SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 2 26 30–52 JÄSENTIETOA 2026 30–52 MEDLEMSINFO 2026 s. 24 Merten monitoimimies Jussi Mälkiä s. 27 Mångsysslaren inom sjöfarten Jussi Mälkiä KUVA/BILD: M/S SOFIA VG, ESKO PETTAY, MERIAURA
3 Päätoimittajalta / Från chefredaktören 4 Toimisto / Kansli 5 eAsiointi/ e-tjänster 6 Traficom / Aaria 8 Merenkulun rekrytointipalvelu kasvaa kohti pohjoismaisia vesiä 10 Rekryteringstjänst för sjöfarten växer mot nordiska vatten 12 Sjöfartens Dag, Maritime Day 17 Luottamushenkilöiden koulutuspäivä 5.5.2026 / Förtroendepersoners skolningsdag 5.5.2026 18 Yhteistoimintaneuvottelut – aitoa vuoropuhelua vai ennalta päätetty prosessi? 19 Samarbetsförhandlingar – genuin dialog eller en på förhand avgjord process? 23 NIKULAN BLOGI: Kun lokikirja ei enää riitä – merenkulun tarinat talteen / NIKULAS BLOG: När loggboken inte längre räcker – sjöfartens berättelser bevaras 24 Merten monitoimimies ja Meriauran hallituksen pj. Jussi Mälkiä 27 Mångsysslaren inom sjöfarten och Meriauras Styrelseordförande Jussi Mälkiä 30 - 52 JÄSENINFO / MEDLEMSINFO 2026 30 Aaria Työttömyyskassa on avoin kaikille työ- ja virkasuhteessa oleville palkansaajille / Arbetslöshetskassa Aaria – Ansökan och utbetal- ning av inkomstrelaterad dagpenning år 2026 31 Jäsenmaksut vuonna 2026 / Medlemsavgiften 2026 32 Työttömyysturva pohjoismaan lipun alla 33 Utkomstskydd under nordisk flagg 34 Jäsen, sinut on vakuutettu! 35 Medlem, du är försäkrad 44 Liiton mökit jäsenille 2026 45 Förbundets stugor för medlemmar 20 26 48 Jäsen, vietä nyt edullinen loma Himoksella! / Medlem, njut nu av en förmånlig semester i Himos! 49 EVERSHEDS / SUTHERLAND 50 SLPL:n rapuristeily Tampereella M/S Silver Sky 5.9.2026 klo 18.00 – 21.00 52 SLPL:n Risteily Pihlajaveden saaristoon norppavesille Saimaalla lauantaina 8.8.2026 / FSBF:s Saimenkryssning, längs Pihlajavesi saimen- vikarens farvatten, lördagen den 8 augusti 2026 53 STTK: Haagin linjaus turvaa perusoikeuden ja on voitto palkansaajien työtaisteluoikeudelle / STTK: Linjedragningen i Haag säkrar en grundläggande rättighet och är en seger för arbetstagarnas strejkrätt 54 Projektipäällikkö Markus Lehtopohja Meyer Turulta 56 Projektchef Markus Lehtopohja från Meyer Turku 58 LUKUVINKKI / LÄSTIPS 60 Nautilus Federation General meeting 14-15.5.2026 63 NAUTILUS: Time to fix flags of convenience 64 Jäsentuotteita / Medlemsprodukterna 66 Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa / Proffs i proffsens tjänst sisältö|innehåll SEURAAVA NUMERO ILMESTYY AINEISTO VIIMEISTÄÄN Nästa nummer kommer ut 19.10.2026 Materialet senast 22.9.2026 ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund. Aikakausmedian ry:n jäsen – Medlem i tidskrifternas förbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, +358 40 512 2491 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Johan Ramsland, johan.ramsland@seacommand.fi, +358 40 667 2227 TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Susanna Kankainen, Jukka Muromaa, Johan Ramsland, Dan Stenbäck, Heidi Tauriainen, Juha Tuomi 2| 2026 KÄÄNNÖKSET – ÖVERSÄTTNINGAR: Toimitus tekoälyä hyötykäyttäen / Redaktionen assisterad av artificiell intelligens AINEISTOT – MATERIAL / OSOITTEEN- MUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Marjo Peurala +358 40 512 2491 TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala +358 40 512 2491 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 35 € 6 kk/mån: 20 € Irtonumero– Lösnummer: 11 € ULKOMAILLE – UTLANDET: 12 kk/mån: 42 € 6 kk/mån: 26 € ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala ILMOITUSHINNAT (mustavalkoiset) – ANNONSPRISERNA (svartvita) – ADVERTISEMENTS RATES (black & white) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD: 1.950 € TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER: 1.260 € 1/1 SIVU – SIDA – PAGE: 1.200 € 1/2: 690 € 1/4: 350 € PAINOS – UPPLAGA: 1 800 TAITTO – LAYOUT: Tarja Lehtinen / Hilda GS KIRJAPAINO – TRYCKERI: PunaMusta Oy 24 54 60
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 3 Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi Artificiell intelligens har kommit in i våra liv i snabb takt, är vi redo? Artificiell intelligens har kommit till en del av vår vardag med sådan snabbhet och kraft att detta för många människor skapar mer osäkerhet än glädje, över hur man personligen kan få den största möjliga nyttan av denna vår tids omvälvning. Osäkerheten grundar sig i hög grad på okunskap och inkompetens. När man läser artiklar i dagstidningarna är det lätt att få intrycket att många yrken kommer att försvinna som att springa in i en vägg. Jag anser att ansvarsfull journalistik borde hellre i stället, analysera över vad möjliga representanter för vissa yrken skulle kunna göra för sitt uppehälle i framtiden, om det nu går så att den nuvarande yrkesbilden plötsligt upphör på grund av artificiell intelligens. Även på ett personligt plan vet vi inte nödvändigtvis hur vi ska kunna utnyttja artificiell intelligens optimalt ur vårt eget perspektiv, åtminstone inte än. Enligt Statistikcentralen var trendjusterade arbetslösheten i april i Finland, för arbetslösa personer i åldern 5–74 år 10,6 %. Trendjusterade arbetslösheten i april, för arbetslösa ungdomar i åldern 15–24 år var 21,9 %. I slutet av 2025 var den genomsnittliga arbetslösheten i EU-länderna 6,0 %. Arbetslösheten har ökat snabbt i Finland under nuvarande regeringsperiod och siffrorna är bistra. Vi får starkt hoppas på att artificiell intelligens inte i sig kommer att öka arbetslösheten, utan att det kommer att finnas tillräckligt med arbete för alla personer i framtiden också var man kan försörja sig själv och sin familj. Sysselsättningsläget inom sjöfartssektorn är mycket god. Till och med så god att arbetsgivarna har svårt att tillsätta alla lediga platser. Nuvarande anställda är mycket flexibla när de ställer upp för sin arbetsgivare genom att arbeta fler arbetsdagar per år än vad som anges i kollektivavtalen. Detta innebär ofta att arbetstagaren inte får dessa extra arbetsdagar, ut i ledig tid någonsin, utan arbetsgivaren ensidigt ersätter dessa dagar i pengar. Detta är inte optimalt i längden, med tanke på arbetstagarnas långsiktiga ork och egen vilja. Vi ber arbetsgivarna att vara ansvarsfulla i denna fråga! Önskar er alla en skön sommar! Chefredaktör Johan Ramsland Tekoäly on tullut vauhdilla elämäämme, olemmeko valmiita? Tekoälyn tulo arkielämäämme, on tullut semmoisella vauhdilla ja voimalla nyt, että hyvin monelle henkilölle tämä luo turvattomuutta enemmän kuin riemua siitä, miten henkilökohtaisesti saisi irti mahdollisemman suuren hyödyn tästä meidän aikakautemme mullistuksesta. Turvattomuus pohjautuu hyvin paljon tietämättömyyteen ja osamaattomuuteen. Päivälehtien artikkeleita luettaessa niin saa helposti semmoisen kuvan, että hyvin moni ammatti loppuu kuin seinään lähitulevaisuudessa. Mielestäni vastuullinen journalismi voisi mieluimmin pohtia syvällisemmin mitä mahdollisten tiettyjen ammattikuntien edustajat voisivat tehdä leipätyökseen tulevaisuudessa, jos niin kävisikin, että nykyinen työkuva kerta kaikkiaan loppuu tekoälyn takia äkillisesti. Myös henkilökohtaiselle tasolle emme välttämättä osaa hyödyntää tekoäly optimaalisesti omasta näkökannasta ainakaan vielä. Tilastokeskuksen mukaan, Suomen 5–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli huhtikuussa 10,6 %. 