28
Rakennettu Ympäristö 4/15
si mielletty
Prüfingenieur-
järjestelmä jäi Baijeris
sa voimaan lähinnä vain eräiden erityiskohteiden
osalta. Baijerin helpotuksia lähdettiin seuraamaan
muissakin osavaltioissa. Enää vain Brandenburgin
osavaltiossa vaaditaan kattavasti riippumatonta ra
kennesuunnitelmien ja -laskelmien tarkastusta ul
kopuolisen
Prüfingenieurin
(tarkastusinsinöörin)
toimesta. Kustannukset kolmannen osapuolen tar
kastusinsinöörin käytöstä ovat keskimäärin yhden
prosentin luokkaa laskettuna perusrakennuskus
tannuksista. Tätä on rakennuttaja- ja poliittisella
taholla pidetty liian suurena. Kun riippumattoman
ulkopuolisen tarkastuksen vaikuttavuutta on Bran
denburgissa selvitetty, on ainakin tarkastusinsinöö
rien oman yhdistyksen mukaan yhden euron tar
kastuspanoksella vältetty keskimäärin viiden euron
edestä virheitä ja niiden korjauskuluja. Huomatta
va on, että riippumaton tarkastusinsinööri kantaa
myös vastuun tarkastamastaan kohteesta.
Saksan esimerkki on tyypillinen deregulaatioi
neen ja yksityistämisineen. Molemmat ovat olleet
vallitsevana trendinä Euroopassa parinkymmenen
vuoden ajan. Samaan aikaan kun määräyksiä halu
taan lieventää, kannetaan poliittisella tasolla huolta
rakentamisen laadusta ja virheistä. Esimerkiksi Hol
lannissa on arvioitu rakentamisen virhekustannus
ten olevan luokkaa 11 % rakennussektorin vuotui
sesta liikevaihdosta
9
. Jotta määräysten ja valvonnan
lieventämisen dilemma toimisi, tarvittaisiin tilalle
muun tyyppisiä mekanismeja takaamaan parempaa
rakentamisen laatua. Mekanismit voivat olla lähin
nä erityyppisiä sertifiointi- ja auktorisointijärjestel
miä. Napoleonin kodifikaation omaksuneissa mais
sa (Ranska, Belgia) olennaisessa roolissa ovat joko
pakolliset tai vapaaehtoiset virhe- ja vastuuvakuu
tukset. Myös Englannissa on vakuutusten merkitys
kasvanut.
Kun CEBC:n piirissä on tarkasteltu kysymystä
rakennusvalvonnan tuottamasta lisäarvosta, on to
dettu tehtävä vaikeaksi. Ei ole juurikaan käytössä
luotettavaa empiiristä ja systemaattista tietoa, kuin
ka paljon on rakennusvalvonnan avulla pystytty vir
heitä karsimaan ja estämään. Kuitenkin juuri tämän
on nähty olevan rakennusvalvonnan olemassaolon
tärkeimpiä perusteita.
Uusimpia esimerkkejä
Vuorotellen eri maat uudistavat rakentamista koske
vaa lainsäädäntöänsä ja samalla rakennusvalvonta
käytäntöjänsä. Vertailevat selvitykset ovat apuna, kun
yritetään ottaa oppia eri maiden omaksumista hyvis
tä ratkaisuista ja käytännöistä.
Kiintoisa on
Islannin
tuore uudistus. Rakenta
mista koskeva uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuo
sina 2011–2012. Samalla kehitettiin sähköinen lu
pahakemusjärjestelmä, joka on saatu lopullises
ti käyttöön vuosina 2014–2015. Tärkeässä roolis
sa on Islannin Rakentamisviranomainen (
Iceland
Construction Authority, ICA
). ICA vastaa rakenta
mista koskevan normiston kehittämisestä, mukaan
luettuna sähköturvallisuus. ICAmyös valvoo paikal
lisia palokuntia.
Islannin uusi lainsäädäntö edellyttää kaikilta
keskeisiltä toimijoilta joko sertifiointia tai lisenssiä,
mitä täydennetään pakollisella laadunvalvontajär
jestelmällä. Lisensoijana toimii ICA. Keskeiset toi
mijat ovat suunnittelijoita, työnjohtajia ja rakennut
tajakonsultteja. Työnaikaiset tarkastukset edellyte
tään tehtäväksi standardisoitujen manuaalien mu
kaisesti; tämä vaatimus tulee voimaan tänä vuonna.
Vuonna 2018 siirrytään tarkastusten osalta pakol
lisiin auditoituihin tarkastusyhteisöihin tai akkre
ditoituihin rakennusviranomaisiin. Rakentamis
prosessi tulee hoitaa digitaalisesti Islannin Raken
tamisviranomaisen (ICA) tietokannan (database)
avulla; tämä vaatimus tulee voimaan tänä vuonna
(2015). Kaikki rakentamista koskeva sääntely keski
tetään Islannin Rakentamisviranomaiselle. ICA toi
CEBC:n kevään 2014 kokous oli
pilvenpiirtäjien dominoimassa
Frankfurt am Mainissa.
Kuva: Lauri Jääskeläinen
