Plaani 3 2026 44 YLIMITOITUS KALLIS ONGELMA Juhani Lepistö kertoo, että Helsingissä etenkin suuret liittymät ovat olleet varsin vahvasti ylimitoitettuja ja että toteutuneet kuormitukset voivat olla vain neljänneksen siitä, mitä kohteeseen on tilattu. ”Ylimitoituksen takia verkkoa täytyy rakentaa lisää, vaikka se jää toimimaan vajaalla kuormalla. Ylimitoitettu ratkaisu on asiakkaalle kallis ja varaa sähköverkolta turhaan kapasiteettia”, Lepistö sanoo. Ylimitoitusongelma havaittiin kun tuntimittausaineistot alkoivat yleistyä. Aikaisemmista vuositasoisista mittauksista ei voinut päätellä tarvittavan huipputehon määrää. Samaan aikaan kaupungin rakennuksista alkoi olla saatavilla avointa rakennusdataa, kuten lämmitysmuoto, tilavuus ja kerrosala. Rakennusta koskeva tieto ja tuntidata voitiin yhdistää toisiinsa. Regressioanalyysilla luotiin yhtälö, jolla pystyttiin ennustamaan vuosikulutusta, huipputehoa ja käyttäjän vuosiprofiili. NYKYLIITTYMÄN LAAJENNUS USEIN MAHDOLLISTA Tilastollisen keskihajonnan avulla voidaan analysoida eri todennäköisyyksiä sille, että kuormitus ylittyy. Työkalu voi osoittaa, että nykyliittymä mahdollistaa laajennuksen ja että alimitoittamisen vaara on hyvin pieni, mikä helpottaa laajennusten tekemistä. Helsingissä on paljon suuria liittymäkokoja ja isoja liittymiä. Maanlaajuisesti ajatellen ylimitoitus on ollut pahin ongelma juuri pääkaupunkiseudulla. Kansainvälisesti ajatellen ylimitoitusongelma koskee vain pohjoismaita. ”Muualla Euroopassa sähkölämmitykseen ja autojen lataukseen ei ole koskaan varauduttu, joten jakeluverkko on paljon heikompi. Siellä verkon alimitoitus ja sen ylikuormitus ovat nykyään suurempia ongelmia”, Loukkalahti toteaa. YHTEYS HELENIIN HYVISSÄ AJOIN Suunnittelijoiden ja isojen liittymien haltijoiden kannattaa ottaa yhteyttä Helenin palveluun hyvissä ajoin ennen suunnittelutyön aloittamista. ”Rakennuksen tyyppitietojen pohjalta Heleniltä voidaan kertoa, minkä tehoinen liittymä kyseisessä kohteessa olisi optimaalinen ratkaisu niin että ylitystodennäköisyys olisi vain yksi prosentti”, Lepistö sanoo. Yhteyttä kannattaa ottaa siitäkin syystä, että asiakkailla saattaa olla näkemys, jonka mukaan olemassa olevaa liittymää on pakko suurentaa – siitä huolimatta, että siinä on vapaata kapasiteettia aivan riittävästi vaikkapa sähköauton lataukseen. ”Isomman liittymän tilaus voi taasen johtaa siihen, että alueelle tarvitaan isompi muuntaja.” ALIMITOITTAMISEN RISKI OLEMATON Matti Orrbergin mukaan nykyisilläkin kaavoilla riski huoneistojen huipputehon tarpeen alimitoittamisen on varsin pieni. Varmuus on lähes 100 prosenttia. Sähköautojen lataustarpeet tulee kuitenkin jatkossakin huomioida erikseen. ”Käytettäessä tarkempia ST 13.31 kortin 4.3 luvun mitoitusmenetelmiä, on kohteen oletettujen käyttäjäprofiilien perusteella otettava huomioon esimerkiksi se, käytetäänkö kevyempää 95 prosentin vai 99 prosentin luottamusvälin tehoja.” ”Tarkempia menetelmiä käytettäessä pieni alimitoittamisen riski on olemassa, jos suunnittelijan kristallipallo ei toimi”, Orrberg pohtii. Mitoitusta miettiessä kannattaakin ottaa huomioon kohteen käyttäjät ja mahdollisuudet merkittävien tai poikkeavien kuormitusten lisäämiseen. ”Kerrostaloissa merkittävien asuntokohtaisten lisäkuormitusten, kuten paljujen ja vastaavien lisääminen, on kuitenkin vain rajallisesti mahdollista.” ”Rivitaloissa ja vastaavissa on kerrostaloja enemmän mahdollisuuksia lisäkuormituksiin. Kerrostaloissa korkeampiin huipputehoihin varautumista tarvitaan ehkä erityisryhmille, kuten opiskelijoille, tarkoitetuissa kohteissa.” Nuorten käyttäjien keskuudessa sähköä saattaa kulua poikkeuksellisen paljon esimerkiksi kryptovaluutan louhimiseen tai muihin vastaaviin tietoteknisiin toimintoihin. ”Suunnittelijan on hyvä muistaa, että johtoreittivaraukset, kuten varaputkien lisääminen liittymäkaapeleille, ja pieni sähkökeskuksen ylimitoittaminen ovat kustannustehokkaampia vaihtoehtoja kuin koko liittymän ylimitoittaminen heti alkuunsa”, Orrberg pohtii. SÄHKÖAUTOT JA PELKOKERROIN Sähköautojen lataukseen valmistautuminen aiheuttaa edelleen ns. pelkokerrointa mitoitukseen. Matti Orrbergin mukaan latausjärjestelmiä on jatkossa tarkasteltava uusien tarkennettujen asuinkohteiden laskentakaavojen kanssa entistä tarkemmin. Sähköautojen huipputehoarviot tehdään usein hyvin yläkanttiin. Ajatellaan, että autoilijoille on jokaisena hetkenä taattava täyden tehon mahdollisuus, vaikka mitkään säännöt eivät tähän velvoita. ”Älykkäiden latausjärjestelmien avulla sähköautojen latausta pystytään hallitsemaan jopa niin, ettei liittymän suurentamista tarvita ollenkaan, jos oletetaan että tavoite on vain yön yli tarvittavan latausenergian saaminen”, Orrberg painottaa. ”ST-kortistossa (13.31, 51.90, käsikirja 41) on annettu ohjeet älykkäiden latausjärjestelmien suunnitteluun. Ohjeiden painopiste on pikemminkin halutun latausajankohdan energiakapasiteetin riittävyydessä kuin liittymän huipputehon tarpeessa.”
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==