1/2026 AKAVAN SAIRAANHOITAJAT JA TAJA RY:N LEHTI Hoitotieteen professori Marja Härkänen HOITOTYÖN JOHTAMINEN Eettinen johtaminen – kestävyyttä arkeen HOITOTYÖ Hoitohenkilöstöstä planetaarisen terveyden edistäjiä POTILASTURVALLISUUS Kun ammattilaisesta tulee second victim LAPSET, NUORET JA PERHEET Myös vanhempia tuettava, kun nuoren mieli oireilee On hienoa, miten potilasturvallisuuden tutkimus kasvaa ja kehittyy
Aikakausmedia ry:n jäsen Pro terveys 2 Tilaushinnat 2026 Hinnat ovat nettohintoja, alv 0 % vuosikerta 75 €, irtonumero 15 € ISSN: 1795-3847 Ilmestymis- ja aineistoajat 2026 Nro Varauspäivä Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1 28.1. 9.2. 27.2. 2 29.4. 11.5. 29.5. 3 19.8. 31.8. 18.9. 4-5 28.10. 9.11. 27.11. Pro terveys -lehti on Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n jäsenlehti. 53. vuosikerta. Ilmestynyt vuodesta 1972 (Ylihoitajalehti 1972-2004). Julkaisija/toimitus Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki, www.taja.fi Toiminnanjohtaja Kukka Junno, 040 5073 648, kukka.junno@taja.fi Toimitussihteeri Iina Aalto, 050 475 0914, iina.aalto@taja.fi Päätoimittaja Elina Pajakoski, elina.pajakoski@taja.fi Toimitusneuvosto Pauliina Hackman, Kukka Junno, Elina Pajakoski, Mari Mynttinen Ulkoasu ja taitto Suunnittelutoimisto M. Gardemeister Oy, Satu Henttu, 09 4366 4422, satu.henttu@minnag.fi Paino PunaMusta Oy, 040 171 9155 1/2026 Tässä numerossa PUHEENVUOROT 3 Pääkirjoitus Päätoimittaja Elina Pajakoski 17 Hallituksen puheenvuoro Pia Järvenpää 27 Opiskelijapalsta Liinakaisa Taimioja AJASSA 4 Ensimmäiset valmistuivat uudesta Opioidikorvaushoito-koulutus- ohjelmasta 5 XIX Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi Turussa 8th Sigma European Regional Conference Kuopiossa 6 Kaatumiset, painehaavat ja lääkehävikki kuriin – soten kehittäjiä palkittiin 26 Väitös: Ilmastonmuutos näkyy jo potilastyössä – malli hoitajien osaamisen vahvistamiseksi Väitös: Iäkkäiden terveysongelmien riskejä voidaan tunnistaa ensihoidossa TAJALAISILLE 5 Tapahtumia ja koulutusta 16 Uudet tekoälyvalmentajat 25 CityShoppari tajalaisten jäsenetuna HENKILÖT 8 Uusi päätoimittaja Elina Pajakoski 10 Hoitotieteen professori Marja Härkänen JÄRJESTÖASIAA 9 Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimusneuvottelut käynnissä Hyvinvointialueille uusi tasopalkka- järjestelmä JOHTAMINEN 12 Eettinen johtaminen – kestävyyttä arkeen 14 Tuloksellisuutta, innovatiivisuutta ja tyytyväisyyttä POTILASTURVALLISUUS 18 Kun ammattilaisesta tulee second victim PLANETAARINEN HOITOTYÖ 20 Hoitohenkilöstöstä planetaarisen terveyden edistäjiä LAPSET, NUORET JA PERHEET 22 Myös vanhempia tuettava, kun nuoren mieli oireilee 24 Hoitotyötä lasten, nuorten ja perheiden kanssa 24 20 Kannessa hoitotieteen professori Marja Härkänen. Kuva: Raija Törrönen, UEF