15–24-vuotiaiden työttömien nuorten työttömyysasteen trendiluku oli vastaavasti 21,9 %. Loppuvuodesta 2025, EU-maiden työttömyyden keskiarvo oli 6,0 %. Työttömyys on kasvanut ripeästi Suomessa tämän hallituskauden aikana ja luvut ovat karuja. Pitää vahvasti toivoa, että tekoäly ei itsessään kasvata työttömyyttä vaan kaikille henkilöille riittää työpaikkoja tulevaisuudessakin millä voi elättää itsensä ja perheensä. Merenkulun työllisyystilanne on sektorina erittäin hyvä. Jopa niin hyvä että työantajilla on vaikeuksia täyttämään kaikki vapaita paikkoja, vaan nykyiset työntekijät joustavat hyvin pitkälle tekemällä vuodessa enemmän työpäivä, kuin työehtosopimus määrittelee. Monesti tämä niin, että työntekijällä jää saamatta näistä lisätyöpäivistä, myöhemmin pidettyjä vapaita, vaan työantaja suorittaa nämä päivät yksipuolisella päätöksellä rahakorvauksena. Tämä ei ole optimaalista pitkässä juoksussa huomioiden työntekijöiden jaksamisen ja heidän oma tahtotilansa. Pyydämme työantajilta vastuuta tässä asiassa! Toivotan teille kaikille hyvää kesää! Päätoimittaja Johan Ramsland PÄÄKIRJOITUS LEDARE
4 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART AARIA Työttömyyskassa Kumpulantie 3, 00520 Helsinki eAsiointi www.aariakassa.fi sähköposti asiakaspalvelu@aariakassa.fi Puhelinpalvelu 020 7655 900 Avoinna ma, ke, to 9 –12 ti 12 –15 Merivälitys – Havsförmedling TURUN TYÖLLISYYSALUE MERITYÖNVÄLITYS Merityönvälityksessä asioidaan ensi sijassa puhelimitse ja sähköpostilla. Palvelumme on valtakunnallinen. YHTEYSHENKILÖ: Ville Käldström, p. 044 7965 015 merityonvalitys.tyollisyysalue@turku.fi www.tyomarkkinatori.fi Henkilökohtainen asiointi aina aikavarauksella. OSOITE: Yliopistonkatu 27 A, 20100 Turku ÅBO SYSSELSÄTTNINGSOMRÅDE SJÖMANSFÖRMEDLING Med Sjömansförmedlingen uträttas ärenden per telefon och e-post. Vår service är nationell. KONTAKTPERSON: Ville Käldström, tel. 044 7965 015 sjomansformedling.sysselsattningsomrade@ turku.fi Tidsbokning krävs för att uträtta personliga ärenden på plats. ADRESS: Universitetsgatan 27A, 20100 Åbo ÅLANDS ARBETSMARKNADS OCH STUDIESERVICEMYNDIGHET Nygatan 5, 22100 Mariehamn info@ams.ax tel. 018 25501 Telefontid måndag–fredag kl. 10.00-11.00, 13.00-14.00 Drop-in besök tisdag–torsdag kl. 10.00 -12.00 Toimisto– Kansli SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO – FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors • Asioidessasi toimistossa varmistathan soitolla, että olemme paikalla. • Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring oss först för att kolla att vi är pä plats. LIITON TOIMISTO – FÖRBUNDETS KANSLI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Johan RAMSLAND +358 40 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi Juristi – Jurist Susanna KANKAINEN +358 40 128 9214 susanna.kankainen@seacommand.fi Liittokoordinaattori – Förbundskoordinator Marjo PEURALA +358 40 512 2491 marjo.peurala@seacommand.fi Myös jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat – också medlemsregister och medlemsavgifter YHTEYDENOTOT ENSISIJAISESTI SÄHKÖPOSTILLA! / KONTAKTER FRÄMST VIA E-POST! Jäsenasiat / Medlemsfrågor Puhelinaika ma-pe klo 10.00 - 14.00 Telefontid mån-fr 10.00 – 1 4.00 Puh. / Tel: +358 40 5122 491 office@seacommand.fi Työsuhdeasiat / ärenden gällande arbetsförhållanden samt kollektivavtal Johan RAMSLAND +358 40 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi LIITON HALLITUS – FÖRBUNDETS STYRELSE Puheenjohtaja – Ordförande Kristian HEISKANEN +358 50 584 5925 kristian.heiskanen@seacommand.fi Varapuheenjohtaja – Viceordförande Heidi TAURIAINEN +358 40 551 0869 heidi.tauriainen@seacommand.fi SUOMEN MERENKULKU / FINLANDS SJÖFART Toimitus – Redaktion Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors suomenmerenkulkulehti@seacommand.fi Päätoimittaja – Chefredaktör Johan RAMSLAND Toimitusneuvosto – Redaktionsrådet: Kristian HEISKANEN Susanna KANKAINEN Jukka MUROMAA Johan RAMSLAND Dan STENBÄCK Heidi TAURIAINEN Juha TUOMI Ilmoitusmyynti – Annonsförsäljning -advertisement: Marjo PEURALA +358 40 512 2491 AARIA Arbetslöshetskassan Gumtäktsvägen 3, 00520 Helsingfors e-tjänst www.aariakassa.fi/sv E-postadress asiakaspalvelu@aariakassa.fi Telefonservice 020 7655 900 Öppen mån, ons, to 9 –12 ti 12 –15
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 5 eAsiointi Liiton eAsioinnissa voit itse tarkastella ja hoitaa jäsenyyteen liittyviä asioita. Kirjautuminen tapahtuu liiton kotisivujen kautta www.seacommand.fi. • ilmoita osoitteen- ja yhteystietojesi muutoksista • ilmoita työpaikan vaihtumisesta • ilmoita eläkkeelle jäämisestä • ilmoita palkattomasta ajanjaksosta • tarkastele jäsenmaksutilannettasi • voit laskea jäsenmaksun suuruuden ja tulostaa viitteet tietylle jaksolle • tilaa uusi jäsenkortti kadonneen tilalle • sisäänkirjautuminen tapahtuu jäsennumerollasi, joka on jäsenkortissasi Jäsen voi nyt itse tarkistaa ja päivittää omat henkilötietonsa verkkoasioinnin kautta osoitteessa www.seacommand.fi. JÄSENNUMEROSI LÖYDÄT JÄSENKORTISTASI e-tjänster Via förbundets e-tjänster kan du själv granska och sköta ärenden som gäller medlemskapet. Inloggningen sker via förbundets webbplats www.seacommand.fi. • meddela ändringar i dina adress- och kontaktuppgifter • meddela byte av arbetsplats • meddela pensionering • meddela oavlönad tidsperiod • kontrollera medlemsavgiftsstatus • räkna ut medlemsavgiftsbeloppet och skriv ut referenserna för en viss period • beställ ett nytt medlemskort om det gamla förkommit • medlemsnumret som behövs vid inloggning en finns på ditt medlemskort Medlemmen kan nu själv granska och uppdatera sina personuppgifter via e-ärenden på adressen www.seacommand.fi. MEDLEMSNUMRET SOM BEHÖVS VID INLOGGNINGEN FINNS PÅ DITT MEDLEMSKORT TARKISTA JA PÄIVITÄ TIETOSI! MEDLEMMEN KAN NU SJÄLV GRANSKA OCH UPPDATERA SINA PERSON- UPPGIFTER!
