Plaani TV-kuvan tärkein työkalu on valo Langaton valaistuksen ohjaus hakee läpimurtoaan Tahtituotanto rytmittää työmaan 3 2026
Älykkäällä valaistuksen ohjauksella saat juuri sinulle optimoidun valaistuksen. Fagerhultin Organic Response -järjestelmä hyödyntää älykkäiden sensoreiden verkostoa, joka tunnistaa läsnäolon ja päivänvalon määrän. Valaisimet kommunikoivat keskenään langattomasti ja luovat dynaamisen valaistusympäristön, joka mukautuu rakennuksessa olevien ihmisten tarpeisiin. Haluatko päivittää arjen älykkäämmäksi? Lue lisää osoitteessa Fagerhult.com/fi/alykas-valaistus. Oikeanlaista valoa. Oikeaan paikkaan. Oikeaan aikaan. fagerhult.fi ORGANIC RESPONSE Integroidut sensorit jokaisessa valaisimessa Helppo asennus ja itsekonfiguroituva tekniikka Valaistus, joka mukautuu tilan käyttöön ja läsnäoloon Energiatehokasta valaistusta ensimmäisestä päivästä lähtien
MAINOS Huippuluokan valaistusratkaisut vaativiin sisä- ja ulkokohteisiin hedengren.com/fi hedtec@hedengren.fi 0207 638 000 Ajattomat ja klassiset valaisimet arkkitehtoonisiin kohteisiin Tyylikkäät, arkkitehtonisiin kohteisiin suunnitellut valaisimet Teollisuuden, ulkoalueiden ja julkisten tilojen valaisimet Pohjoismaisiin olosuhteisiin soveltuvat monipuoliset valaistusratkaisut UUTUUS! Powering today. Protecting tomorrow.
Valkeakosken K-Citymarketin valaistus uusittiin keväällä 2026. Kaikki valaisimet vaihdettiin Airamin energiatehokkaaseen Marketta-valaisimeen. Urakoitsijan, tukun ja Airamin saumattoman yhteistyön ansiosta projekti sujui alusta loppuun saakka hyvin ja aikataulun mukaisesti. Marketta valaisee tasaisesti niin hyllyjen pystypinnat kuin lattiankin. Huolellisesti toteutettu myymälävalaistus auttaa asiakkaita tuotteiden löytämisessä ja tukee henkilökunnan työskentelyä. Energiatehokas ratkaisu pitää sekä elinkaari- että käyttökustannukset alhaisina. ENERGIATEHOKKUUTTA Marketta loistaa myymälävalaisimena Marketta Kotimainen Marketta-valaisinsarja on suunniteltu erityisesti liiketilojen ja myymälöiden valaistustarpeet huomioiden. Valaisimen rakenne on optimoitu minimoimalla materiaalien käyttöä, jotta se olisi mahdollisimman kustannustehokas, ekologinen ja kevyt. Kevyt rakenne tekee myös valaisimen käsittelystä ja asennuksesta helppoa ja vaivatonta. Valaisimeen on saatavana erilaisia asennussarjoja; valmiina ratkaisuina sekä räätälöitynä. Marketta on suunniteltu Keravalla ja valmistettu Airamin tehtaalla Lahdessa.
OBOn ulkopuolinen salamasuojaus OBOlta saat suunnittelun tuen ja perusperiaatteet suojauksesta ja materiaaleista. Building Connections Lue lisää obo.fi Innovatiivinen OBO-teknologia edistää turvaa ja tuotantovarmuutta • salamaiskun ja indusoituneiden jännitteiden aiheuttamien riskien estäminen • tulipalon, räjähdysten, jännitteiden aiheuttamien vaurioiden estäminen • estää ihmisille ja eläimille sekä omaisuudelle mahdollisesti aiheutuvaa vaaraa 1 2 4 3 1 Sieppausrakenne katolla 2 Ylijännitesuojaus 3 Potentiaalintasaus 4 Maadoituselektrodi
Plaani 3 2026 6 3 2026 Pääkirjoitus: Paperiton konttori, paperiton työmaa | Jouni Kekäläinen Kari Kuosman sähkögrilli TV-kuvan tärkein työkalu on valo | Marjukka Puolakka Langaton valaistuksen ohjaus hakee vielä läpimurtoaan – suurin este löytyy suunnittelupöydältä | Marjukka Puolakka Esa Halmetojan Sähkökynä: Energiatehokkuus voi lisätä kulutusta Tahtituotannossa suunnittelijan on saatava etumatkaa ja aikaa yhteydenpitoon | Kari Heikkilä Jättikampus sähköistettiin moneen tarpeeseen | Marjukka Puolakka Kytkentöjä: Valaistus ei ole enää pelkkää valoa | Ilkka Mäkelä Päivitetty ST-kortti 13.31 tukee pienjänniteliittymien mitoituksia uusilla arvoilla | Matti Valli Luminord-valaisinsuunnittelukilpailun pääpalkinto Saana Tavarezille ja Jussi Alatalolle | Virpi Kumpulainen Uutiset Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry | 27. vuosikerta Toimitus | NSS ry Plaani, Takomotie 8, 00380 Helsinki | www.nssoy.fi | webmaster@nssoy.fi Päätoimittaja Jouni Kekäläinen, p. 0500 100973 | Toimituspäällikkö Virpi Kumpulainen, p. 040 585 6127 Plaanin 3 2026 toimitusneuvosto | Jukka Asp, KVS Oy | Daniel Jenkins, Proton Lighting Suomi Oy | Jonne Järvinen, Granlund Oy | Mikko Somersalmi, RAKLI | Matti Kiiskinen, SKOL | Juha Kiviniemi, Kuisko Sähkö Oy | Niklas Lind, Sweco Finland Oy | Mikael Lukka, SG Armaturen Oy | Topi Volama, Granlund Oy | Mikko Yrjönen, Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy Taitto ja ulkoasu | Johanna Bruun, Designstudio 2B Oy Kansikuva | Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien studion katto peittyy valaisimiin, mutta yksikään niistä ei ole turha. | Kuva: Paavo Lehtonen Painopaikka | Punamusta Oy ISSN 1457–0246 | ISSN 2324-092X (verkkojulkaisu) | Aikakausmedia ry:n jäsen | Irtonumero 8 euroa 7 7 8 18 23 26 32 40 42 46 50
Plaani 3 2026 7 pääkirjoitusPlaani Paperiton konttori, paperiton työmaa asteista, materiaalitoimituksista, resurssien käytöstä ja aikataulutoteumista Parhaimmillaan tekoäly mahdollistaa rakennusalalle uuden toimintamallin: jatkuvan työmaakokouksen tahtituotannon osalta. Sen sijaan, että hanketta tarkastellaan työmaan aikataulupalavereissa, hankkeen etenemistä seurataan jatkuvasti valmiiksi pureksitun reaaliaikaisen tiedon perusteella ja keskitytään poikkeamiin. Taloteknisen suunnittelun ja urakoinnin tulevaisuus rakentuu yhä vahvemmin datan varaan. Se ei korvaa ihmisten osaamista, mutta auttaa hyödyntämään sitä tehokkaammin. Lisää näkemyksiä aiheesta artikkelissa: ”Tahtituotannossa suunnittelijan on saatava etumatkaa ja aikaa yhteydenpitoon”. Jouni Kekäläinen Päätoimittaja Pitkään on puhuttu siitä, että data on uusi öljy. Taloteknisen suunnittelun, taloteknisen urakoinnin ja rakentamisen näkökulmasta vertaus on osuva, mutta ehkä vielä osuvampaa on ajatella dataa sallittuna voiteluaineena, joka pitää koko hankkeen rattaat liikkeessä. Ilman oikea-aikaisia suunnitelmia työt eivät etene. Kun suunnitelmamuutokset, materiaalivalinnat, asennusvalmiudet ja työvaiheiden eteneminen ovat reaaliaikaisesti kaikkien osapuolten käytössä, saadaan dokumentoitu laadukas lopputulos kerralla valmiiksi. Lähestytään jo digitaalisen kaksosen maailmaa. Tahtituotannossa tiedonkulun merkitys korostuu entisestään. Jokainen työvaihe on riippuvainen edellisestä, eikä aikataulussa ole ylimääräistä pelivaraa. Jo kehitetyt työkalut tarjoavat mahdollisuuden rakentaa suora viestintäkanava suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välille. Seuraava kehitysaskel on tekoälyn hyödyntäminen hankkeiden johtamisessa. Rakennushankkeissa kerätään jo nyt jatkuvasti tietoa työvaiheiden valmistumisKari Kuosman sähkögrilli
Plaani 3 2026 8
