Rakennettu Ympäristö 4/2015 - page 40

40 Rakennettu Ympäristö 4/15
löin korjausta koskee myös ympäristöministeriön
asetus rakennuksen energiatehokkuuden paranta­
misesta korjaus- ja muutostöissä. Asetuksen vaati­
maan U-arvon puolitukseen pääseminen tarkoittaa
käytännössä aina vähintään 100 mm paksua mine­
raalivillaeristettä.
Julkisivun purkaminen ja uusiminen on hyvin
kallis korjaus eikä se ole hinnaltaan kilpailukykyinen
säilyttävän ja peittävän korjauksen kanssa. Purkavaan
korjaukseen päädytään yleensä silloin kun julkisivu
on jo niin pitkälle vaurioitunut että se ei enää kelpaa
peittävän korjauksen alustaksi. Harmillisen usein
tämä tilanne voi olla edessä, jos korjaus­tarpeeseen
ei ole puututtu ajoissa. Purkuun päädytään myös, jos
seinän lämmöneristekerros päädytään vaihtamaan
esimerkiksi mikrobikasvuston vuoksi.
Paras lopputulos saadaan korjaustoimenpiteitä
yhdistämällä
Kirjallisuusselvityksen perusteella peittävän korja­
uksen lisälämmöneristyksen energiansäästöt ovat
pienimmillään noin 2–3 %:n luokkaa, mutta toteu­
tuneissa kohteissa on päästy jopa 10 %:n energian­
säästöihin pelkällä 50–70 mm paksulla lisälämmön­
eristyksellä. Julkisivukorjauksen yhteydessä tehty­
jen ikkunaremontin ja ilmanvaihdon säätöjen avulla
voidaan päästä vieläkin suurempiin energiansääs­
töihin. Tässäkin tapauksessa siis useiden harkittujen
toimenpiteiden toteutus samassa hankkeessa
kannattaa.
Energiasäästöjen lisäksi lisälämmöneristyksellä
voidaan myös parantaa vedon tunteen vähenemi­
Tekniikan kandidaatti Juuso Kieksi.
Tampereen teknillinen yliopisto.
Diplomi-insinööri Arto Köliö .
Tohtorikoulutettava. Tampereen teknillinen yliopisto.
Kirjallisuutta:
BY42 Tilaajan ohje 2014. Helsinki. Suomen Betoniyhdistys.
Saatavilla:www.betoniyhdistys.fi.
BY42 Betonijulkisivun kuntotutkimus 2013. Helsinki.
Suomen Betoniyhdistys
BY50 Betoninormit 2012. Helsinki. Suomen Betoniyhdistys.
BY32 Betonirakenteiden säilyvyysohjeet ja käyttöikä­
mitoitus 1989. Jyväskylä. Suomen Betoniyhdistys r.y.
JUKO-ohjeistokansio. Julkisivuyhdistys r.y. Saatavilla:
www.julkisivuyhdistys.fi.
SBK-säätiö. 2009. Tehdään elementeistä – Suomalaisen
betonielementtirakentamisen historia. Betonitieto Oy. 332 s.
sen kautta asumismukavuutta. Lisälämmöneristet­
tyä peittävää korjausta puoltaa myös se, että erillise­
nä korjauksena ulkoseinän lisälämmöneristys ei ole
investointikustannusten ja takaisinmaksuajan puo­
lesta järkevä ratkaisu energiatehokkuuden paranta­
miseksi. Julkisivukorjauksen yhteydessä peittävällä
korjauksella tehdyn lisälämmöneristyksen takaisin­
maksuaika on kuitenkin paljon kannattavampi.
Julkisivun korjaustavan valinta on aina hyvin
tapauskohtaista, sillä siihen vaikuttavat hyvin mo­
nenlaiset tekijät. Laadukas kuntotutkimus ja hanke­
suunnittelu ovat korjauksen onnistumisen kannalta
elintärkeitä, sillä niiden avulla selvitetään hankkeen
suuret linjat. Ratkaiseva tekijä korjaustavan valin­
nassa on kuitenkin käytännössä aina korjauksen ta­
voitteet. Halutaanko julkisivu korjata vanhalle tasol­
le vai investoidaanko perusparannuksena pidettä­
vään raskaampaan korjaukseen? Monissa Suomen
vanhoissa betonirakennuksissa perusparannus on
aiheellinen, mikäli julkisivun ja rakennuksen elin­
kaaren halutaan jatkuvan toiset 30–40 vuotta. ■
Julkisivukorjauksen yhteydessä tehdyllä lisälämmöneristyksellä
voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.
Mineraalivillaeristettä käytettäessä lisälämmöneristyksen
paksuus on käytännössä aina vähintään 100 mm, kun
tavoitellaan energiansäästöä.
Kuva: Arto Köliö