20
Rakennettu Ympäristö 4/15
Suur-Ii ponnistaa hirsi
rakentamisen perinteestä
Taivalkoski idempänä ja Pudasjärvi lännempänä Oulu–Kuusamo-valtatien
20 varrella ovat vanhaa Suur-Iin pitäjää
1
. Molemmat ovat edelleen
maantieteellisesti laajoja. Pudasjärven kaupunki on pinta-alaltaan puolet
Uudestamaasta.
assa Metsähallitukselle rakennettiin hirrestä toimi
tilat.
2
Kokemukset uuden polven hirsirakentamises
ta olivat vakuuttavia. Samaan aikaan Pudasjärvi ki
puili satojen muiden Suomen kuntien tavoin huo
nokuntoisten koulu- ja päiväkotikiinteistöjen sisäil
ma- ja korjausongelmissa. Uuden päiväkodin tarve
kaupungin keskustaan oli pitkään ollut ilmeinen.
Suunnittelijaksi oli valikoitunut arkkitehtikilpailun
kautta Oulussa mainetta saanut arkkitehti
Janne
Pihlajaniemi
. Päätös rakentaa päiväkoti puusta oli
olemassa, mutta Karhukunnas-hanke saikin päättä
jät innostumaan hirrestä. Tämä sopi myös ekologis
ta arkkitehtuuria aiemmin harrastaneelle arkkitehti
Pihlajaniemelle. Loppu onkin sitten jo historiaa. Lu
mipallo oli lähtenyt pyörimään.
Hirsisiä rakennuksia eri käyttötarkoituksiin nou
see Pudasjärvelle kiihtyvällä vauhdilla. Pudasjärven
päättäjille ei enää tunnu kelpaavan kuin hirsi. Pitäi
sikö jo hetkeksi pysähtyä, saattavat epäilijät kysellä.
Pitkäaikaiskokemusta yli satavuotiaista ja edelleen
T
aivalkoski tunnetaan kirjailija-professori
Kal-
le Päätalon
kotikuntana. Monet Päätalon ro
maanien tapahtumapaikat löytyvät autentti
sina Taivalkoskelta ja houkuttelevat kesäisen
Päätaloviikon aikana kulttuurimatkailusta kiinnos
tuneita. Syöte Suomen eteläisimpänä tunturialueena
on vienyt Pudasjärven matkailua eteenpäin.
Hirsirakentaminen on Pudasjärven kiinnosta
vimpia aluevaltauksia. Maailman suurin hirsinen
päiväkoti on ollut käytössä jo kaksi vuotta. Hirsinen
koulukampus valtatien varrella on valitusten ratket
tua kovaa vauhtia rakenteilla, ja siitäkin tulee val
mistuttuaan lajissaan maailman suurin.
Maailman hirsipääkaupunki
Miten hirsibuumiin Pudasjärvellä hurahdettiin? Oli
ko se hetken päähänpisto ja brändikikkailua? Joh
tuiko se paikkakunnan kärkiyrityksestä, maailman
suurimmasta hirsitalojen valmistajasta Kontiotuote
Oy:stä?
Kysymystä valaisee Pudasjärven kaupungin vs.
tekninen johtaja
Eero Talala
. Vakituisena virkanaan
Talala hoitaa rakennusvalvonnan tarkastusinsinöö
rin tehtäviä. Näillä näkymin teknisen johtajan pesti
jatkuu ainakin vuoden 2016 loppuun. Sijaisuusaika
naankin Talala valmistelee rakennusvalvonnan esi
tykset viranomaislautakunnalle.
Hirren tulevaisuus rakennusmateriaalina näytti
joutuvan vaakalaudalle, kun rakentamisen energia
määräyksiä lähdettiin tiukentamaan 2010-luvulle
tultaessa. Pystyykö jatkossa edes lomamökkiä teke
mään hirrestä, ihmeteltiin. Määräysten valmistelus
ta vastannut ministeri
Jan Vapaavuori
ilmoitti hir
ren säilyvän hyväksyttävänä materiaalina, jos sen
oivallisuus pystytään osoittamaan.
Karhukunnas-
niminen tutkimushanke oli vastaus ministerin heit
tämään haasteeseen. Tutkimuksella haettiin ob
jektiivista tietoa hirsitalojen ekologiasta ja elin
kaaresta normiuudistuksia varten. Kysymys ei ollut
yksinomaan teoreettisista laskelmista, vaan Karhu
kunnas oli myös koerakentamisprojekti. Muun mu
Pudasjärveltä kotoisin ollut arkkitehti Reijo Niskasaari (1951–
1988) oli niin sanotun Oulun koulukunnan isä. Pudasjärvellä
ja Taivalkoskella ilmestyvän paikallissanomalehti Iijokiseudun
toimitalo (1985) Pudasjärven keskustassa Kurenalalla on
taattua Niskasaarta ja regionalismia.
LAURI JÄÄSKELÄINEN
Kuvat Lauri Jääskeläinen
