Rakennettu Ympäristö 4/15
9
kuka kaavoittaja tai päättäjä voi kantaa näin formu
loidun vastuun? Ei auta se, että arvio koskikin Kana
dan puolen vuosisadan takaisia olosuhteita. Varovai
suusperiaate on nyt (yli)vahvana vallassa.
”Saarislaisen” korttelirakenteen puolesta puhu
vat monet kehityspiirteet kuten toimintojen sekoit
tuneisuus, tilojenkäytön yleispätevyys, ympäristö
häiriöiden väheneminen tai ruokakuntakoon pie
neneminen. Yhtenäinen rakenne sallii silti, hyvässä
ja pahassa, osa-alueiden sosiaalista tai etnistä eriy
tymistä.
Kautta maailman kaupunkisuunnittelun (ei
aina vielä toteutuksen) kantaviksi periaatteiksi ovat
nousseet joukkoliikennekäytävät (TOD), kattavat
pyöräilyreitistöt (
Copenhagenization
) ja kävelypai
notteiset keskustat (
Form-Based-Code
). Kun siihen
lisätään 2030-luvun itseohjautuvat, sähkökäyttöiset
ja yhteisölliset autot, autokaupunkia edeltävä kau
punkirakenne voi hyvinkin palvella myös sitä seu
raavaa aikakautta.
Hajaantuvien kaupunkien eheyttämisessä on
laajalti sovellettu arkkitehti
Leo Kososen
kehittä
mää ns. Kuopio-mallia auto-, joukkoliikenne- ja ja
lankulkuvyöhykkeineen. Helsingin malli haastaa
tämän sulauttamalla sormet yhtenäisrakenteeseen.
Ehkä siinä kulkee metropolin ja laajan, yksikeskus
taisen kaupunkiseudun välinen raja.
Kaavako keskeisin keino?
Entä kaavajärjestelmä, minne menet? Riittääkö
maankäyttö- ja rakennuslain päivittäminen vai onko
aika luoda uusi ympäristömuutosten säätelyjärjestel
mä?
Land skall med lag byggas
– kaupungista puhu
mattakaan…MRL on rakennuslain jatke. Rakennus
laki sääteli kaupungistumista ja uudisrakentamista,
rakennetun ympäristön modernisaatiota. Vaikka
MRL:ssä täydennys- ja korjausrakentaminen, käyt
täjälähtöisyys sekä kestävä kehitys ovat keskeisinä
tukipilareina, on suunnittelun ja sääntelyn logiikka
yhä uudisrakentamiskeskeinen (ks. seuraavan sivun
kaavio). Kaupungistumisen lähestyessä saturaatio
vaihetta uudisalueiden suunnittelu on poikkeus, ei
oletusarvo. Olevan ympäristön käyttöön, ylläpitoon
Malmin lentokenttäalueen muuttamista asumiskäyttöön on
selvitetty useassa vaiheessa 1980-luvulta alkaen – herättäen
vastalauseita niin käyttäjien, museoviranomaisten kuin asuk
kaiden piirissä. Valtiovallan ja Helsingin kaupungin tuoreiden
kannanottojen perusteella muutos voi tapahtua 2020-luvulla.
Kaupunkisuunnitteluviraston laatima havainnekuva (ylhäällä)
noudattaa samaa suljettua rakennustapaa ja rakeisuutta kuin
Saarisen Munkkiniemi–Haaga -suunnitelma (oikealla).
(KSV Yleissuunnittelu / Ahokas, Toivola, Rauramo, 2014;
Munksnäs–Haga och Stor-Helsingfors, Aktiebolaget M.G. Stenius
förlag / Eliel Saarinen, 1915)
