Plaani 3 2026 43 suunnitteluPlaani viikko- ja lauantai-iltaisin, mikä pienentää huipputehon tarvetta. Uuden ST-kortin kaavoissa ei enää erotella saunallisia ja saunattomia kohteita.” Orrbergin mukaan vanhojen liittymien ylimitoitus on toki ollut jonkinlainen ilonaihe sähköautojen latausjärjestelmien yleistyessä. ”Ylimitoituksen aiheuttamia korkeampia sähköliittymän perusmaksuja on kuitenkin pahimmillaan makseltu kymmeniä vuosia.” Uusilla mitoitusmalleilla sähköverkon rakentamiskustannukset voivat jossain määrin keventyä, mistä hyötyvät kaikki verkon käyttäjät. ”Myös kiinteistön omistajat hyötyvät halvemmista investoinneista ja kevyemmistä perusmaksuista”, Orrberg tiivistää. HELENILLÄ OMA TYÖKALU LIITTYMIEN MITOITUKSEEN Helenin työkalu on rakennettu pääosin helsinkiläiseen aineistoon pohjautuen, joten varmuudella se on käyttökelpoinen vain kyseisellä alueella. Helen Sähköverkko Oy:n johtava asiantuntija Mika Loukkalahti ja suunnitteluasiantuntija Juhani Lepistö lupautuivat avaamaan asiaa Helenin näkökulmasta. Muutamalla rakennuslupaan sisältyvällä lähtötiedolla voidaan laskea liittymän vuosienergia-arvio sekä tarvittavan sähköliittymän maksimiteho esimerkiksi 50, 10, 5 ja 1 prosentin ylitystodennäköisyydellä. ”Tähän saakka yli 100 ampeerin pienjänniteliittymät on tehty keskimäärin neljä kertaa isommiksi todelliseen maksimituntitehoon nähden”, Loukkalahti sanoo. Työkalu on Helenin sisäisessä käytössä — ainakin toistaiseksi. Toisin sanoen, missään julkisessa verkkopalvelussa ei ole mahdollista syöttää työkaluun rakennustietoja ja saada automaattisesti mitoitustiedot liittymälle ”Arvion saadakseen asiakkaiden ja sähkösuunnittelijoiden tulee kääntyä Helenin liittymäpalvelun puoleen, mikäli haluavat apua uuden tai laajennustarpeisen liittymänsä mitoitukseen.” Helenillä on myös erilliset työkalut sähköautolatausliittymien mitoitukseen. (vas.) Helsingissä on paljon suuria liittymäkokoja ja isoja liittymiä. Maanlaajuisesti ajatellen ylimitoitus on ollut pahin ongelma juuri pääkaupunkiseudulla. | Kuva: iStockphoto (yllä oik.) ”Uusittu ST-kortti 13.31 auttaa sähkösuunnittelijoita suunnittelemaan realistisen kokoisia uusia sähköliittymiä”, Matti Orrberg sanoo. | Kuva Mikko Arvinen (yllä vas.) ”Uudella mitoitustyökalulla uudet liittymämitoitukset pienenevät kymmeniä prosentteja”, Mika Loukkalahti painottaa. (alla vas.) ”Päivitetyllä ST-kortilla pyritään mahdollisimman tarkkoihin, todellisen kulutusdatan pohjalta rakennettuihin laskentamalleihin”, Aki Kortetmäki tiivistää. (alla oik.) ”Mikäli asiakas tilaa liian ison liittymän, niin sen seurauksena alueelle voidaan tarvita aikaisempaa isompi muuntaja”, Juhani Lepistö muistuttaa. Aki Kortetmäen kohteet: Tampereen vuokratalosäätiön asuntojen sähkönmittausdata vuosilta 2017–2024. Tietoja kerättiin myös esimerkiksi kohteiden pinta-aloista, huoneistojen määrästä, huoneistojen tyypeistä (2H+K+S… jne.), lämmitysmuodosta ja valmistusvuodesta. Näiden kohteiden avulla luotiin kohtien 4.3 ja 4.3.1 tarkemmat huoneistotyyppikohtaiset mitoitustavat ja tarkennettu huoneistojen määrästä riippuva tasoituskerroin. Helenin kohteet: Koko Helenin sähköverkon alueen kohteet vuosilta 2015–2020. Aineiston pohjalta Helen oli tehnyt regressioanalyysit eli tilastollisesti mallit, miten huipputeho muodostuu erilaisten kohteiden ja niiden olennaisten ominaisuuksien pohjalta. Malleista muodostetiin yksinkertaistetut 99 prosentin luottamusvälin laskentakaavat. Kaavoja käyttäessä on vain yhden prosentin riski, että mitoitus ei olisi riittävä. Rovakaira Oy:n mittausdataa vasten tehtiin pistokoeluontoisia tarkistuksia kaavojen toimivuudesta. Todettiin, ettei pohjoisen olosuhteilla ole huipputehon muodostumisen kannalta niin suurta merkitystä, että olisi tarvetta täsmentää kaavoja eri puolille Suomea.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==