Aaria Arbetslöshetskassa NYHETER Aaria Työttömyyskassa UUTISIA INFORMATION GÄLLANDE KRAV AV SJÖMANSLÄKARINTYG VID UTFÄRDANDE AV GOC- OCH ROC- KOMPETENSBEVIS FÖR RADIOKOMMUNIKATION Utfärdande av GOC- och ROC-kompetensbevis och motsvarande kompetensbevis kräver att sökanden innehar ett giltigt sjömansläkarintyg och är minst 18 år gammal. Detsamma gäller utländska sökare av kompetensbevis. För dem som arbetar på kommandobryggan, gäller detta oftast vid ansökan om GOC- och ROC-kompetensbevis. Kravet kommer från STCW-konventionen och lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation (917/2014, i dess ändrade lydelse, paragraferna 265 och 266). Ett radiokompetenbevis utfärdas därför inte utan ett giltigt sjömansläkarintyg. Sjömansläkarintyget kan skickas som en bifogad fil i e-postmeddelandet i samband med ansökan om radiokompetensbeviset till följande adress: sjoradiobehorigheter@traficom.fi. Vi rekommenderar att du använder krypterad e-post; instruktioner för hur du skickar meddelandet finns på sidan: https://www. traficom.fi/sv/traficom/kontaktuppgifter/att-skicka-saker-e-post-till-traficom. Om sökanden har ett giltigt sjömansläkarintyg i Traficoms databas när ansökan tas emot, behöver intyget inte lämnas in separat. En lista över godkända finska sjömansläkare finns på Traficoms webbplats: https://traficom.fi/sv/sjofartsbehorigheter-och-sjofartshalsa/sjofartshalsa/ kontaktuppgifter-till-sjomanslakare-och-information-om-sjomanshalsovardscentraler. ARI CASELIUS, Överinspektör Transport- och kommunikationsverket Traficom, ari.caselius@traficom.fi (detta är en inofficiell översättning från finska) TIEDOTE MERIMIESLÄÄKÄRIN- TODISTUSVAATIMUKSESTA GOC- JA ROC-RADIOPÄTEVYYSTODISTUKSIA MYÖNNETTÄESSÄ GOC- ja ROC-todistusten ja vastaavien kelpoisuustodistusten myöntäminen edellyttää, että hakijalla on voimassa oleva merimieslääkärintodistus, ja että hän on iältään vähintään 18 vuotta. Sama koskee ulkomaalaisia todistuksen hakijoita. Komentosillalla työskentelevää tämä koskee yleisimmin GOC- ja ROC-kelpoisuustodistuksia haettaessa. Vaatimus tulee STCW-yleissopimuksesta ja laista sähköisen viestinnän palveluista (917/2014 muutoksineen, pykälät 265 ja 266). Radiopätevyystodistusta ei siis myönnetä ilman voimassa olevaa merimieslääkärintodistusta. Merimieslääkärintodistuksen voi toimittaa radiopätevyyshakemuksen yhteydessä sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen: meriradiopatevyydet@ traficom.fi. Suosittelemme käyttämään salattua sähköpostia, ohjeet viestin lähettämiseen löytyvät sivulta: https://www.traficom.fi/fi/yhteystiedot/ salatun-viestin-lahettaminen-traficomiin. Mikäli hakijalla on voimassa oleva merimieslääkärintodistus Traficomin tietokannassa hakemuksen saapuessa, todistusta ei tarvitse toimittaa erikseen. Luettelo hyväksytyistä suomalaisista merimieslääkäreistä löytyy Traficomin internet-sivuilta: https://traficom.fi/fi/merenkulun-patevyydet-ja-meriterveys/ meriterveys/merimieslaakareiden-yhteystiedot-seka-tietoa-merimiesterveyskeskuksista. ARI CASELIUS, Ylitarkastaja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, ari.caselius@traficom.fi YLEISTUKI KORVAA KELAN TYÖTTÖMYYSETUUDET TOUKOKUUSSA Kela alkaa maksaa yleistukea työttömyyden perusteella 1.5.2026 alkaen. Yleistuki korvaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Muutoksella ei ole vaikutusta työttömyyskassojen maksamaan ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahan saamisen ehdot, määrä ja maksaminen pysyvät ennallaan. KENELLE YLEISTUKEA MAKSETAAN? Yleistukea maksetaan työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos et ole työttömyyskassan jäsen tai jos olet jo saanut enimmäisajan ansiopäivärahaa työttömyyskassasta. Yleistuki on samansuuruinen kuin peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Vuonna 2026 sen suuruus on 37,21 euroa päivässä eli noin 800 euroa kuukaudessa. ANSIOPÄIVÄRAHALTA YLEISTUELLE Jos ansiopäivärahan enimmäisaikasi täyttyy ja siirryt yleistuelle, asiointi työvoimaviranomaisen kanssa jatkuu entiseen tapaan. Yleistuen saajaa koskevat pääosin samat työvoimapoliittiset edellytykset, työllistymistä edistävät palvelut sekä työttömyysturvalain mukaiset seuraamukset kuin ansiopäivärahankin saajaa. Jos siirryt yleistuelle heti ansiopäivärahan enimmäisajan päätyttyä, omavastuuaikaa ei aseteta. YLEISTUELTA ANSIOPÄIVÄRAHALLE Jos siirryt yleistuelta ansiopäivärahalle sen jälkeen, kun oikeus ansiopäivärahaan on syntynyt, ansiopäivärahaa maksetaan seitsemän päivän omavastuuajan jälkeen. ALLMÄNT STÖD ERSÄTTER FPA:S ARBETSLÖSHETSFÖRMÅNER I MAJ FPA börjar betala allmänt stöd på basis av arbetslöshet från och med 1.5.2026. Det allmänna stödet ersätter arbetsmarknadsstödet och grunddagpenningen. Ändringen påverkar inte den inkomstrelaterade dagpenning som betalas av arbetslöshetskassorna. Villkoren för att få inkomstrelaterad dagpenning, beloppet och utbetalning förblir oförändrade. VEM FÅR ALLMÄNT STÖD? Allmänt stöd betalas till en arbetslös arbetssökande som inte har rätt till inkomstrelaterad dagpenning från en arbetslöshetskassa. Så kan det till exempel vara om du inte är medlem i en arbetslöshetskassa eller om du redan har fått inkomstrelaterad dagpenning för maximitiden från en arbetslöshetskassa. Det allmänna stödet är lika stort som grunddagpenningen och arbetsmarknadsstödet. År 2026 är beloppet 37,21 euro per dag, det vill säga cirka 800 euro per månad. FRÅN INKOMSTRELATERAD DAGPENNING TILL ALLMÄNT STÖD Om din maximitid för inkomstrelaterad dagpenning maximitiden tar slut och du övergår till allmänt stöd, fortsätter kontakten med arbetskraftsmyndigheten som tidigare. För mottagare av allmänt stöd gäller i huvudsak samma arbetsmarknadspolitiska villkor, sysselsättningsfrämjande tjänster och påföljder enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa som för mottagare av inkomstrelaterad dagpenning. Om du övergår till allmänt stöd direkt efter att för den inkomstrelaterade dagpenningen har tagit slut, fastställs ingen självrisktid. 