Plaani 3 2026 9 valoPlaani TV-kuvan tärkein työkalu on valo Ledi- ja kameratekniikan kehitys sekä sähköiset lavasteet ja langaton ohjaus muuttavat TV-tuotantojen arkea, mutta onnistuneen kuvan taustalla ovat edelleen samat valaistuksen perusperiaatteet. Ylen uutisstudion ja elokuvatuotantojen asiantuntijat avaavat, miten kuva rakennetaan valolla. Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Paavo Lehtonen Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien studion katto Helsingin Pasilassa on täynnä valaisimia, joilla jokaisella on tarkasti määritelty tehtävänsä. Kuvapintoina käytettävät lediseinät toimivat samalla studion lavasteina. Studion lattialla liikkuvat robottikamerat sekä valaisimet ja lediseinät muodostavat yhteen sovitetun kokonaisuuden, joka takaa toimivat puitteet Ylen aamun, TV-uutisten, A-studion, Yle Uutiset Sunnuntain, Ykkösaamun ja muiden ajankohtaisohjelmien tuotantoihin. ”Valaistuksen perusratkaisuna keskusteluohjelmien päädyssä on klassinen kolmipistevalaisu, joka koostuu pää-, tasoitus- ja takavalosta. Uutisten pöydässä eri suunnista tuleva valo luo tasaisen valaistuksen, joka tuo kuvattavat henkilöt sopivalla tavalla esiin”, sanoo Ylen mediateknologia-asiantuntija Mitja Harvilahti. Harvilahti vastasi kaksi vuotta sitten käyttöön otetun studion kuvaus- ja valaistussuunnittelusta. Sen jälkeen valaisimien suuntauksiin, ripustuskorkeuksiin, himmennystasoihin tai kameraasetuksiin ei ole juuri tarvinnut koskea. ”Valaistuksen lähtökohtana on kameran aukkoarvo, joka määrittää koko järjestelmän toiminnan. Eri ohjelmilla on toki omat värimaailmansa ja valoasetuksensa, mutta kaikkien kuvauspaikkojen valaistus on säädetty noin 0,2 aukkoarvon tarkkuudella samanlaiseksi”, Harvilahti toteaa. Ohjaamosta valitaan ohjelmakohtaiset valaistustilanteet, minkä jälkeen studio toimii automaattisesti ilman valaistus- tai kamerahenkilöstöä. VALO, VÄRIT JA MEIKIT KOHDILLAAN Studion keskusteluohjelmien päävaloina toimivat Fresnel-linssillä varustetut spottivalaisimet, joiden värilämpötila on säädettävissä 2 700–9 000 kelvinin välillä. (vas.) Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien studion katto peittyy valaisimiin, mutta yksikään niistä ei ole turha. Valaisimia ei käytetä täydellä teholla, mikä lisää niiden käyttöikää. (oik.) Uutistenlukijan työalueella kuvaussuunnat ovat 300 astetta ja valaistuksen tulee olla tasainen kaikissa kuvauspaikoissa. Valon rajaus on tärkeää, sillä lediseinien kontrasti heikkenee, jos niihin osuu liikaa valoa.
Plaani 3 2026 10 Lavasteina ja kuvapintoina toimivien lediseinien pieni pikseliväli mahdollistaa kuvaamisen hyvin läheltä ilman, että pikselirakenne näkyy TV-lähetyksen kamerassa.
URBAN BOLLARD CONE LEDVANCE.FI Tutustu valikoimaan LEDVANCE.FI + ERITTÄIN KESTÄVÄ IP66, IK10, C4 + JOUSTAVAT OPTIIKAT MULTI LUMEN: 4-portainen valovirran valinta. BEAM SELECT: etu- ja/tai takavalon valinnalla 360°-AREA- tai 180°-PATH-valonjako + MONIPUOLINEN VAKAA ASENNUS Saatavana erikseen lisävarusteita – ankkurit betoni-asennuksiin ja maajalusta maa-asennuksiin + HELPPO KYTKEÄ Mukana ketjutettava kytkentäkotelo ja DALI-2 malleihin ohjelmoitavissa AstroDIM -ominaisuus URBAN BOLLARD CONE -tuoteperhe on suunniteltu ohjaamaan jalankulkijoiden liikkumista tarkasti kohdennetulla ja mukautuvalla valaistuksella, joka parantaa sekä turvallisuutta että ympäristön hahmotettavuutta. Sen joustava optinen järjestelmä mahdollistaa valaistuksen räätälöinnin erilaisiin ympäristöihin – tasaisesta kulkuväylävalaistuksesta suunnatumpiin tai pehmeämmin ohjattuihin valaistusratkaisuihin, jotka huomioivat ympäröivän luonnon ja vähentävät tarpeetonta hajavaloa.
Plaani 3 2026 12 ”Uutisten päädyssä tasurit eli pehmeää hajavaloa tuottavat ledipaneelit valaisevat kasvot tasaisesti. RGBW-valaisimien kennorakenne estää valoa vuotamasta esimerkiksi uutisankkurin takana olevalle lediseinälle”, Harvilahti sanoo. Ylhäältä tuleva takavalo erottaa uutisankkurit, juontajat ja studiovieraat lediseinästä ja tuo samalla pehmeän mutta tasaisen valon päälaelle ja hartioille. TV-kuvauksessa valon värintoiston on oltava erittäin hyvä. Studiovalaisimien värintoistoindeksi (CRI) on yli 96, jotta ihon sävyt ja värit toistuvat luonnollisina. ”Valolla tehdään nyt myös iso osa normaalista kuvatarkkailun työnkuvasta. Uutislähetyksissä ihon sävyjä korjataan valaisimien RGB-säädöillä. Näin kameroiden valkotasapainoon ei tarvitse koskea ja lediseinien värit säilyvät kuvassa oikeina”, Harvilahti toteaa. Myös meikillä on TV-studiossa suuri merkitys, sillä monesta suunnasta tuleva valo korostaa helposti ihon epätasaisuuksia. ”Jos iho ei heijasta valoa tasaisesti, valo ei muotoile kasvoja halutulla tavalla. Meikkaamaton iho voi näyttää kamerassa hyvin vaalealta tai muuten erilaiselta”, sanoo Harvilahti. Lediseinien ja kameroiden pikselirakenteiden kohtaaminen tietyssä kulmassa voi aiheuttaa moiré-ilmiön eli kuvan häiritsevää aaltoilua. Kameroiden aukkoarvot on säädetty tarkasti niin, ettei häiriötä synny. Samanlaista ilmiötä voivat aiheuttaa myös voimakkaasti kuvioidut vaatteet. ”Studiovieraita ohjeistettiin ennen välttämään voimakkaita ruutukuoseja. HD-kuvaukseen siirtymisen myötä moiré-ilmiö on kuitenkin vähentynyt huomattavasti. Valkoinen on edelleen haastavin vaateväri, sillä kirkkaan valkoinen vaate palaa helposti kuvassa puhki”, Harvilahti jatkaa. (vas.) Ylen mediateknologiaasiantuntija Mitja Harvilahti kädessään perinteinen valokeppi, joka on edelleen käypä perustyökalu valaisimien suuntauksen. (oik.) Keskusteluryhmän keskialueella valaistus on hieman tasaisempi kuin reunoilla, koska keskellä istuvat henkilöt voivat kääntyä molempiin suuntiin. Reunoilla valon suuntaus on voimakkaampaa. Ohjelmakohtaisten valaistustilanteiden valinnan jälkeen studio toimii automaattisesti ilman valaistus- tai kamerahenkilöstöä.
Plaani 3 2026 13 VARJOTONTA VALOA KASVOILLE Lediseinien pieni pikseliväli mahdollistaa kuvaamisen hyvin läheltä ilman, että pikselirakenne näkyy kamerassa. Meteorologin taustalla olevan lediseinän pikseliväli on 1,5 millimetriä ja uutisankkurin työpöydän pystyseinässä 1,2 millimetriä. Valaistus on suunnattu siten, ettei kuvattavien henkilöiden kasvoille muodostu häiritseviä varjoja. ”Silmien alle syntyy helposti tummia varjoja, jos valo ei tule riittävän alhaalta. Tämä on välillä haaste, kun juontajien pituuserot voivat olla jopa 40 senttiä. Pitkien henkilöiden kohdalla valaistus vaatii omat ratkaisunsa”, sanoo Harvilahti. Noin puolen vuoden välein tehtävä kalibrointi varmistaa, että lediseinät, valaistus ja kamerat toistavat värit edelleen samalla tavalla. Vaikka lediseiniä käytetään vain noin 9–15 prosentin teholla, ne tuottavat runsaasti lämpöä. Studion tehokas ilmastointi pitää olosuhteet tasaisina, ja sen aiheuttaman taustahurinan poistavat tekoälypohjaiset äänenkäsittelyjärjestelmät. Ne suodattavat tehokkaasti myös robottikameroiden tuottamat äänet. STUDIOSTA ULOS DRAAMAKUVAUKSIIN Ylen uutisstudio on esimerkki ympäristöstä, jossa valaistus suunnitellaan kerran mahdollisimman tarkasti ja pidetään sen jälkeen muuttumattomana. TV-draamatuotannoissa lähtökohta Pehmeää hajavaloa tuottavat ledipaneelit valaisevat kasvot tasaisesti.
