Selvitys perustuu edellä jo mainittui
hin lähteisiin, kuten mm. CEBC:n raportteihin. RY-
lehdessä on säännöllisesti julkaistu laatimiani kat
sauksia CEBC:n kokouksissa käsitellyistä aiheista.
6
Vuonna 2007 laadin ympäristöministeriölle suppe
ahkon katsauksen rakennusvalvonnan tilanteesta
Euroopan joissakin maissa.
7
Eroja
Maailmanpankin uusin
Doing Business
-selvitys
(2015) on tarkastellut maankäytön suunnittelun roo
lia osana rakentamisen viranomaisprosesseja
8
. Ylei
senä johtopäätöksenä on, kuinka toimiva
zoning
,
joka edellyttää jonkintasoista maankäytöllistä lupaa
(
planning permission
) ennen rakentamista, tai ennen
rakennusluvan jättämisen mahdollisuutta, helpottaa
ja nopeuttaa rakennuslupaprosessia. Eurooppalai
sina ääriesimerkkeinä tuodaan esiin Belgia ja Ruot
si. Belgiassa vain suuret rakennushankkeet vaativat
varsinaisen kaavoitusluvan. Kaavoituslupa samalla
takaa ongelmattoman rakennusluvan, koska jo kaa
voituslupavaiheessa tulee projekti esittää riittävän
yksityiskohtaisesti. Pienemmissä hankkeissa suunni
telmien tulee vastata eri hallinnollisten tasojen mää
rittelemiä reunaehtoja. Ruotsi esiintyy raportissa esi
merkkinä maasta, jossa lähes kaikki asuinrakenta
minen edellyttää vuosia kestävää yksityiskohtaista
kaavoitusta. Kuitenkin, kuten raportissa selostetaan
esim. Tukholman käytäntöjä, yli puolet rakennus
hankkeista poikkeaa kaavoista niin paljon, että ra
kennusluvan saamiseksi joudutaan joko suunnitel
mia muuttamaan, tai muuttamaan kaavaa. Ja tämä
taas kestää keskimäärin 18 kuukautta.
David Smith on hoitanut CEBC:n Presidentin (puheen
johtajan) tehtävää vuodesta 1996. Lokakuussa Milanossa
valitaan hänen seuraajansa. Smithin takana aiemmin CEBC:n
varapuheenjohtajana toiminut Yves Pianet.
Kuva: Lauri Jääskeläinen