6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 7 VUOSILOMA VAIKUTTAA ANSIOPÄIVÄRAHAN HAKEMISEEN Kesän lomakausi on alkanut, ja monella lomautetulla ja osittain työllistyneellä on voinut herätä kysymyksiä siitä, kuinka vuosilomat ja lomarahat vaikuttavat ansiopäivärahaan ja sen hakemiseen. Olemme koonneet alle tietoa vuosiloman vaikutuksesta ansiopäivärahaan sekä ohjeita ansiopäivärahan hakemisesta lomakaudella. PIDÄ TYÖNHAKUSI VOIMASSA Jos olet osittain lomautettu tai osa-aikatyössä, pidäthän työnhaun voimassa myös vuosilomasi ajan. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vain, jos työnhakusi on voimassa. SEMESTERN PÅVERKAR ANSÖKAN OM INKOMSTRELATERAD DAGPENNING Sommarsemesterperioden har börjat och många permitterade och deltidssysselsatta kan ha börjat undra över hur semestern och semesterpenningen påverkar den inkomstrelaterade dagpenningen. Nedan har vi sammanställt information om hur semestern påverkar den inkomstrelaterade dagpenningen samt anvisningar om hur man ansöker om inkomstrelaterad dagpenning under semesterperioden. SE TILL ATT DU ÄR ARBETSSÖKANDE HOS ARBETSKRAFTSMYNDIGHETEN Yleistuen omavastuuaikaa ei siis lueta hyväksi ansiopäivärahaa maksettaessa. Yleistukena maksettuja päiviä ei huomioida ansiopäivärahan enimmäisajassa, vaan yleistuelta siirryttäessä ansiopäivärahan enimmäisaika alkaa alusta. TARVEHARKINTA Ansiopäivärahasta poiketen yleistuki on tarveharkintainen etuus. Tarveharkinta tarkoittaa, että hakijan tulot vaikuttavat yleistuen määrään. Tarveharkinnassa huomioidaan muita kuin palkkatuloja, muun muassa osinko- ja vuokratuloja sekä omaishoidon tukea. Osa-aika- tai keikkatyöstä sekä sivutoimisesta yritystoiminnasta saadut tulot sovitellaan samalla tavalla kuin ansiopäivärahassa eli puolet työtulosta pienentää yleistukea. KOKOAIKATYÖSTÄ LOMAUTETUN VUOSILOMA Kokoaikatyöstä lomautetulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan vuosiloman ajalta. Myös työnantajan maksama lomakorvaus voi estää ansiopäivärahan maksamisen. Kokoaikatyöstä maksettava lomaraha ei puolestaan vaikuta ansiopäivärahan määrään. Vaikka ansiopäivärahaa ei voida maksaa vuosiloman ajalta, voit täyttää ansiopäivärahahakemuksen tavallisessa hakurytmissä ja pitää työhaun voimassa. Muista kuitenkin ilmoittaa vuosilomasta hakemuksessasi. Merkitse vuosiloman ajalle hakemuksen päiväkohtaisiin sarakkeisiin ”vuosiloma”. Varmistathan, että työnhakusi on voimassa myös vuosiloman päätyttyä, jotta voimme jatkaa ansiopäivärahan maksamista. OSA-AIKAISEN TYÖNTEKIJÄN VUOSILOMA Jos olet osa-aikaisessa työssä, voit hakea soviteltua ansiopäivärahaa myös vuosilomasi ajalta. Osa-aikaisen työntekijän vuosiloma-ajan palkka, lomarahat ja lomakorvaukset sovitellaan samaan tapaan kuin muutkin osa-aikaisen työn palkat. Myös osa-aikatyöstä lomautetulle voidaan maksaa vuosiloman ajalta soviteltua ansiopäivärahaa. Lomautuksen aikana maksettava osa-aikatyöstä kertynyt vuosiloma-ajan palkka, lomarahat ja lomakorvaukset sovitellaan samaan tapaan kuin osa-aikatyön palkat. Jos olet vuosilomalla osa-aikatyöstä, merkitse hakemuksen päiväkohtaisiin sarakkeisiin ”vuosiloma” sekä tunnit lomapäivien kohdalle. FRÅN ALLMÄNT STÖD TILL INKOMSTRELATERAD DAGPENNING Om du övergår från allmänt stöd till inkomstrelaterad dagpenning efter att rätten till dagpenning har uppstått, betalas dagpenning efter en självrisktid på sju dagar. Självrisktiden för det allmänna stödet räknas alltså inte till godo när den inkomstrelaterade dagpenningen betalas. De dagar som betalats som allmänt stöd beaktas inte i maximitiden för den inkomstrelaterade dagpenningen, utan när man övergår från allmänt stöd börjar maximitiden för dagpenningen om från början. BEHOVSPRÖVNING Till skillnad från inkomstrelaterad dagpenning är grundstödet en behovsprövad förmån. Behovsprövning innebär att sökandens inkomster påverkar grundstödets belopp. Vid behovsprövningen beaktas andra inkomster än löneinkomster, bland annat dividend- och hyresinkomster samt stöd för närståendevård. Inkomster från deltidsarbete, tillfälliga arbeten eller bisyssla som företagare jämkas på samma sätt som vid inkomstrelaterad dagpenning, det vill säga att hälften av arbetsinkomsten minskar det allmänna stödet. Se till att din jobbsökning är i kraft hos arbetskraftsmyndigheten även under din semester, om du är delvis permitterad eller arbetar deltid. Inkomstrelaterad dagpenning kan endast betalas ut om du är arbetssökande hos arbetskraftsmyndigheten. SEMESTER FÖR DIG SOM ÄR PERMITTERAD FRÅN HELTIDSARBETE Den som är permitterad från heltidsarbete har inte rätt till inkomstrelaterad dagpenning under semestern. Semesterersättning utbetald av arbetsgivaren kan dessutom hindra utbetalning av inkomstrelaterad dagpenning. Däremot påverkar den semesterpenning som betalas ut för heltidsarbete inte den inkomstrelaterade dagpenningens belopp. Även om inkomstrelaterad dagpenning inte kan betalas ut under semestern, kan du fylla i din ansökan om inkomstrelaterad dagpenning i den vanliga ansökningsrytmen och hålla arbetssökningen i kraft vid arbetskraftsmyndigheten. Glöm dock inte att ange semestern i din ansökan. Ange “semester” i de dagliga kolumnerna i ansökan för perioden med semester. Se till att din jobbsökning är i kraft även efter semestern, så att vi kan fortsätta betala inkomstrelaterad dagpenning. SEMESTER FÖR DELTIDSANSTÄLLD Om du arbetar deltid kan du ansöka om jämkad inkomstrelaterad dagpenning också under din semester. Den deltidsanställdas semesterlön, semesterpenning och semesterersättningar jämkas på samma sätt som övrig lön för deltidsarbete. Även den som permitterats från deltidsarbete kan få jämkad inkomstrelaterad dagpenning under semestern. Den lön för semesterperioden, semesterpenning och semesterersättningar som betalas ut under permitteringen jämkas på samma sätt som övrig lön för deltidsarbete. Om du har semester från ett deltidsjobb anger du “semester” och timmar i de dagliga kolumnerna i ansökan under semesterdagarna.
