Rakennettu Ympäristö 4/2015 - page 18

18
Rakennettu Ympäristö 4/15
Vuosi
Lupatunnus määrät
Rakennusluvat
Toimenpideilmoitukset
Jatkoajat
muut luvat
2010
831
305
186
254
86
2011
846
305
181
218
142
2012
823
290
167
216
150
2013
779
249
163
227
140
siteettiaan antamalla ruuhkatilanteessa lupakäsit­
telyn tai osan siitä toisen rakennusvalvonnan teh­
täväksi.”
Esimerkkinä sähköisen alustan antamista mah­
dollisuuksista on Vantaan ja Sipoon yhteistyö. Sipoo
luvittaa tavanomaiset pientalokohteet molemmis­
sa kunnissa ja Vantaa rakennustarkastajat hoitavat
vastavuoroisesti rakennusaikaisen valvonnan.
Myöskin erikoissuunnitelmien ja vaativien koh­
teiden, kuten maneesien, rakennesuunnitelmien
tarkastus voidaan hoitaa nykyistä tehokkaammin
kuntien työnjakoa kehittämällä.
Sähköiset prosessit leviävät kunnissa
Nurmijärven rakennusvalvonnalla on käytössä paik­
katietojärjestelmä, jonka työkalut toimivat hyvin ra­
kennetun ympäristön tiedon tallentamisessa ja hal­
linnassa. Ne tukevat myös koko valvontaprosessia ja
rakennusrekisterin pitoa.
”Tietoa voidaan hyödyntää rakennetun ympäris­
tön jatkuvassa seurannassa. Rakennus- ja huoneis­
torekisteri päivittyy rakennuslupaprosessissa tal­
lennettavilla hanke- ja rakennustiedoilla. Myös val­
tion rekistereihin vaaditut tiedot siirtyvät automaat­
tisesti”, Kangasniemi kertoo.
Hänen vuosi sitten valmistunut insinöörityön­
sä tähtäsi sähköisen järjestelmän käyttöönottoon
ja Nurmijärvi tilasikin loppuvuonna 2014 sen. Elo­
kuun lopulla järjestettiin infotilaisuus suunnitteli­
joille ja luvanhakijoille.
”Uskon, että käyttöönotto tapahtuu harjoittelu­
jaksojen jälkeen lokakuussa. Työtä sähköisen järjes­
telmän valmistelu on vaatinut paljon. Kun resurssit
ovat niukat, on kohta vuosi mennyt. Iso ponnistus
on ollut taustajärjestelmien yhteensovittaminen,
mutta kokonaisuudesta saatava hyöty tulee ole­
maan vaivan väärtti. Jatkossa tavoitteena on sähköi­
sen aineiston arkistointilupa.”
Nurmijärven sähköisen asioinnin haasteet liit­
tyivät mahdollisiin kuntaliitoksiin ja ylikunnalliseen
rakennusvalvontaan, jotka vaikuttivat sähköisen ra­
kennuslupa-asiointimallin valinnassa. Rakennus­
valvonnan sähköinen polku on keskeisimmiltä osil­
taanmonistettavissa kunnanmuillekin toiminnoille.
Asiakas hyötyy
Keväällä 2014 Kuntaliitto käynnisti projektin selvit­
tääkseen rakennusvalvonnan alueellistamisen vai­
kutuksia kuntien toimintaan rakennusvalvonnan
kannalta sekä sähköistämisen mahdollisuuksia.
Väliraportti on valmistunut 2014 ja myöhemmin
valmistuneen ympäristöministeriön, kuntien ja So­
lita Oy:n kehittämän Lupapiste-järjestelmän avulla
koko sähköinen lupaprosessi mahdollistuu.
Lupapistettä kehittäessään ministeriö valitsi
ohjelmointipalvelujen tuottajaksi Solita Oy:n, joka
tarjoaa vastaavia palveluja laajemminkin valtion­
hallinnon tarpeisiin. Asiakaskuntia on vajaa sata ja
johtaja
Jani Muhonen
nostaa ”pääkilpailijakseen”
vanhat toimintatavat, joiden takia kehitysaskelia
otetaan paikoin hitaasti.
”Vaikka palvelujen digitoinnista puhutaan halli­
tusohjelmaa myöten, ei lupajärjestelmien käyt­
töönotolle riitä yleinen trendi. Korostamme säh­
köistämisen tuomia etuja, joista kunnille voi­
si mainita tietojen ajan tasalla pysymisen, läpi­
menoaikojen lyhentymisen ja kommunikoinnin
helpottumisen osapuolten välillä. Asiakkaiden kan­
nalta tietenkin on oleellista reaaliaikaisen seuran­
nan mahdollisuus ja prosessin nopeutuminen.”
Ongelmana yhteensopivuus
Useissa kaupungeissa, kuten Turussa, Oulussa ja Ka­
jaanissa, on Lupapiste-järjestelmän rinnalla käytös­
sä Teklan jo viime vuosikymmenellä kehittämä alus­
ta sähköistä asiointia varten. Valinta eri järjestelmi­
en välillä tulee johtavan rakennustarkastajan
Hannu
Leskisen
mukaan eteen Kajaanissa tämän vuoden
kuluessa.
”Etuja sähköisestä lupamenettelystä löytyy ja se
on ilman muuta ratkaisu kaikille kunnille jo lähi­
tulevaisuudessa. Kontaktit luvananojan kanssa voi
alkaa jo ennen kuin edes lupa on varsinaisesti vi­
reilläkään. Kaikki asiat ovat paremmin hallinnassa
ja etenevät tehokkaasti, olkoonpa asiakkaanamme
ammattirakennuttaja tai pientalonrakentaja.”
Merkittävä etu on resurssien riittävyys ja erikois­
tumisen kehittäminen, mikä on tärkeätä henkilö­
resurssien ollessa niukkoja. Leskinen pitää raken­
Luvan ja ilmoituksen mukaiset asiat vuosina 2010. Rakennusvalvonnassa käsiteltiin vuosina 2010–2013 yhteensä 3279 lupa-
hakemusta ja ilmoitusta, joista toimenpideilmoituksia ja rakennusluvan voimassaolon jatkamisia oli lähes puolet. Taulukossa on
esitetty vuosittaiset tilastot tietojärjestelmään avattujen lupatunnusten mukaisesti. Rakennusluvat käsittävät uudisrakennukset,
hormit ja rakennuksen muutostyöt. Toimenpideilmoituksiin on otettu mukaan myös purkuilmoitukset. Muut luvat ovat
toimenpidelupia kuten jätevesijärjestelmän tai lämpökaivon rakentamisia, paikoitusalueita, tonttiliittymiä ym.
(Lähde: Mikael Kangasniemi. Sähköisen rakennuslupa-asiointimallin valmistelu Nurmijärven rakennusvalvonnassa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Rakennustekniikan
koulutusohjelma 2014).
1...,8,9,10,11,12,13,14,15,16,17 19,20,21,22,23,24,25,26,27,28,...60
Powered by FlippingBook