Plaani 3 2026 28 johdonmukaisesti. Sieltä ne olisivat kaikkien osapuolten löydettävissä ilman päällekkäisiä järjestelmiä ja erillisiä kirjauksia. ”Nykyiset taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelot eivät tunnista riittävästi tahdin vaatimaa tehtävien jakoa ja ajoitusta”, Roni Leppänen täydentää. ”Tahti muuttaa myös määrä- ja valaisinluetteloiden käyttöä. Koko rakennuksen tietojen rinnalle tarvitaan tahtialuekohtaiset materiaalimäärät, jotta hankinnat voidaan tehdä ajoissa ja toimittaa laitteet ja tarvikkeet työpisteeseen juuri ennen asennusta.” MYÖS SUUNNITTELUAIKATAULU TAHTIIN ”Päätös tahtituotannosta syntyy usein vasta pääurakoitsijan tultua mukaan, jolloin sähkösuunnittelu on jo pitkällä. Jos vaiheittaista valmistumista ei ole päästy miettimään suunnitteluvaiheessa, saattavat keskeneräiset sähkönjakelu- ja tietoliikenneverkot estää valmiin tahtialueen käyttöönoton”, Mikko Yrjönen sanoo. Toisinaan sähköjärjestelmiä on mahdoton mukauttaa rakennustyön tahtialueisiin. Esimerkkinä hän mainitsee toimiston suunnitteleman Helsingin Tammisairaalan. Sen tekniseen kerrokseen keskitetyt muuntamot, pääkeskukset ja nousukeskukset muodostivat kokonaisuuden, jota ei voitu jakaa rakennuksen muiden osien tahteihin. Tahtityömaan tuotanto kuvataan tarkasti alueittain ja työvaiheittain. Sähkösuunnittelu näkyy aikataulussa silti usein vain yhtenä janana. ”Olen nähnyt hienoja tahtiaikatauluja, mutta en vielä työmaata, jossa suunnitteluaikataulu olisi synkronoitu samalla tavalla tuotannon aikatauluun”, Mikko Yrjönen kertoo. Suunnitteluaikataulussa pitää määrittää, milloin lähtötiedot, suunnitelmat, hyväksynnät ja valmistajatiedot tarvitaan. Mukaan on otettava myös toimittajien kanssa tehtävä työ. ”Lisäksi tilaajan ja rakennuttajan on tehtävä päätös tahdista ajoissa sekä vietävä se sopimuksiin, suunnittelun ohjaukseen ja käyttäjäpäätösten aikatauluun. Vastineeksi virheet vähenevät ja rakentamisen läpimeno lyhentyy”, Yrjönen sanoo. JÄRJESTELMÄT TAHDITTAVAT THE NODEA Granlundin suunnittelujohtaja Vikke Niskanen vahvistaa, että taloteknisten suunnitelmien on valmistuttava oikeassa järjestyksessä ja riittävän ajoissa ennen kutakin työvaihetta. Pasilaan rakentuvassa 32-kerroksisessa The Nodessa järjestelmät suunniteltiin poikkeuksellisesti valmiiksi asti ennen tahtien määrittelyä. ”Tässä kohteessa talotekniikan järjestelmät suunniteltiin ensin (yllä) Joskus sähköjärjestelmiä on mahdoton mukauttaa rakennustyön tahtialueisiin. Helsingin Tammisairaalan tekniseen kerrokseen keskitetyt muuntamot, pääkeskukset ja nousukeskukset muodostivat kokonaisuuden, jota ei voitu jakaa rakennuksen muiden osien tahteihin. | Kuva: HUS / Matti Snellman (oik. yllä) Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori Olli Seppänen suosittelee yrityksille etenemistä vaiheittain: ensin opetellaan tuotannon rytmitys, sitten logistiikka ja lopulta suunnittelun sekä digitaalisen tiedonhallinnan tiivis kytkentä tahtiin. (oik. kesk.) Granlundin suunnittelujohtaja Vikke Niskasen mukaan kehitystä hidastavat totutut roolit, sopimusrakenteet ja kannustimet. (oik. alla) Paul Seppäsen diplomityössä tutkittiin, miten rakennuttaja voi aikataulujohtamisellaan valmistella hankkeen siten, että tuloksena saataisiin luotettava tahtiaikataulu.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==