8 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Kun Suomen Merenkulku viimeksi kirjoitti Mericrewistä, palvelu oli vasta ottanut ensiaskeleitaan merenkulun rekrytointimarkkinoilla. Nyt, reilut kaksi vuotta myöhemmin, käyttäjämäärä on moninkertaistunut, pilottivaihe on takanapäin, 2.0-versio on tulossa ja katseet on jo suunnattu Pohjoismaihin. TUHANNESTA KAHTEEN TUHANTEEN KÄYTTÄJÄÄN – KASVU JATKUU Mericrew on merenkulkualan työnhaun kohtaamispaikka, joka yhdistää työnantajat ja -hakijat. Palvelu on työnhakijoille maksuton: hakija luo profiilin, joka toimii avoimena hakemuksena, ja työnantajat voivat joko selata työnhakijaprofiileita tai julkaista avoimia työpaikkailmoituksia. Idea on yksinkertainen ja sen toimivuus on osoitettu käytännössä. Kun palvelu lanseerattiin kesällä 2024, rekisteröityneitä käyttäjiä kertyi heti ensi kuukausina satoja. Varustamot lähtivät maksutta mukaan pilottivaiheeseen ja palvelun ominaisuuksia kehitettiin sekä varustamoiden että työnhakijoiden näkökulmat mielessä. Pilottivaihe päättyi keväällä 2025, mutta kehitystyö jatkuu edelleen molempien osapuolien toiveita kuunnellen. Merkittävä rajapyykki saavutettiin, kun tasan vuoden kuluttua palvelun avautumisesta rekisteröityneiden käyttäjien määrä ylitti tuhannen. Kasvu on sen jälkeen jatkunut ja kahden tuhannen käyttäjän rajan odotetaan rikkoutuvan kesän 2026 aikana. Rekrytointeja on koko toiminta-aikana toteutunut useita kymmeniä, ja palaute asiakasyrityksiltä on ollut poikkeuksetta positiivista. Merenkulun rekrytointipalvelu kasvaa kohti pohjoismaisia vesiä Kasvu ei ole tullut massiivisten markkinointikampanjoiden kautta. Mericrew on tietoisesti valinnut tarkkaan kohdennetun markkinoinnin, jossa huumorillakin on oma paikkansa. Markkinointimateriaalit luodaan pieni pilke silmäkulmassa, palaute siitäkin on ollut pääosin positiivista ja brändi on alkanut elää omaa elämäänsä alan verkostoissa. "Markkinointia tärkeämpää on se, että palvelu toimii kuten pitää, jolloin käyttäjät suosittelevat sitä tutuilleen. Hakijoille työnhakuun liittyvät asiat löytyvät yhdestä paikasta ja pyrimme auttamaan työnhakijoita parantamaan mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Varustamoille taas tarjoamme kustannustehokkuutta, helppoutta ja laadukkaita hakijoita. " — Frans Astala, liiketoiminnan kehitys & markkinointi, Mericrew Analytiikka on osoittanut erään merkittävän positiivisen kehityssuunnan: käyttäjät täydentävät profiilejaan aiempaa ahkerammin. Täytettyjen profiilien osuus kasvaa tasaisesti, mikä on palvelun laadun kannalta keskeinen mittari. Työnantajan näkökulmasta hyvin täytetty profiili on koko kohtaamispaikan ydin. POHJOISMAISET SATAMAT TÄHTÄIMESSÄ Suomen markkinan vakiinnuttaminen on edelleen prioriteetti, mutta samaan aikaan Mericrew on käynnistänyt kartoitustyön kansainvälisestä laajentumisesta. Tähtäimessä ovat erityisesti Pohjoismaat, jotka valikoituivat laajentumissuunnaksi luontevasti: kulttuuri, toimintamallit ja lainsäädännöl-
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 9 linen ympäristö ovat riittävän lähellä suomalaista toimintamallia, ja EU:n ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat käytännöt ovat kyseisissä maissa pitkälti samankaltaisia. Merenkulun työkielenä englanti pitää pohjan myös pohjoismaisilla markkinoilla, mutta palveluun on tulossa mahdollisesti muitakin kieliversioita. Mericrew haluaa kuitenkin laajentua kestävästi siten, että palvelun laatu ei kärsi. “Haluamme kasvaa järkevästi. Laajentumisen perustana on ajatus siitä, mitkä ovat järkeviä laajentumiskohteita suomalaisten käyttäjiemme näkökulmasta.” — Jere Nokkonen, toimitusjohtaja & perustaja, Mericrew MERICREW 2.0 – UUSI KÄYTTÖKOKEMUS VUONNA 2026 Samaan aikaan kansainvälistymissuunnitelmien kanssa Mericrew valmistautuu merkittävään tuotepäivitykseen. Tammikuussa 2026 tiimiin liittynyt kehittäjä Kimmo Koski on vastannut 2.0-version rakentamisesta, ja julkaisu on suunniteltu vielä vuodelle 2026. Uudessa versiossa päivitetään ja parannetaan palvelun käytettävyyttä ja ulkoasua. Työnhakijoille voidaan viestiä selkeämmin profiilin täyttämisestä ja kannustetaan profiilin parantamiseen, mikä tukee suoraan palvelun laadun kehitystä. Teknisesti haastavin osuus on ollut merenkulun paikoitellen monimutkaisen pätevyysjärjestelmän sisällyttäminen palveluun niin, että kaikki toimii moitteettomasti ja käyttö pysyy silti yksinkertaisena. Jere Nokkonen, Frans Astala, Kimmo Koski. "Haluamme, että merenkulkijoiden mielestä ei ole järkevää hakea alan töitä mitään muuta kautta, koska meistä on heille suurin hyöty." — Kimmo Koski, teknologia & kehitys, Mericrew VISIO: MERENKULKIJAN DIGITAALINEN KUMPPANI, EI VAIN REKRYTOINTITYÖKALU Pitkän aikavälin tavoite ulottuu rekrytointia laajemmalle. Mericrewin visiona on kehittyä merenkulkijan digitaaliseksi kumppaniksi: alustaksi, joka palvelee merenkulkijaa laajemmin arjessa, ei pelkästään työnhaussa. Konkreettisesti tämä voi olla esimerkiksi helpotusta dokumenttien ja pätevyyksien hallintaan tai käyttäjien ohjaaminen relevantin lisäkoulutuksen pariin, jolla merenkulkija voi parantaa omaa kompetenssiaan. Tarkka sisältö on vielä muotoutumassa, mutta suunta on selvä. "Merenkulku on upea ala, mutta jotkin asiat laahaavat auttamatta jäljessä. Kaikki merenkulkijoiden hyvinvointia tukeva tekeminen auttaa muuttamaan tätä suuntaa ja Mericrew haluaa olla yksi merkittävä palanen tässä muutoksessa." — Jere Nokkonen, toimitusjohtaja & perustaja, Mericrew Kaksi vuotta on mennyt nopeasti, mutta Mericrew on käyttänyt sen hyvin: rakennettu perusta kestää, käyttäjäkunta kasvaa orgaanisesti, 2.0-versio on ovella ja kansainvälinen laajentuminen on siirtymässä suunnitelmista toteutukseen. Pohjoismaiset vedet odottavat.
10 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART När Finlands Sjöfard senast skrev om Mericrew hade tjänsten just tagit sina första steg på rekryteringsmarknaden inom sjöfarten. Nu, drygt två år senare, har användarantalet mångdubblats, pilotfasen är avslutad, version 2.0 är på väg och blickarna är redan riktade mot Norden. FRÅN TUSEN TILL TVÅ TUSEN ANVÄNDARE – TILLVÄXTEN FORTSÄTTER Mericrew är en mötesplats för jobbsökning inom sjöfarten som sammanför arbetsgivare och arbetssökande. Tjänsten är kostnadsfri för arbetssökande: den sökande skapar en profil som fungerar som en öppen ansökan, och arbetsgivare kan antingen bläddra bland arbetssökandes profiler eller publicera lediga tjänster. Idén är enkel och dess funktionalitet har bevisats i praktiken. När tjänsten lanserades sommaren 2024 registrerade sig hundratals användare redan under de första månaderna. Rederierna deltog kostnadsfritt i pilotfasen och tjänstens funktioner utvecklades med både rederiernas och arbetssökandenas perspektiv i åtanke. Pilotfasen avslutades våren 2025, men utvecklingsarbetet fortsätter fortfarande genom att man lyssnar på båda parternas önskemål. En betydande milstolpe nåddes när antalet registrerade användare exakt ett år efter lanseringen översteg tusen. Tillväxten har fortsatt