Plaani 3 2026 14 Valaistus rakentaa tunnelmaa ja tunnetta ja vaikuttaa usein suoraan katsojan alitajuntaan. on päinvastainen: jokainen kohtaus valaistaan erikseen, ja valo on olennainen osa tarinan, tunnelman ja visuaalisen ilmeen rakentamista. Aalto-yliopiston elokuvauksen professori Rauno Ronkainen jakaa valaistuksen merkityksen neljään pääteemaan: jatkuvuus, laatu, dramaturgia ja erottautuminen. ”Valaistuksen täytyy säilyä johdonmukaisena, jotta katsojan kokemus pysyy eheänä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että valon suunta säilyy kohtauksen aikana samana. Jos jatkuvuuteen tehdään tarkoituksellinen muutos, sillä pitäisi olla dramaturginen merkitys, kuten jännityksen kasvattaminen tai tunnetilan korostaminen,” kertoo myös freelance-kuvaajana toimiva Ronkainen, joka on kuvannut tv-tuotantoja sekä 22 pitkää elokuvaa. Ronkaisen mukaan valaistus on yksi tärkeimmistä keinoista varmistaa kuvan laatu eri katselualustoilla puhelimista ja tableteista valkokankaisiin. ”Kontrasti luo kuvaan syvyyttä. Jos kaikki kuvataan tasaisessa valossa, kuvanlaadun heiketessä myös syvyysvaikutelma katoaa helposti ja kuva näyttää lattealta”, hän kertoo. Valaistus on aina sidoksissa tarinaan. ”Valaistus, kameran liikkeet, polttovälit ja muut kuvalliset ratkaisut muodostavat työkalupakin, jolla visuaalinen tarina rakennetaan. Kun tiedämme, mitä haluamme kertoa, voimme valita siihen sopivat välineet”, Ronkainen toteaa. Hyvä valaistus voi myös erottaa TV-tuotannon muista. ”Valaistus rakentaa tunnelmaa ja tunnetta ja vaikuttaa usein suoraan katsojan alitajuntaan. Se toimii vähän samalla tavalla kuin musiikki tai äänimaailma”, Ronkainen kuvailee. VÄRINMÄÄRITTELIJÄ VIIMEISTELEE ILMEEN Vaikka leditekniikka on tuonut kuvauksiin paljon uusia mahdollisuuksia, sen rinnalla käytetään edelleen myös perinteisiä valonlähteitä. ”Esimerkiksi suuritehoisilla, Fresnel-linssillä varustetuilla HMI- ja halogeenivalaisimilla saadaan luonnonvalon tuntu. Useista valopisteistä muodostuvissa ledivalaisimissa taas tarvitaan erilaisia suodattimia, jotta valo näyttäisi tulevan yhdestä valonlähteestä”, Ronkainen toteaa. Kapeakeilaisilla Xenon-valonheittimillä voidaan puolestaan luoda voimakkaita valotehosteita ja kirkkaita häikäisyjä. Valon spektri on TV-kuvauksessa tärkeä erityisesti ihon sävyjen luonnollisen toiston kannalta.
”Ledivalaisimien spektrin laatu on parantunut viime vuosina merkittävästi juuri niillä aallonpituuksilla, jotka vaikuttavat ihon sävyjen toistumiseen”, sanoo Rauno Ronkainen. | Kuva: Andres Teiss Kontrasti luo kuvaan syvyyttä. ”Ledivalaisimien spektrin laatu on parantunut viime vuosina merkittävästi juuri niillä aallonpituuksilla, jotka vaikuttavat ihon sävyjen toistumiseen”, sanoo Ronkainen. Tuotanto saa lopullisen ilmeensä värinmäärittelyssä. Kun analogisessa maailmassa voitiin käytännössä vaikuttaa vain pääväreihin, voidaan digitaalisessa värinmäärittelyssä käsitellä yksittäisiä värisävyjä erikseen. ”Jos leikkauksen jälkeen kuvissa näkyy valaistuksen tai värien vaihtelua, niitä voidaan tasoittaa. Samalla säädetään esimerkiksi värikylläisyyttä, kontrastia ja koko kuvan ilmettä”, hän toteaa. LANGATON OHJAUS TUO KUVAUKSIIN TYÖRAUHAA Langattomuus on tuonut suuren muutoksen kuvausryhmän työskentelyyn. Akkukäyttöisiä valaisimia voidaan siirtää helposti ja ennen kaikkea valaistuksen langaton ohjaus on helpottanut työtä. ”Valaisija seisoo usein aivan vieressäni. Harjoitusten jälkeen voimme tehdä valaistukseen viimeiset hienosäädöt langattomasti, joskus vain yhden prosentin tarkkuudella. Valaisijan ei myöskään tarvitse enää juosta valaisimien luona, vaan voimme headsetien avulla keskustella ja tehdä muutoksia häiritsemättä näyttelijöitä tai muuta kuvausryhmää”, sanoo Ronkainen. Myös kameratekniikka on ottanut viime vuosina suuria harppauksia. ”Nykykameroiden väriavaruus, dynamiikka ja herkkyys ovat jo niin korkealla tasolla, että välillä tuntuu niiden näkevän enemmän kuin ihmissilmä. Silti kamera ei korvaa hyvää valaistusta, vaan antaa kuvauksille entistä paremmat lähtökohdat onnistua”, hän jatkaa. Teknologian nopea kehitys näkyy sekä kuvaajan että valaisijan työssä. ”Jatkuvasti on omaksuttava uutta, ymmärrettävä uusia teknologioita ja löydettävä ympärilleen oikeat ihmiset. Kehityksen vauhti vain kiihtyy”, Ronkainen toteaa. RELIABILITY The WINSTA® Pluggable Connection System. WHERE SPEED MEETS www.wago.com/fi/winsta-speed-reliability WINSTA® on täysin modulaarinen, pistoliitettävä sähköasennusjärjestelmä, joka tuo mitattavia hyötyjä projektin kaikkiin vaiheisiin – tarjouslaskennasta käyttöönottoon ja koko elinkaaren aikaiseen ylläpitoon. • Asennus jopa 70 % nopeammin • Jopa 30 % pienemmät kustannukset • 100 % suojaus vääriltä kytkennöiltä • Huoltovapaa ja muuntojoustava koko elinkaaren ajan Katso WINSTA® video
Lataa Teknowaren turvavalaistusjärjestelmien suunnittelu- ja tarkastusopas LATAA OPAS Teknoware tarjoaa suunnittelijoiden käyttöön maksuttoman turvavalaistusjärjestelmien suunnittelu- ja tarkastusoppaan, joka auttaa suunnittelemaan ja tarkastamaan lakien mukaisen turvavalaistusjärjestelmän. Oppaaseen on koottu suunnittelun tueksi turvavalaistuksen keskeisimmät termit, standardit, lait ja asetukset. teknoware.com/fi/turvavalaistus/suunnittelijoille/ Teknoware Emergency Lighting Oy | emexit@teknoware.com | teknoware.fi
Suurten kiinteistöjen ja laitosten sähkökeskukset kuormittuvat nyt eri tavalla kuin ennen. Sähköistyminen, hajautetut kuormat ja jatkuva käyttö nostavat keskusten lämpökuormaa ja samalla paloriskiä lisäävät alkusyyt jäävät helposti piiloon. Siksi moderni sähköturvallisuus ei ole enää vain “suojalaitteita”, vaan myös ennakoivaa tilannekuvaa ja automaattisia ilmoituksia. Sähköpalojen ENNALTAEHKÄISY on järkevää riskienhallintaa. Teknologiat kuten HeatTag, PowerTag ja Acti9 AFDD mahdollistavat tämän ilman, että koko sähkökeskus täytyy rakentaa uusiksi. Kyse on pienistä, mutta fiksuista parannuksista turvallisuuteen.