sedan dess och gränsen på två tusen Rekryteringstjänst för sjöfarten växer mot nordiska vatten användare väntas passeras under sommaren 2026. Under hela verksamhetstiden har flera tiotals rekryteringar genomförts och responsen från kundföretagen har utan undantag varit positiv. Tillväxten har inte kommit genom massiva marknadsföringskampanjer. Mericrew har medvetet valt en noggrant riktad marknadsföring där även humor har sin plats. Marknadsföringsmaterialet skapas med glimten i ögat, responsen har till största delen varit positiv och varumärket har börjat leva sitt eget liv inom branschens nätverk. ”Viktigare än marknadsföringen är att tjänsten fungerar som den ska, så att användarna rekommenderar den till sina bekanta. För de arbetssökande finns allt som rör jobbsökning samlat på ett ställe och vi strävar efter att hjälpa dem att förbättra sina möjligheter på arbetsmarknaden. För rederierna erbjuder vi kostnadseffektivitet, enkelhet och kvalificerade kandidater.” — Frans Astala, affärsutveckling och marknadsföring, Mericrew Analytiken har visat en tydligt positiv utveckling: användarna kompletterar sina profiler flitigare än tidigare. Andelen fullständigt ifyllda profiler ökar stadigt, vilket är en central kvalitetsindikator för tjänsten. Ur arbetsgivarens perspektiv är en väl ifylld profil själva kärnan i hela mötesplatsen. Frans Astala, Jere Nokkonen, Kimmo Koski.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 11 NORDISKA HAMNAR I SIKTE Att befästa den finländska marknaden är fortfarande prioritet, men samtidigt har Mericrew inlett kartläggningen av en internationell expansion. Särskilt Norden är i fokus, vilket naturligt valdes som expansionsområde: kulturen, arbetssätten och den lagstiftningsmässiga miljön ligger tillräckligt nära den finländska modellen, och praxis kring användning av arbetskraft utanför EU är till stor del liknande i dessa länder. Eftersom engelska fungerar som sjöfartens arbetsspråk finns redan en stabil grund också på de nordiska marknaderna, men tjänsten kan i framtiden få fler språkversioner. Mericrew vill dock expandera hållbart så att tjänstens kvalitet inte försämras. Vi vill växa på ett förnuftigt sätt. Grunden för expansionen är tanken på vilka expansionsmål som är logiska ur våra finländska användares perspektiv. — Jere Nokkonen, verkställande direktör och grundare, Mericrew MERICREW 2.0 – EN NY ANVÄNDARUPPLEVELSE ÅR 2026 Parallellt med internationaliseringsplanerna förbereder sig Mericrew för en betydande produktuppdatering. Utvecklaren Kimmo Koski, som anslöt sig till teamet i januari 2026, ansvarar för utvecklingen av version 2.0, och lanseringen är planerad till senare under 2026. I den nya versionen uppdateras och förbättras tjänstens användbarhet och visuella utformning. Arbetssökande ska kunna få tydligare vägledning kring hur profilen fylls i och uppmuntras att förbättra sina profiler, vilket direkt stöder utvecklingen av tjänstens kvalitet. Den tekniskt mest utmanande delen har varit att integrera sjöfartens stundvis komplexa behörighetssystem i tjänsten så att allt fungerar felfritt samtidigt som användningen förblir enkel. Vi vill att sjöfarare ska känna att det inte är meningsfullt att söka jobb inom branschen via någon annan kanal, eftersom vi ger dem störst nytta. — Kimmo Koski, teknologi och utveckling, Mericrew VISIONEN: SJÖFARARENS DIGITALA PARTNER, INTE BARA ETT REKRYTERINGSVERKTYG Det långsiktiga målet sträcker sig längre än rekrytering. Mericrews vision är att utvecklas till sjöfararens digitala partner: en plattform som stöder sjöfararen bredare i vardagen, inte enbart vid jobbsökning. Konkret kan detta exempelvis innebära enklare hantering av dokument och behörigheter eller vägledning till relevant vidareutbildning som hjälper sjöfararen att stärka sin kompetens. Det exakta innehållet håller ännu på att ta form, men riktningen är tydlig. – Sjöfarten är en fantastisk bransch, men vissa saker släpar obönhörligt efter. Allt arbete som stöder sjöfararnas välbefinnande hjälper till att förändra detta, och Mericrew vill vara en betydande del av den förändringen. — Jere Nokkonen, verkställande direktör och grundare, Mericrew Två år har gått snabbt, men Mericrew har använt tiden väl: grunden som byggts håller, användarbasen växer organiskt, version 2.0 står för dörren och den internationella expansionen håller på att gå från planer till verklighet. De nordiska vattnen väntar.
12 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Sjöfartens fackfolks mässa ”Sjöfartens dag – Maritime Day” hölls i Mariehamn den 24:a gången i soligt vår väder torsdagen den 21.5.2026 TEXT & BILDER: JOHAN RAMSLAND Dagen före, onsdagen den 20.5.2026, arrangerades också ”Mercy Ships Race 2026” välgörenhetslopp. Sträckorna kunde man antingen springa eller promenera och var 5km och 10km. 406 personer deltog i detta evenemang. Deltagaravgiften var 50 €/deltagare och man samlade såvida in över 20 000 € oavkortat för Mecy Ships verksamheten. På själva mässan var det 140 utställare och närmare 800 på förhand registrerade delegater. Utöver detta hade man 130 speciellt inbjudna studerande, samt många andra bransch intresserade samt besökare som samlades för en mycket givande och positiv dag. Ett stort tack åt arrangörerna för en välorganiserad mässa som helhet! Merenkulun ammattilaismessut ”Sjöfartens dag – Maritime day” pidettiin Maarianhaminassa 24. kerran hyvin lämpimässä ja aurinkoisessa kevätsäässä torstaina 21.5.2026. TEKSTI JA KUVAT: JOHAN RAMSLAND Päivää ennen, keskiviikkona 20.5.2026, pidettiin myös ”Mercy Ships Race 2026” hyväntekeväisyys juoksutapahtuma. Matkat voi suorittaa joko juosten tai kävellen ja olivat pituudeltaan 5km ja 10km. 406 osallistui tapahtumaan ja osallistujamaksun ollessaan 50 €/henkilö, niin saatiin kerätty yli 20 000 € suoraan Mercy Ships toimintaan. Varsinaisella messuilla oli 140 näytteilleasettajaa ja lähes 800 kpl etukäteen rekisteröityä delegaattia. Tämän lisäksi oli 130 erityisesti kutsuttua opiskelijaa sekä paljon muita alasta kiinnostuneita messuilla kävijöitä, jotka tekivät messuista hyvin antoisan ja positiivisen tapahtuman tälläkin kertaa. Erittäin suuri kiitos järjestäjille hyvin järjestetystä messu kokonaisuudesta!
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 13 Godby Shipping: Dan Mikkola. SLPL / FSFB: Johan Ramsland.
14 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART SKL/FMBF: Pasi Korhonen, Riku Muurinen. MEK/SPK: Eva Bäck, Eva Westerbacka. EUSBSR Policy Areas Safe&Ship: Seppo Mäkinen, Milla Harju. Bore: Tobias Hagner. ESL Shipping: Anitra Viinamäki, Mikko Rausti. Meriaura: Jessica Troberg, Beppe Rosin. Finnlines: Timo Nurmi, Niclas Seligson. Langh Ship: Elias Määttä, Hanne Hinders. Finferries/Axferries: Jonas Mannerström, Niklas Heikkonen, Cecilia Söderlund, Marika Englund.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 15 Wenaas Workwear: Michael Berg. Erik Svensson. Godby Shipping: Linda Englund, Helena Wallin. Mercy Ships: Carolina Jensen, Stefan Sonesson, Stanley Ekelund.