Plaani 3 2026 18 Langaton valaistuksen ohjaus hakee vielä läpimurtoaan – suurin este löytyy suunnittelupöydältä Langattoman valaistuksen ohjauksen tekniikka on kypsää, mutta sen yleistyminen etenee Suomessa odotettua hitaammin. Asiantuntijoiden mukaan suurimmat esteet eivät liity teknologiaan vaan toimintatapoihin, osaamiseen ja uusien ratkaisujen tuntemukseen. Teksti: Marjukka Puolakka Suunnittelijoilta langattoman valaistusohjauksen haltuunotto edellyttää uudenlaista ajattelua, vaikka samalla suunnittelu myös yksinkertaistuu, kun esimerkiksi erillinen väyläkaapelointi jää pois. "Sähköala on Suomessa monella tapaa aika perinteinen. Asiat tehdään helposti samalla tavalla kuin ne on aina tehty, eikä uskalleta miettiä, voisiko ne tehdä järkevämmin tai kustannustehokkaammin", sanoo Proton Lighting Suomi Oy:n toimitusjohtaja Daniel Jenkins. Langaton valaistusohjaus on yleistynyt viime vuosina, mutta Suomessa kehitys etenee edelleen hitaammin kuin esimerkiksi Ruotsissa. ”Yksi syy eroon löytyy urakkamalleista. Suomessa ratkaisut määräytyvät pitkälti suunnitteluvaiheessa, kun taas Ruotsissa urakoitsijalla on useammin mahdollisuus vaikuttaa tuotevalintoihin. Silloin valitaan ratkaisuja, jotka tunnetaan ja joiden asentaminen on kustannustehokasta”, Jenkins toteaa. Langattoman ohjauksen merkittävin etu on muuntojoustavuus. Kun toimitilojen käyttötarkoitus tai vuokaralainen vaihtuu, voidaan valaistusryhmiä, painikkeita ja ohjauksia muuttaa ilman uusia sähköasennuksia. (yllä vas.) Daniel Jenkins kannustaa suunnittelijoita perehtymään langattoman valaistusohjauksen mahdollisuuksiin ja tuomaan asiakkaille eri ohjausvaihtoehtoja esiin. (yllä kesk.) Joensuussa sijaitsevan Ote-kiipeilykeskuksen valaistussaneerauksessa valaistuksen ohjaus toteutettiin Koolmesh-teknologiaa hyödyntäen. | Kuvat: Daniel Jenkins, Proton Lighting
Plaani 3 2026 19 valoPlaani ”Ratkaisu soveltuu erityisen hyvin toimistoihin, kouluihin, hotelleihin, liiketiloihin ja sekä muihin kohteisiin, joissa tilojen käyttö elää ajan myötä. Myös saneerauskohteissa langattoman ohjauksen hyödyt korostuvat”, toteaa KVS Oy:n toimitusjohtaja Jukka Asp. SG Armaturen Oy:n maajohtaja Mikael Lukka pitää suurimpana hidasteena suunnittelijoiden järjestelmätuntemusta: ”Kun eri ratkaisut ja niiden kokonaiskustannukset tunnetaan paremmin, myös tilaajalle on helpompi perustella kohteeseen parhaiten soveltuva vaihtoehto.” PELKKÄ HANKINTAHINTA EI KERRO KOKO TOTUUTTA Langattoman ohjauksen kustannuksia ei tule arvioida pelkän valaisimen hankintahinnan perusteella. Vaikka langattomalla ohjauksella varustettu valaisin on yleensä kalliimpi, langallisessa ratkaisussa kokonaiskustannuksia kasvattavat lisäksi ohjauslaitteet, kaapelointi, ohjelmointi ja myöhemmät muutostyöt. Langattomassa järjestelmässä käyttöönotto ja muutokset voidaan tehdä ilman DALI-järjestelmissä tarvittavaa sertifioitua ohjelmointia. (yllä oik.) Seinäjoen Framin Treffi-ravintolassa valaistusta voi muokata helposti Casambi-sovelluksella. | Kuva KVS Oy (oik.) Jukka Asp muistuttaa, että yhtä kaikkialle parasta valaistuksen ohjausteknologiaa ei ole. Ratkaisu tulee valita kohteen koon, käyttötarkoituksen, muuntojoustavuuden tarpeen ja muiden kiinteistöjärjestelmien perusteella. Langattoman ohjauksen hyödyt korostuvat saneerauskohteissa. ”Uudisrakennuksissa DALI voi olla kustannustehokas vaihtoehto, mutta saneeraus- ja muuntojoustavissa kohteissa langaton ohjaus on usein edullisempi koko elinkaaren aikana, koska myöhemmät muutokset voidaan tehdä ilman uusia kaapelointeja ja keskusmuutoksia”, toteaa Asp. Viime vuosina ovat yleistyneet hybridiratkaisut, joissa langallinen ja langaton ohjaus täydentävät toisiaan. Tällöin esimerkiksi
Plaani 3 2026 20 DALI-verkko voi toimia valaistuksen runkona, kun taas painikkeet, anturit, lisävalaisimet ja myöhemmät tilamuutokset toteutetaan langattomasti. Ratkaisu voidaan integroida myös rakennusautomaatioon ja muihin taloteknisiin järjestelmiin. Langattoman ohjauksen kilpailukykyä on parantanut myös tekniikan kehittyminen sekä viimeaikainen valaisinhintojen lasku. Nykyisin äly-yksikkö on yhä useammin integroitu suoraan valaisimeen. ”Ensimmäisissä ratkaisuissa tarvittiin DALI-valaisin ja erillinen ohjausmoduuli, mutta nykyisin äly-yksikkö on yhä useammin integroitu suoraan valaisimeen. Tämä on laskenut kustannuksia merkittävästi”, Jenkins huomauttaa. Valaisinhinnan lisäksi kokonaiskustannuksissa on syytä huomioida asennus- ja käyttöönottotyö, jossa langattomilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. ”Nykyään langaton älyohjauskokonaisuus voidaan toteuttaa huomattavasti edullisemmin kuin vielä kymmenen vuotta sitten”, Lukka sanoo. AVOIN VAI SULJETTU JÄRJESTELMÄ? Yhtenä langattoman valaistusohjauksen haasteena on ollut maailmanlaajuisen standardoinnin puuttuminen. Markkinoilla on sekä valmistajakohtaisia suljettuja järjestelmiä että avoimia ratkaisuja. Yksi tunnetuimmista avoimista ratkaisuista on Suomessa kehitetty Casambi, jonka Bluetooth Mesh -teknologiaa hyödynnetään laajasti eri puolilla maailmaa. ”Casambi perustuu avoimeen ekosysteemiin. Vaikka ohjelmisto on valmistajan hallinnassa, järjestelmään voidaan liittää eri valmistajien valaisimia, antureita, painikkeita, releitä ja muita komponentteja. Ekosysteemi laajenee jatkuvasti uusien valmistajien myötä”, Asp kertoo. Suunnittelijoita voi kuitenkin hämmentää se, että samaa taustateknologiaa voidaan markkinoida eri valmistajien omilla brändinimillä. Taustalla on nopeasti kasvava älykkään valaistuksen globaali markkina, jossa langattomien ohjausratkaisujen kysyntä kasvaa selvästi perinteisiä langallisia järjestelmiä nopeammin. Valmistajat haluavat erottautua omilla tuotemerkeillään, vaikka ratkaisut perustuisivat samaan teknologiaan. ”Suunnittelijalle voi syntyä mielikuva, että kyse on eri järjestelmistä, vaikka taustalla on sama avoin Casambi-ratkaisu, johon eri valmistajien tuotteita voidaan yhdistää ilman valmistajalukkoa”, Jenkins sanoo.
Plaani 3 2026 21 Langattoman ohjauksen luotettavuutta saatetaan epäillä vaativissa ammattiympäristöissä. (vas.) ”Nykyään langaton älyohjauskokonaisuus voidaan toteuttaa huomattavasti edullisemmin kuin vielä kymmenen vuotta sitten”, Mikael Lukka sanoo. (kesk.) Tyristrandin ala- ja yläasteen koulussa kaikki vanha valaistus korvattiin SG Connect -järjestelmällä. Käyttäjäystävälliset langattomat kytkimet latautuvat automaattisesti ja led-tekniikka vähentää sekä virrankulutusta että lämmöntuotantoa. | Kuva: Sg Armaturen (alla) Finavian Helsingin lentokentällä hyödynnetään Casambi-järjestelmän ratkaisuja. Kuvassa Airamin Plata valaisimia. | Kuva: KVS Oy Valmistajien mukaan omille järjestelmille on kuitenkin myös perustelunsa. Esimerkiksi SG Connect on valmistajakohtainen langaton ohjausjärjestelmä, joka perustuu Bluetooth- ja Zigbeetekniikkaan. Sovittimen avulla siihen voidaan yhdistää myös muiden valmistajien DALI-valaisimia. ”Valmistajan oma järjestelmä antaa vapautta teknologian ja uusien ominaisuuksien kehittämiseen. Kun sama valmistaja toimittaa koko järjestelmän, yhteensopivuus voidaan varmistaa ja toteuttaa ratkaisu ilman ylimääräisiä komponentteja”, Lukka kertoo. MITEN SUUNNITTELIJA PÄÄSEE ALKUUN? Suunnittelijalla on keskeinen rooli uusien ohjausratkaisujen yleistymisessä, sillä tilaaja ei useinkaan tunne eri vaihtoehtoja. "Suunnittelijan tehtävä on tuoda asiakkaalle vaihtoehdot esiin. Se edellyttää avointa vuoropuhelua toimittajien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja tilaajien välillä. Siksi esimerkiksi allianssimallit vievät kehitystä eteenpäin, koska niissä eri osapuolet keskustelevat ratkaisuista enemmän jo suunnitteluvaiheessa", Jenkins perustelee. Jenkinsin mukaan langattoman ohjauksen käyttöönotto kannattaa aloittaa pienistä kohteista. Kun ratkaisu osoittaa toimivuutensa käytännössä, sitä on luontevaa hyödyntää myös vaativammissa hankkeissa. Suunnittelijoiden on hyvä tuntea eri järjestelmävaihtoehdot ja omaksua uudenlainen tapa lähestyä valaistuksen ohjausta. ”Valmistajien tehtävänä on paitsi kouluttaa suunnittelijoita, myös tarjota teknistä tukea koko projektin ajan suunnittelusta käyttöönottoon ja järjestelmän koko elinkaarelle. Näin suunnittelija voi luottaa siihen, että ratkaisu on tuettu myös tulevaisuudessa”, Lukka sanoo. Aspin mukaan alkuun pääsemistä helpottaa se, että suunnittelijan ei tarvitse tehdä ensimmäisiä kohteita yksin: ”Tarjoamme suunnittelijoille ja urakoitsijoille koulutusta, projektitukea ja tarvittaessa käyttöönoton, jotta myös suuret hankkeet voidaan toteuttaa hallitusti. Kun alkuun saa tukea, on samaa toimintamallia helppo soveltaa myös tulevissa projekteissa.” KEHITYS TULEE NYT KODEISTA AMMATTIKÄYTTÖÖN Langattomassa valaistusohjauksessa on nähty suunnanmuutos siinä, miten uudet teknologiat tulevat markkinoille. Aiemmin uudet ratkaisut kehitettiin ensin ammattikäyttöön ja vasta myöhemmin kuluttajamarkkinoille. Nyt kodeissa on jo pitkään totuttu säätämään valaistusta langattomasti ja teknologia siirtyy vähitellen myös ammattikäyttöön. Vuonna 2022 julkaistu Matter-älykotistandardi on vauhdittanut kehitystä kuluttajapuolella parantamalla eri valmistajien laitteiden yhteensopivuutta. ”Kodeissa valaistuksen älyohjauksen kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Matter-rajapinnan ansiosta valaisimia ja muita kodin sähkölaitteita voidaan ohjata samalla älypuhelinsovelluksella”, Lukka kertoo. Vaikka tekniikka on jo arkipäivää kodeissa, sen luotettavuutta saatetaan epäillä vaativissa ammattiympäristöissä. ”Epäily kuuluu usein uuden teknologian alkuvaiheeseen. Näin kävi myös ledivalaistukselle: ensin uuteen valonlähteeseen suhtauduttiin varauksella, nyt se on itsestään selvä valinta. Uskon, että langaton valaistuksen ohjaus kulkee saman polun”, Jenkins toteaa. Asp haluaa herätellä suunnittelijoita pohtimaan erilaisten ohjausjärjestelmien mahdollisuuksia erilaisissa kohteissa: ”Yhtä kaikkialle parasta valaistuksen ohjausteknologiaa ei ole. Ratkaisu tulee valita kohteen koon, käyttötarkoituksen, muuntojoustavuuden tarpeen ja muiden kiinteistöjärjestelmien perusteella. Hyvä suunnittelija valitsee teknologian kohteen tarpeiden, ei ideologian perusteella.”
SUUNNITTELE ÄLYKKÄITÄ TILOJA HELPOSTI Plug-and-play -valaistuksenohjausratkaisu toimistojen saneerauksiin Helvar 5640 Node Multisensor tuo luotettavan ja heti käyttövalmiin valaistuksenohjauksen osaksi nykyaikaista toimistoympäristöä ilman käyttöönottoa – tuloksena on ratkaisu, joka on helppo suunnitella, nopea asentaa ja aina valmis tulevaisuuden tarpeisiin. Hyödynnä valaistuksenohjauksen täysi potentiaali ja yksinkertaista projektejasi! Saat lisätietoja ratkaisuistamme QR-koodeilla tai käy sivuillamme helvar.com/fi/offices/ ja helvar.com/fi/sahkourakoitsijoille/ Laajennettavuus Helvarin pilvipohjaiseen digitaaliseen palveluihin. HYÖDYNTÄÄ DATAA & ANALYYSEJÄ Yhdistää DALI-2-valaisimet ja -laitteet langattomaan verkkoon. Täydellinen joustavuus tilaajan muuttuviin tilaratkaisuihin. SUUNNITTELUN JOUSTAVUUS Helvar Integroitu liiketunnistus ja päivänvalon hyödyntäminen varmistaa energiadirektiivien mukaisuuden myös tulevaisuudessa. TÄYTTÄÄ TIUKAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET (EPBD-yhteensopiva) Järjestelmä toimii välittömästi ilman monimutkaista ohjelmointia mukautuen tilankäyttöön ja optimoiden energiansäästön. HETI KÄYTTÖVALMIS ÄLYKKYYS ILMAN RISKEJÄ