”Att bli en del av Mercy Ships unika besättning har ändrat mitt liv. Det är nog det mest meningsfulla du kan göra som däcksbefäl.” /Djurre Jan Schutte, volontär kapten på Mercy Ships sjukhusfartyg Vi söker volontärer inom däck & maskin! - Låt din kompetens göra skillnad för människor i extrem fattigdom. Mercy Ships kommer med hopp, kärlek och sjukvård till subsahariska Afrika. Läs mer och ansök: www.mercyships.se | volontar@mercyships.se
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 17 Luottamushenkilöiden koulutuspäivä 5.5.2026 Kevään luottamushenkilöiden koulutuspäivää pidettiin liiton toimistolla tiistaina 5.5.2026. Kaikkien sektoreiden luottamushenkilöt oli kutsuttu ja koulutuspäivään oli mahdollista osallistua jälleen myös etänä TEAMSin välityksellä. Yhteensä 20 henkilö osallistui. TEKSTI JA KUVAT: JOHAN RAMSLAND Päivä aloitettiin aamupalan ja vapaan keskustelun merkeissä, jonka jälkeen jatkettiin ohjelmaa STTK:n ekonomisti TomHenrik Sirviö ”talouskatsaus” asioiden merkeissä, jossa avattiin kotimaisen ja ulkomaisen talouden kehityksen läpikäyntiä sekä tulevaisuuden näkymiä. Esitys herätti paljon ajatuksia kuulioissa. Tämän jälkeen toiminnanjohtaja Johan Ramsland kävi läpi omassa puheenvuorossaan liiton yleiskatsausta ja työmarkkinoiden haasteita ja muita asioita. Lounaan jälkeen liiton Juristi Susanna Kankainen jatkoi omalla puheenvuorollaan otsikolla ”Ajankohtaiset lakimuutokset & luottamusmiehen oikeudet ja rooli”. Päivän viimeisenä puhujana oli Rikhard Zitting otsikolla ”Viestintäoikeudet työelämässä”. Pääsimme syventymään mitä voi sanoa ja mikä ei ole asiallista sanoa työpaikalla. Seuraavat luottamushenkilökoulutuspäivät järjestetään syksyllä 29.9–1.10.2026 Helsingissä. Tervetuloa mukaan! Förtroendepersoners skolningsdag 5.5.2026 Vårens utbildningsdag för förtroendepersoner hölls på förbundets kansli, tisdag 5.5.2026. Förtroendepersoner från alla sektorer var inbjudna, och det var återigen möjligt att delta i utbildningsdagen också på distans via TEAMS. Totalt 20 personer deltog. TEXT OCH BILDER: JOHAN RAMSLAND Dagen inleddes med frukost och fritt samtal, varefter STTK:s ekonom Tom-Henrik Sirviö med ett ”ekonomisk översikt” föredrag, där han redogjorde för utvecklingen inom såväl den inhemska som den internationella ekonomin och delade med sig av framtidsutsikter. Livliga diskussioner fördes om ämnet. Efter detta gav verksamhetsledare Johan Ramsland en generell översikt över förbundets verksamhet samt belyste framtida utmaningar inom arbetsmarknaden och andra aktuella saker. Efter lunchen höll förbundets jurist Susanna Kankainen ett föredrag med rubriken ”Aktuella lagändringar och förtroendepersoners rättigheter och deras roll”. Dagen avslutades med Rikhard Zitting:s föredrag med rubriken ” Kommunikationsrättigheter i arbetslivet”. Vi fick fördjupa oss i vad som är lagligt att säga och vad som inte är det på en arbetsplats. Nästa utbildningsdagar för förtroendepersoner anordnas i Helsingfors den 29.9–1.10.2026. Välkommen med! Tom-Henrik Sirviö. Rikhard Zitting.
18 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Yhteistoimintaneuvottelut ovat viime vuosina muodostuneet pysyväksi osaksi suomalaista työelämää. Monelle työntekijälle ne näyttäytyvät tilanteina, joissa omaan työhön ja toimeentuloon liittyvät ratkaisut tehdään nopeasti ja usein epävarmuuden vallitessa. Samalla on vahvistunut kokemus siitä, että neuvottelujen lopputulos on toisinaan päätetty jo ennen kuin keskustelua on aidosti käyty. Tämä herättää perustellun kysymyksen: toteutuuko yhteistoimintalain keskeinen tavoite työntekijöiden todellisesta vaikutusmahdollisuudesta vai onko kyse yhä useammin muodollisesta prosessista? TAUSTALLA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN TURVAAMINEN Yhteistoimintalain keskeinen ajatus on turvata työnantajan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus. Lain tarkoituksena ei ole pelkkä tiedon jakaminen, vaan aidon keskustelun mahdollistaminen ennen kuin työntekijöiden asemaan vaikuttavia päätöksiä tehdään. Yhteistoiminta tarkoittaa nimenomaan sitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa valmisteluun, esittää vaihtoehtoja ja tulla kuulluksi. Tämä lähtökohta erottaa yhteistoimintamenettelyn tavallisesta työnantajan tiedottamisesta. Kyse ei ole siitä, että työnantaja kertoo suunnitelmistaan, vaan siitä, että suunnitelmat ovat vielä avoimia ja niihin voidaan vaikuttaa. Aidossa yhteistoiminnassa henkilöstö ei ole passiivinen tiedon vastaanottaja, vaan aktiivinen osapuoli, jonka näkemyksillä tulee olla todellista merkitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja ei voi tehdä yksipuolisia ratkaisuja esimerkiksi irtisanomisista tai merkittävistä työjärjestelyjen muutoksista ilman ennakollista neuvottelua. Neuvotteluvelvoite kohdistuu nimenomaan päätöksenteon valmisteluvaiheeseen. Jos ratkaisu on jo tehty ennen neuvotteluja, lain tarkoitus ei toteudu, vaikka muodollinen menettely käytäisiin läpi. Yhteistoimintalain taustalla on myös laajempi ajatus työelämän tasapainosta. Työnantajalla on oikeus johtaa ja kehittää toimintaansa, mutta tätä oikeutta rajoittaa velvollisuus huomioida työntekijöiden asema. Yhteistoimintamenettely toimii tässä rajapinnassa: se ei poista työnantajan päätösvaltaa, mutta asettaa sille menettelylliset reunaehdot, joiden tarkoituksena on suojata työntekijöitä ja parantaa päätöksenteon laatua. Lain merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa työntekijöiden asemaan kohdistuu kielteisiä vaikutuksia. Irtisanomiset, lomautukset tai olennaiset muutokset työehdoissa ovat tilanteita, joissa yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat lähtökohtaisesti heikot. Yhteistoimintamenettely tasapainottaa tätä asetelmaa tuomalla mukaan Yhteistoimintaneuvottelut – aitoa vuoropuhelua vai ennalta päätetty prosessi? Liiton juristi Susanna Kankainen kirjoittaa lehdessä jostakin työoikeuden teemasta käytännönläheisesti arkikielellä ja avaa käytännön työelämään liittyviä kysymyksiä ja aiheita. kollektiivisen ulottuvuuden ja velvoittamalla työnantajan perustelemaan ratkaisunsa. Samalla yhteistoiminta voi parhaimmillaan tuottaa myös työnantajalle lisäarvoa. Henkilöstöllä on usein käytännön tietoa työn järjestämisestä, prosesseista ja riskeistä, jota ei välttämättä ole johdon käytettävissä ilman vuoropuhelua. Kun tämä tieto tuodaan mukaan valmisteluun, päätöksenteon laatu voi parantua ja vaihtoehtoisia, vähemmän haitallisia ratkaisuja voidaan löytää. MILLOIN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT ON KÄYTÄVÄ? Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä aina, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka vaikuttavat olennaisesti henkilöstön asemaan. Arviointi ei perustu pelkästään siihen, mitä lopulta päätetään, vaan siihen, mitä toimenpiteitä työnantaja suunnittelee ja millaisia vaikutuksia niillä voi olla. Tyypillisimpiä tilanteita ovat irtisanomiset, lomautukset ja osa-aikaistamiset, mutta neuvotteluvelvoite ulottuu tätä laajemmalle. Myös esimerkiksi organisaatiomuutokset, työtehtävien uudelleenjärjestelyt, toiminnan ulkoistaminen tai merkittävät muutokset työmenetelmissä voivat laukaista neuvotteluvelvoitteen. Olennaista on vaikutusten merkittävyys työntekijöiden kannalta, ei pelkästään toimenpiteen muoto. Keskeinen oikeudellinen periaate on ennakollisuus. Neuvottelut on käytävä ennen kuin päätökset tehdään. Tämä tarkoittaa, että työnantajan tulee tuoda suunnitelmansa henkilöstön käsiteltäväksi riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta vaihtoehtoja voidaan aidosti tarkastella. Jos neuvottelut käydään vasta siinä vaiheessa, kun toteutus on käytännössä jo käynnissä, menettely ei täytä lain vaatimuksia. Merenkulussa nämä tilanteet voivat liittyä esimerkiksi liikenteen muutoksiin, alusten miehitykseen tai toiminnan uudelleenjärjestelyihin. Toimialan erityispiirteet, kuten kansainvälisyys, alusten liikkuvuus ja operatiivisen toiminnan jatkuvuus, voivat vaikuttaa siihen, miten ja millä aikataululla neuvottelut käytännössä järjestetään. Päätöksenteko voi tapahtua osittain Suomen ulkopuolella, ja muutokset voivat olla nopeita. Nämä erityispiirteet eivät kuitenkaan poista neuvotteluvelvoitteen sisältöä. Päinvastoin ne korostavat sen merkitystä. Kun toimintaympäristö on muuttuva ja päätökset voivat olla vaikutuksiltaan laajoja, tarve ennakoivalle ja aidolle vuoropuhelulle kasvaa. Yhteistoimintamenettelyn tarkoitus on varmistaa, että myös tällaisissa tilanteissa työntekijöiden näkökulma tulee huomioiduksi ennen ratkaisujen tekemistä. Yhteistoimintaneuvotteluprosessi alkaa neuvotteluesityksellä, jossa työnantajan on kuvattava suunnitellut toimenpi-