Plaani 3 2026 23 Sähkökynä Energiatehokkuus voi lisätä kulutusta Nykyaikainen älyrakennus on täynnä automatiikkaa. Nykyisten suunnittelutrendien mukaan siinä tulee olla ilmanlaadun jatkuva optimointi ja hienojakoiset valaistusvyöhykkeet. Talotekniikan tulee myös mahdollistaa käyttäjäkohtaiset asetukset ja tilakohtainen mittaaminen. Lisäksi sen pitää kyetä hyödyntämään pilvipalveluita ja älykästä analytiikkaa. Tässä Jevonsin haamu alkaa taas kurkkia suunnittelijan olkapään takaa. Ohjaamisen helppous houkuttelee lisäämään uusia toimintoja. Jokainen yksittäinen toiminto voidaan perustella paremmilla sisäolosuhteilla tai tekniikan tehokkaammalla käytöllä, mutta samalla muodostuu huomaamatta uusia kuormia. Kehittynyt automaatio, jonka tarkoitus on optimoida energiankulutusta, saattaakin lopulta lisätä sitä. Sähköistymisen kasvu on 2000-luvulla ollut ripeää. Olemme nähneet sähköautojen latauksen, aurinkosähkön ja kiinteistökohtaisten akkujen vyöryvän suunnitelmiin. Kysyntä- ja kulutusjouston suunnittelu alkaa olla arkipäivää tavallisissakin kohteissa. Nämä ovat kaikki perusteltuja ja hyödyllisiä, mutta samalla rakennuksen sähköjärjestelmien kokonaisuus ja monimutkaisuus lisääntyvät. Se kasvattaa myös huollon ja ylläpidon vaatimustasoa. Ei ole itsestään selvää, että kentältä löytyy riittävästi osaamista monimutkaisen järjestelmän säätämiseen ja huoltoon. Takavuosina jopa ohjelmoitavat vuosikellot olivat joillekin urakoitsijoille liian vaikeita. Muistan liiankin hyvin erään pienteollisuushallin, jonka yösähköllä varattaville lattialämmityksille oli urakoitsijan toimesta aseteltu monta päällekkäistä aikaohjelmaa. Ne kumosivat osittain toisensa niin, että lattialämmitykset olivat lopulta päällä vain pari tuntia aamuvarhaisella. Arvaapa, kuka sai kuulla kunniansa, kun firman väki teki töitä hampaat kalisten kylmässä hallissa? Nimi löytyy tämän kirjoituksen lopusta. Nostetaan vielä lopuksi hattua herra Jevonsille. Hänen paradoksinsa ei tarkoita sitä, etteikö energiatehokkuutta kannattaisi tavoitella. Päinvastoin. Se muistuttaa meitä siitä, että kehittynyt teknologia on vasta ensimmäinen askel. Todellinen haaste on huolehtia siitä, ettei sillä saavutettu hyöty valu lisääntyneeseen käyttöön. 14. päivänä elokuuta 2026, Esa Halmetoja. Sähkösuunnittelijat ovat kuulleet puhetta energiatehokkuudesta kyllästymiseen saakka. Energiatehokkuuden perusteella tehtävät laitevalinnat ja älykäs automaatio ovat jo suunnitelmien arkipäivää. Myös rakennusten ympäristösertifikaattien vaatimukset ovat tulleet monille tutuiksi. Toisin kuin edellä olevasta voisi päätellä, rakennusten kokonaiskulutus ei kuitenkaan ole pienentynyt samassa suhteessa. Väite voi kuulostaa oudolta, mutta siitä löytyy mustaa valkoisella. Kollegani teki hiljattain vertailun, jossa hän tutki remontoinnin vaikutusta energiakulutukseen. Kävi ilmi, ettei rakennuksen remontointi aina pienentänyt sen energiankulutusta. Saattoi jopa käydä päinvastoin. Myös uusien, energiatehokkaiden rakennusten todellinen energiankulutus oli usein yhtä suuri kuin vastaavien vanhojen rakennusten. On houkuttelevaa mennä käyttäjän selän taakse ja vedota lisääntyneeseen käyttöön ja pidempiin käyttöaikoihin, mutta onko se oikeasti totta? Asiaa pohtiessani mieleeni muistui niin kutsuttu Jevonsin paradoksi. 1800-luvulla vaikuttanut William S. Jevons havaitsi, ettei höyrykoneiden hyötysuhteen parantuminen vähentänyt kivihiilen kulutusta. Kävi täsmälleen päinvastoin: kun kivihiiltä tarvittiin tuotantoyksikköä kohden vähemmän, höyryvoiman käyttö lisääntyi. Tämä johti kivihiilen kokonaiskulutuksen kasvuun. Ajatus on mielenkiintoinen rakennusten sähkönkulutuksen näkökulmasta. Ajatellaanpa esimerkiksi valaistusta: aiemmin valaisimia oli harvassa ja valaistiin vain tarvittavalla voimakkuudella ja välttämättömiä kohteita. Nyt meillä on läpi yön palavat julkisivuvalaistukset ja käytämme paljon epäsuoraa valaistusta. Samalla kun yksittäinen valaisin kuluttaa vain murto-osan aiemmasta, niiden määrät ovat lisääntyneet. Myös käyttöajat ovat pidentyneet. Rakennuksen käyttäjä voi ihmetellä, miksi valaistus pitäisi sammuttaa yöksi, sillä eihän se kuluta juuri mitään. Lisäksi sähkö on öisin halpaa. Toinen mainio esimerkki ovat nopeasti lisääntyvät lämpöpumput. Sen lisäksi, että ne siirtävät energiankulutusta sähköjärjestelmän puolelle, ne kykenevät tehokkaasti hyödyntämään sähkön hintavaihteluita. Jevonsin paradoksi osoittaa tässä voimansa: olen jo nähnyt kohteita, joissa lämpöenergian halpeneminen on johtanut sisälämpötilojen nostamiseen ja pyörävarastojen ja autohallien lämmittämiseen.
ABB’S EMAX 3. ENGINEERED TO SOLVE WHAT’S NEXT. Turvallisuus sisäänrakennettuna. Suunniteltu tukemaan infrastruktuurin jatkuvaa kehitystä. Tutustu ilmakatkaisijateknologian uusimpaan kehitysaskeleeseen. ABB SACE Emax 3 on suunniteltu tekemään sähkönjakelujärjestelmistä entistä mukautuvampia, luotettavampia ja turvallisempia.
Norwesco laajentaa 80–250 A turvakytkin valikoimaa Norwesco laajentaa turvakytkin -valikoimaansa nimellisvirroissa 80-250A. Valikoima laajentuu haponkestävästä teräksestä, polykarbonaatista ja lasikuituvahvisteisesta polyesteristä valmistetutuilla koteloratkaisuilla. Laaja valikoima turvakytkimiä ja kotelovaihtoehtoja Turvakytkimiä on saatavana 3- ja 4-napaisina, ja kotelon materiaali voidaan valita asennuksen vaatimusten mukaan. Kun asennuksessa vaaditaan hyvää korroosionkestävyyttä, saatavana on haponkestävästä ruostumattomasta teräksestä valmistettu kotelo, AISI 316L / EN 1.4404. Kotelon suojausluokka on IP65, joten se soveltuu ympäristöihin, joissa laitteisto voi altistua kosteudelle ja vaativille ympäristöolosuhteille. Valikoimaan kuuluu myös polykarbonaatista sekä lasikuituvahvisteisesta polyesteristä valmistettuja koteloita. Eri vaihtoehdot mahdollistavat kotelomateriaalin valinnan asennusympäristön ja käyttötarpeen mukaan. Koteloidut kytkinvarokkeet Turvakytkimien lisäksi Norwesco tarjoaa myös kytkinvarokkeita samoissa kotelovaihtoehdoissa kuin turvakytkimet. Valikoima tarjoaa useita vaihtoehtoja sähköasennusten turvalliseen erottamiseen ja katkaisuun NH000 ja NH00 35-160A kahvasulakkeille. Laajennettu valikoima mahdollistaa sopivan ratkaisun valitsemisen eri napalukujen, kotelomateriaalien ja rakennevaihtoehtojen välillä kulloisenkin asennuksen vaatimusten mukaan.
Plaani 3 2026 26 Tahtituotannossa suunnittelijan on saatava etumatkaa ja aikaa yhteydenpitoon Yleistyvä tahtituotanto tekee työmaan etenemisestä läpinäkyvää, ennustettavaa ja nopeaa. Hyödyt jäävät kuitenkin vajaiksi, jos suunnittelijaa ei kytketä siihen mukaan. Teksti: Kari Heikkilä Tahtituotantoa on kehitetty Suomessa järjestelmällisesti vuodesta 2018. Aalto-yliopiston vuoden 2021 kartoituksessa löytyi jo noin 200 tahtihanketta, mutta toimintamallin kypsyystaso vaihtelee edelleen. ”Valtaosassa tahtihankkeista ollaan perustasolla. Valmiit suunnitelmat otetaan käyttöön sellaisinaan ja niiden päälle tehdään tahtiaikataulu”, Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori Olli Seppänen toteaa. Perinteisessä mallissa sähkösuunnittelija laatii toteutussuunnitelmat urakkakilpailua varten ja sähköurakoitsija valitaan vasta keskeisten ratkaisujen jälkeen. Valmiit suunnitelmat eivät välttämättä tue tahtialueita, työjärjestystä tai logistiikkaa. SUUNNITTELUUN JÄÄTÄVÄ LIIKKUMAVARAA ”Aina pitäisi olla yhteinen kehitysvaihe ja riittävästi suunnittelutunteja jäljellä, jotta urakoitsijan hyvät ajatukset voidaan ottaa huomioon”, Seppänen painottaa. ”Esimerkiksi sähkökeskusten sijaintia tulisi tarkastella jo tahtialueita määriteltäessä, jotta yhden alueen työt voidaan tehdä kerralla valmiiksi asti ja jopa ottaa tilat käyttöön.” Suunnitelmien jäädytysvaiheessa tilaajan tarpeiden, tilojen käyttötarkoitusten ja sähköpisteiden pitää olla selvillä. Lukitus tehdään vasta, kun suunnittelija ja urakoitsija ovat hyväksyneet toteutuskelpoiset ratkaisut ja materiaalimäärät voidaan laskea tahtialueittain. Tietomalli voi jakaa mallinnettujen osien määrät tahtialueille hankintaa ja logistiikkaa varten. Ongelma on, että urakoitsijan päättämä tuote jää usein päivittämättä suunnitelmiin. ”Kun valitut tuotteet näkyvät suunnitelmissa, voidaan varmistaa ratkaisujen yhteensopivuus ja tilantarve. Samalla tilaaja näkee myöhemmin, mitä rakennukseen todella asennettiin”, Seppänen sanoo. SUUNNITTELIJAN ROOLI KASVUSSA Tahtituotannossa sähkösuunnittelu painottuu nykyistä enemmän aikaan ennen tuotantoa ja jatkuu työmaan aikana. Vastapainoksi
Plaani 3 2026 27 suunnitteluPlaani aikaa kuluu vähemmän puutteiden tai ristiriitojen selvittämiseen. Seppänen suosittelee yrityksille etenemistä vaiheittain: ensin opetellaan tuotannon rytmitys, sitten logistiikka ja lopulta suunnittelun sekä digitaalisen tiedonhallinnan tiivis kytkentä tahtiin. ”Suunnittelijalle tulee uusia tehtäviä, mutta samalla hän pääsee vaikuttamaan nykyistä enemmän rakentamisen laatuun”, hän tiivistää. SUUNNITTELUN JOHTAMISEEN PANOKSIA Tahtituotanto rytmittää työmaan, mutta sähkösuunnittelun tehtäviä ei vielä aikatauluteta yhtä täsmällisesti. Näin toteavat Insinööritoimisto Tauno Nissisen toimitusjohtaja Mikko Yrjönen ja projektipäällikkö Roni Leppänen. Heidän mukaansa suunnittelun painopistettä olisi siirrettävä hankkeen alkupäähän ja suunnitteluaikataulu synkronoitava tuotannon kanssa. Tahtituotanto on näkynyt sähkösuunnittelijoiden hankkeissa jo viisi tai kuusi vuotta, mutta vakiintuneesta prosessista ei vielä voida puhua. ”Tahtituotanto vaikuttaa suunnittelun johtamiseen todella paljon. Ratkaisuja on käsiteltävä aiempaa tiheämmin työmaan kanssa ja tiedon on liikuttava nopeasti. Sitä välitetään monissa eri sovelluksissa ja tehtävälistoissa, Yrjönen kertoo.” Hänen mukaansa suunnittelijaa auttaisi yhteinen ympäristö, johon tehtävät, ratkaisut ja ajantasainen tilannekuva koottaisiin (vas.) Pasilaan rakentuvassa 32-kerroksisessa The Nodessa järjestelmät suunniteltiin poikkeuksellisesti valmiiksi asti ennen tahtien määrittelyä. | Havainnekuva: JKMM (oik. yllä) The Nodessa erillinen logistiikkaoperaattori siirtää urakoitsijoiden hankkimat materiaalit oikeaan aikaan ja paikkaan. | Havainnekuva: JKMM (oik. alla) Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n toimitusjohtaja Mikko Yrjösen ja projektipäällikkö Roni Leppäsen mukaan suunnittelun painopistettä olisi siirrettävä hankkeen alkupäähän ja suunnitteluaikataulu synkronoitava tuotannon kanssa.
Plaani 3 2026 28 johdonmukaisesti. Sieltä ne olisivat kaikkien osapuolten löydettävissä ilman päällekkäisiä järjestelmiä ja erillisiä kirjauksia. ”Nykyiset taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelot eivät tunnista riittävästi tahdin vaatimaa tehtävien jakoa ja ajoitusta”, Roni Leppänen täydentää. ”Tahti muuttaa myös määrä- ja valaisinluetteloiden käyttöä. Koko rakennuksen tietojen rinnalle tarvitaan tahtialuekohtaiset materiaalimäärät, jotta hankinnat voidaan tehdä ajoissa ja toimittaa laitteet ja tarvikkeet työpisteeseen juuri ennen asennusta.” MYÖS SUUNNITTELUAIKATAULU TAHTIIN ”Päätös tahtituotannosta syntyy usein vasta pääurakoitsijan tultua mukaan, jolloin sähkösuunnittelu on jo pitkällä. Jos vaiheittaista valmistumista ei ole päästy miettimään suunnitteluvaiheessa, saattavat keskeneräiset sähkönjakelu- ja tietoliikenneverkot estää valmiin tahtialueen käyttöönoton”, Mikko Yrjönen sanoo. Toisinaan sähköjärjestelmiä on mahdoton mukauttaa rakennustyön tahtialueisiin. Esimerkkinä hän mainitsee toimiston suunnitteleman Helsingin Tammisairaalan. Sen tekniseen kerrokseen keskitetyt muuntamot, pääkeskukset ja nousukeskukset muodostivat kokonaisuuden, jota ei voitu jakaa rakennuksen muiden osien tahteihin. Tahtityömaan tuotanto kuvataan tarkasti alueittain ja työvaiheittain. Sähkösuunnittelu näkyy aikataulussa silti usein vain yhtenä janana. ”Olen nähnyt hienoja tahtiaikatauluja, mutta en vielä työmaata, jossa suunnitteluaikataulu olisi synkronoitu samalla tavalla tuotannon aikatauluun”, Mikko Yrjönen kertoo. Suunnitteluaikataulussa pitää määrittää, milloin lähtötiedot, suunnitelmat, hyväksynnät ja valmistajatiedot tarvitaan. Mukaan on otettava myös toimittajien kanssa tehtävä työ. ”Lisäksi tilaajan ja rakennuttajan on tehtävä päätös tahdista ajoissa sekä vietävä se sopimuksiin, suunnittelun ohjaukseen ja käyttäjäpäätösten aikatauluun. Vastineeksi virheet vähenevät ja rakentamisen läpimeno lyhentyy”, Yrjönen sanoo. JÄRJESTELMÄT TAHDITTAVAT THE NODEA Granlundin suunnittelujohtaja Vikke Niskanen vahvistaa, että taloteknisten suunnitelmien on valmistuttava oikeassa järjestyksessä ja riittävän ajoissa ennen kutakin työvaihetta. Pasilaan rakentuvassa 32-kerroksisessa The Nodessa järjestelmät suunniteltiin poikkeuksellisesti valmiiksi asti ennen tahtien määrittelyä. ”Tässä kohteessa talotekniikan järjestelmät suunniteltiin ensin (yllä) Joskus sähköjärjestelmiä on mahdoton mukauttaa rakennustyön tahtialueisiin. Helsingin Tammisairaalan tekniseen kerrokseen keskitetyt muuntamot, pääkeskukset ja nousukeskukset muodostivat kokonaisuuden, jota ei voitu jakaa rakennuksen muiden osien tahteihin. | Kuva: HUS / Matti Snellman (oik. yllä) Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori Olli Seppänen suosittelee yrityksille etenemistä vaiheittain: ensin opetellaan tuotannon rytmitys, sitten logistiikka ja lopulta suunnittelun sekä digitaalisen tiedonhallinnan tiivis kytkentä tahtiin. (oik. kesk.) Granlundin suunnittelujohtaja Vikke Niskasen mukaan kehitystä hidastavat totutut roolit, sopimusrakenteet ja kannustimet. (oik. alla) Paul Seppäsen diplomityössä tutkittiin, miten rakennuttaja voi aikataulujohtamisellaan valmistella hankkeen siten, että tuloksena saataisiin luotettava tahtiaikataulu.