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 19 teet ja niiden perusteet. Henkilöstölle on annettava riittävät tiedot, jotta se voi arvioida tilannetta ja muodostaa kantansa. Neuvotteluille on asetettu vähimmäiskestot, joiden aikana keskustelua on käytävä. Keskeistä on, että neuvottelujen tulee olla aidosti vuorovaikutteisia. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on kuunneltava henkilöstön näkemyksiä ja arvioitava esitettyjä vaihtoehtoja. Pelkkä päätösten esittely tai muodollinen keskustelu ei täytä lain vaatimuksia, vaikka menettely ulkoisesti näyttäisi oikealta. Yksi keskeisimmistä ongelmista liittyy siihen, että neuvottelujen lopputulos saatetaan kokea ennalta määrätyksi. Tällöin yhteistoimintamenettely menettää merkityksensä työntekijöiden näkökulmasta ja muuttuu käytännössä tiedotusprosessiksi. Taustalla vaikuttaa usein epäsymmetrinen valta-asetelma. Työnantajalla on käytössään enemmän tietoa ja päätösvaltaa, kun taas työntekijät joutuvat reagoimaan valmiiksi muotoiltuihin suunnitelmiin. Kiire ja taloudelliset paineet voivat edelleen heikentää mahdollisuuksia aitoon vuoropuheluun. Näissä tilanteissa lain tarkoitus ja käytännön toteutus erkanevat toisistaan. TYÖNTEKIJÄN JA HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN OIKEUDET Yhteistoimintalainsäädäntö antaa työntekijöille ja heidän edustajilleen selkeitä oikeuksia. Keskeisin näistä on oikeus saada riittävät ja oikea-aikaiset tiedot suunnitelluista toimenpiteistä. Ilman tietoa ei synny todellista mahdollisuutta vaikuttaa. Lisäksi työntekijöillä on oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja ja tuoda esiin näkemyksiään. Henkilöstön edustajilla, kuten luottamusmiehillä, on erityinen rooli tiedon kokoamisessa ja neuvottelujen tasapainottamisessa. Myös ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö voi olla perusteltua tilanteissa, joissa kysymykset ovat monimutkaisia. Jos yhteistoimintalakia rikotaan, työnantaja voidaan velvoittaa maksamaan hyvitystä työntekijälle. Oikeusturva ei kuitenkaan ole ongelmaton. Näytön hankkiminen siitä, että neuvottelut ovat olleet näennäisiä tai puutteellisia, voi olla vaikeaa. Käytännössä arviointi kohdistuu siihen, onko neuvottelut käyty lain edellyttämällä tavalla ja onko henkilöstölle annettu todellinen mahdollisuus vaikuttaa. Tämä jättää tulkintavaraa, mikä voi heikentää oikeussuojan ennakoitavuutta työntekijän näkökulmasta. Työntekijän kannalta keskeistä on aktiivinen osallistuminen prosessiin. Tämä tarkoittaa sitä, että neuvotteluissa esitettyjä tietoja seurataan tarkasti ja tarvittaessa pyydetään lisäselvityksiä. Kysymysten esittäminen ja vaihtoehtojen tuominen esiin eivät ole vain oikeuksia, vaan myös keinoja vaikuttaa lopputulokseen. Dokumentointi on tärkeä osa oikeusturvaa. Se, mitä on kerrottu ja milloin, voi myöhemmin olla ratkaisevaa arvioitaessa menettelyn lainmukaisuutta. Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa vahvistaa työntekijöiden asemaa ja mahdollistaa systemaattisemman vaikuttamisen. YHTEISTOIMINTALAIN MUUTOKSET ORPON HALLITUSKAUDELLA – VAIKUTUKSET TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMASTA Pääministeri Petteri Orpon hallitus on toteuttanut ja valmistelee parhaillaan useita muutoksia yhteistoimintalakiin. Muutokset muodostavat kokonaisuuden, joka samanaikaisesti kaventaa lain soveltamisalaa ja muuttaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien rakenteita. Tarkasteltaessa kokonaisuutta työntekijän näkökulmasta keskeinen kysymys on, vahvistuvatko vai heikkenevätkö todelliset vaikutusmahdollisuudet työpaikoilla. Vuonna 2025 voimaan tulleet muutokset merkitsivät merkittävää käännettä yhteistoimintalainsäädännössä. Lain soveltamisalaa rajattiin siten, että yhteistoimintamenettelyä edellytetään pääsääntöisesti vasta vähintään 50 työntekijän yrityksissä. Tämä tarkoittaa, että huomattava joukko työntekijöitä jäi kokonaan lain tarjoaman menettelyllisen suojan ulkopuolelle. Muutos heikentää erityisesti pienempien työpaikkojen työntekijöiden asemaa. Yhteistoimintamenettely ei ole pelkkä muodollisuus, vaan se luo rakenteen, jossa työnantajan on perusteltava suunnitelmansa ja kuultava henkilöstöä ennen päätöksentekoa. Kun tämä velvoite poistuu, työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään koskeviin muutoksiin kaventuvat olennaisesti. Samalla myös neuvottelumenettelyä on kevennetty. Tämä näkyy esimerkiksi lyhentyneinä neuvotteluaikoina ja joustavampina menettelytapoina. Vaikka tavoitteena on ollut hallinnollisen taakan vähentäminen, käytännössä riskinä on, että neuvottelujen sisältö ohenee entisestään ja prosessi lähestyy pelkkää tiedottamista. HALLINTOEDUSTUSTA KOSKEVA UUDISTUS – ASKEL OIKEAAN SUUNTAAN VAI MENETETTY MAHDOLLISUUS? Samanaikaisesti hallitus valmistelee muutoksia henkilöstön hallintoedustukseen. Esityksen mukaan hallintoedustuksen soveltamisrajaa laskettaisiin 150 työntekijästä 100 työntekijään, mikä laajentaisi järjestelmän piiriä. Lisäksi hallintoedustus tulisi toteuttaa jatkossa nimenomaisesti yrityksen hallituksessa tai johtoryhmässä. Ensisilmäyksellä muutos vaikuttaa työntekijöiden kannalta myönteiseltä. Hallintoedustuksen laajentaminen tuo uusia työntekijäryhmiä mukaan yritysten päätöksentekoon, ja edustuksen kohdentaminen todellisiin päätöksentekoelimiin voi vahvistaa vaikutusmahdollisuuksia. Tutkimus- ja selvitystiedon perusteella hallintoedustuksella voi olla ainakin vähäisiä myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin ja tiedonkulkuun. Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Palkansaajakeskusjärjestöt, kuten STTK, ovat arvioineet uudistusta kriittisesti. Niiden mukaan esitys ei riittävästi puutu keskeiseen ongelmaan: hallintoedustuksen kiertämiseen käytännössä. Keskeinen käytännön ongelma liittyy niin sanottuihin laajennettuihin johtoryhmiin ja muihin rakenteisiin, joissa henkilöstön edustaja on muodollisesti mukana, mutta todellinen vaikutusvalta puuttuu. Tällöin edustajalle saatetaan ainoastaan tiedottaa jo tehdyistä päätöksistä ilman mahdollisuutta vaikuttaa niiden sisältöön. Palkansaajajärjestöjen mukaan tällainen järjestely ei täytä yhteistoimintalain tarkoitusta. Hallintoedustuksen tulisi toteutua toimielimessä, jossa asiat ovat aidosti valmistelussa tai päätettävänä ja jossa edustajalla on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Esitetty lainsäädäntö ei kuitenkaan täysin estä tällaisten rakenteiden käyttöä. Vaikka hallintoedustus sidotaan muodollisesti hallitukseen tai johtoryhmään, työnantajalle jää edelleen merkittävä valta määrittää, missä ja miten edustus käytännössä toteutetaan. Tämä heikentää uudistuksen vaikuttavuutta työntekijän näkökulmasta.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==