Plaani 3 2026 29 Vinkit onnistuneeseen hankkeeseen Paul Seppäsen diplomityö Rakennuttajan aikataulujohtaminen tahtituotannossa käsittelee hankkeen vaiheita ennen rakentamisen aloittamista. Sen keskeinen havainto on, että rakennuttajalla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa onnistumiseen. Seppäsen mukaan strateginen tahtisuunnittelu voidaan aloittaa jo hankesuunnittelussa. Siihen kuuluvat tuotantotavan soveltuvuuden arviointi, tavoitteiden asettaminen ja alustava aikataulutus. Markkinavuoropuhelulla voidaan selvittää urakoitsijoiden näkemyksiä ennen varsinaista kilpailutusta. SUUNNITTELUSTA TOTEUTUSKESKEISEMPÄÄ ”Rakennuttaja vastaa yleensä suunnittelun johtamisesta suunnitteluttamisvastuunsa kautta. Tahtituotannossa korostuu toteutuksen suunnittelu: suunnitelmien on palveltava valittuja työmenetelmiä, materiaalihankintoja, työjärjestystä ja mahdollisia esivalmisteita”, Seppänen toteaa. ”Tiloja voidaan rakentaa valmiiksi asti vaiheittain, mutta taloteknisten järjestelmien tulee olla kokonaisuudessaan valmiita toimiakseen. Tämä tulee huomioida hankkeen osittelussa ja tahtisuunnittelussa.” Urakoitsijan osaamista kannattaa hyödyntää arvioitaessa toteutettavuutta. Sähkösuunnittelijan kannalta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi materiaalivalintojen, asennustapojen ja suunnitelmatiedon ajoituksen tarkastelua yhdessä toteuttajien kanssa. Tampereen yliopistossa Raklin ohjauksessa tehty diplomityö on ladattavissa verkosta. Se sisältää mm. vinkkilistan rakennuttajien tueksi aikataulujohtamiseen ja hankkeen valmisteluun erityisesti tahtituotantohankkeissa. ja rakentamisen tahdit sovitettiin niiden mukaan. Rakennuksen kiinteät nousut, tekniset tilat ja järjestelmärunko tehdään pitkäikäisiksi”, Niskanen kertoo. ”Sen sijaan vuokratilat ovat muuntojoustavia ja niiden ratkaisut elävät käyttäjien ja tarpeiden vaihtuessa. Rakennusaikaiset tilojen toteutukset tahditetaan omina kokonaisuuksinaan.” TIETOMALLEISSA JA SOPIMUKSISSA TEHTÄVÄÄ Tahtituotannon tavoitetilassa osat ja tarvikkeet odottavat asentajaa työpisteessä. Tässä kohteessa erillinen logistiikkaoperaattori siirtää urakoitsijoiden hankkimat materiaalit oikeaan aikaan ja paikkaan. ”Tietomallien objektit eivät kuitenkaan sisällä kaikkia liittimiä, johtimia ja pientarvikkeita. Alan on ratkaistava, kuinka pitkälle suunnittelija tuottaa materiaalitiedon ja missä vaiheessa muut toimijat täydentävät sitä. Kaikkea ei ole järkevää mallintaa yksittäisinä kappaleina”, Niskanen sanoo. Hänen mukaansa kehitystä hidastavat totutut roolit, sopimusrakenteet ja kannustimet. Tarkempi suunnittelun johtaminen ja tiedon jalostaminen lisäävät työtä, joten tehtävistä ja hyödyistä on sovittava. ”Suunnittelijoille tuotannon entistä parempi ymmärtäminen tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa nykyistä vahvemmin koko hankkeen onnistumiseen”, Niskanen kannustaa.
KS100 korkeareunainen kaapelitiejärjestelmä Teollisuuteen, energialaitoksiin, datakeskuksiin ja suuriin halleihin MEKA PRO OY | KONETIE 25, 90620 OULU | 0207 450 800 | WWW.MEKA.EU UUTTA 2026! KS100-järjestelmän L90-kulma valmistetaan nyt myös XPG®- pinnoitteella. Uutuus täydentää KS100tuoteperhettä ja mahdollistaa yhtenäisen korkeareunaisen XPG®-kaapelitiejärjestelmän. KS100-L90 XPG® Tutustu KS100-järjestelmään, uusiin asennusosiin ja XPGpinnoitteeseen. Tilaa Meka® 2026 Tuoteluettelo Valitse KS100, kun kohteessa vaaditaan: ✓ Tilavuutta suurelle kaapelimäärälle ✓ Suurta kuormankantokykyä ✓ Pitkiä kannakevälejä ✓ Kestävyyttä C4-ilmastorasitusluokassa
Ensto Dora loistaa missä vain! #LegrandImprovingLives Uusi, moderni ja energiatehokas Ensto Dora backlit-paneelivalaisin sarja • Tekee tilasta fiksumman kevyemmällä budjetilla • Markkinoiden laajin kokovalikoima – 4 kokoa: 300x600, 600x600, 300x1200 ja 600x1200 • Valotehokkuuden kuningas – jopa 169 lm/W • Keveyttä asennuksille – alumiinikehys, paino < 3kg Tutustu ja loista! 100 000 TUNTIA TÄYTTÄ TEHOA MARKKINOIDEN LAAJIN KOKOVALIKOIMA FIKSUMPI TILA KEVYEMMÄLLÄ BUDJETILLA ASENNUS- YSTÄVÄLLINEN VARMA VALINTA VAATIVIIN TILOIHIN! IP55 VALOTEHOKKUUDEN KUNINGAS
Plaani 3 2026 32
Plaani 3 2026 33 projektiPlaani Jättikampus sähköistettiin moneen tarpeeseen Yli 8 000 valaisinta, raskaan liikenteen latausjärjestelmä ja 845 kilowatin aurinkovoimala kertovat Stadin ammattiopiston uuden kampuksen mittakaavasta. Monialaisen oppilaitoksen sähkö- ja valaistussuunnittelussa riitti ratkottavaa teoriaopetustiloista raskaisiin taitopajoihin. Teksti: Marjukka Puolakka Helsingin kaupungin viime vuosien suurimmassa rakennushankkeessa Roihupellon teollisuusalueelle nousi Stadin ammattiopiston jättikampus. Suomen suurin ammattioppilaitos kokoaa saman katon alle 13 ammatillista perustutkintolinjaa ja 4 500 opiskelijaa. Rakennuksessa on 44 750 bruttoneliötä, ja tilat otettiin käyttöön tammikuussa 2026. ”Kyseessä on kansainvälisestikin harvinaisen suuri ammattioppilaitos, jossa toimii näin monta eri opetusalaa. Rakennuksesta tekee poikkeuksellisen erityisesti se, että hyvin erityyppiset tilat on yhdistetty samaan kokonaisuuteen”, sanoo arkkitehti Riina Palva Verstas Arkkitehdit Oy:stä. Tilojen mittakaava vaihtelee pienistä puhelinkopeista yli tuhannen neliömetrin halleihin. Kampuksella on muun muassa logistiikkahalli ja keskusvarasto sekä taitopajoja esimerkiksi sähkö- ja automaatioalan, puu- ja metallialan, talotekniikan ja rakentamisen sekä sosiaali- ja terveysalan opetukseen. Lisäksi rakennuksessa on teoriaopetuksen tietopajoja, suuri ruokasali yhteistiloineen, laajoja aula-alueita sekä liikunta- ja toimistotiloja. ”Hanke oli paitsi erittäin laaja myös vaativa erityisesti käyttäjäkunnan tarpeiden vuoksi. Eri opetustiloilla on hyvin erilaiset vaatimukset sähköteknisille ratkaisuille”, sanoo Granlundin sähkösuunnittelujohtaja Simo Raassina. Erilaiset opetustilat haluttiin saman katon alle, jotta rakennuksen sisäiset yhteydet olisivat mahdollisimman toimivia eivätkä opiskelijoiden ja henkilökunnan kulkumatkat venyisi pitkiksi. Samalla ratkaisu mahdollistaa eri alojen opiskelijoiden kohtaamisen ja yhteistyön. ”Monialaisuus teki valaistussuunnittelusta perinteisiä opetustiloja vaativampaa, sillä valaistuksen pitää tukea sekä opetusta että turvallista työskentelyä todellisia työympäristöjä muistuttavissa tiloissa. Tilat ovat myös geometrialtaan hyvin erilaisia, joten niiden valaistusratkaisuissa ei ollut juurikaan toistettavuutta”, kertoo Granlundin valaistussuunnittelun projektipäällikkö Jukka Huttunen. Rakennuksen toiminnot on jäsennelty käyttötarkoituksen mukaan. Kaarevan Holkkitien puolelle sijoittuvat pääsisäänkäynnit, tietopajat, aulat, ruokasali ja yritysyhteistyötilat. Taitopajat sijaitsevat huoltopihan äärellä rakennuksen länsipuolella. ”Rakennuksen käyttöä leimaa opiskelijoiden ja tavaraliikenteen valtava määrä. Logistiikan opiskelijat hoitavat rakennuksen sisäistä tavaraliikennettä trukeilla, joille on omat käytävät. Rakennus on vähän kuin oma kaupunkinsa”, Palva kuvailee. OPETUKSEN TARPEET OHJASIVAT SÄHKÖISTYSTÄ ”Tilakohtaisia vaatimuksia oli todella suuri määrä. Suunnittelussa piti huomioida jatkuvasti myös arkkitehtoniset tavoitteet, (vas.) Eri opetusalojen tuominen saman katon alle mahdollistaa eri alojen opiskelijoiden kohtaamisen. Monipuoliset tilat ovat geometrialtaan hyvin erilaisia, joten niiden valaistusratkaisuissa ei ollut juurikaan toistettavuutta. | Kuva: Marc Goodwin (oik.) Stadin ammattiopiston jättikampus on ollut yksi Helsingin kaupungin viime vuosien suurimpia rakennushankkeita. Rakennuksen 44 750 bruttoneliötä pitävät sisällään hyvin erilaisia tiloja logistiikkahallista tieto- ja taitopajoihin sekä liikunta- ja toimistotiloihin. | Kuva: Marc Goodwin
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==