3 Pro terveys Mikä TAJA? Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivien ja alaa opiskelevien edunvalvontajärjestö. Ajamme jäsentemme ammatillisia, koulutuksellisia ja taloudellisia etuja, edistämme jäsenistömme ammattitietouden ja -taidon ylläpitämistä ja kehittämistä sekä edistämme hyvinvointipalvelujen kehitystä. Vaikutamme jäsentemme palkkaukseen, työoloihin ja koulutukseen sekä edistämme jäsenistömme yleisiä toimintaedellytyksiä ja tuemme sellaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, jolla edistetään väestön terveyttä, hyvinvointia, hyvää hoitoa sekä palvelua. Edistämme jäsentemme mahdollisuutta toimia sellaisessa asemassa ja tulotasossa, jotka vastaavat jäsentemme koulutusta, tietoja ja taitoja. Lisäksi tavoitteenamme on yhteiskunnallinen vaikuttaminen paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry Akavan sairaanhoitajat ja Taja Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry Seuraa meitä! Liity TAJAAN TAJA SOSIAALISESSA MEDIASSA Liity omiesi joukkoon! taja.fi PÄÄKIRJOITUS Tarvitsemme toisiamme Hyvää alkanutta vuotta Pro terveys -lehden lukijoille uudelta päätoimittajalta. Olen Tajan hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja sekä toukokuun kevätkokoukseen asti va. puheenjohtaja, joten liittomme asiat ja lehtemme ovat minulle tuttuja. Kiitos edeltävälle päätoimittajalle Marja Hultille erinomaisesta työstä. Painotamme Pro terveydessä samoja asioita kuin Tajassa yleisesti: alan ammattilaisten asiantuntijuuden arvo, rakentava yhteistyö, ammattilaisten hyvinvointi ja oikeudet sekä luonnollisesti työmme keskiössä olevien potilaiden ja asiakkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Elämme edelleen haastavia aikoja sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä koko yhteiskunnassa. Siksi on tärkeää, että alan ammattilaiset voivat hyvin ja pystyvät siten myös tukemaan potilaiden ja asiakkaiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Jokainen ammattilainen voi omalla toiminnallaan pyrkiä edistämään sekä muiden että omaa hyvinvointiaan. Tarvitsemme kuitenkin toinen toistamme, joten yhteistyö ja toisten kunnioittaminen on erityisen tärkeää alallamme. Terveysalan johtajat ovat keskeisessä roolissa niin työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa kuin hoidon laadun ja tasavertaisuuden edistämisessä. Kestävyydestä ja eettisestä johtamisesta saamme lukea lehden ensimmäisestä artikkelista. Me ammattilaiset kohtaamme työssämme eettisiä ongelmia, jotka voivat liittyvä hoitoon mutta myös ammattilaisten tai ammattilaisen ja organisaation välisiin arvoristiriitoihin. Onkin tärkeää muistaa, että myös ammattilaisilla on velvollisuuksien lisäksi oikeuksia, kuten turvallinen työympäristö, hyvinvointi ja mahdollisuudet itsensä kehittämiseen. Tässä lehdessä on asiaa myös ammattilaisten hyvinvoinnista. Yksi paljon yhteiskunnassa puhuttanut ihmisryhmä, jonka Tajan jäsenetkin kohtaavat usein työpaikoillaan, on lapset ja nuoret. Heidän hyvinvoinnistaan ja erityisesti mielenterveydestään on keskusteltu viime aikoina paljon. Lapset ja nuoret on tärkeää kohdata yksilöinä mutta samalla perheensä jäseninä. Siksi hoidossa on tarpeen huomioida koko perheen hyvinvointi. Myös lasten ja nuorten mielenterveydestä sekä yleisemmin lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöstä saamme lukea tästä lehdestä. Oikein hyvää lopputalvea ja tulevaa kevättä. Toivottavasti näemme Tajan tapahtumissa kuluvan vuoden aikana! Elina Pajakoski ELINA PAJAKOSKI Päätoimittaja
Pro terveys 4 Ensimmäiset valmistuivat uudesta Opioidikorvaushoito-koulutusohjelmasta Opioidikorvaushoidon toteutus on moniammatillista yhteistyötä, jossa terveydenhuollon ammattihenkilökunta on keskeisessä roolissa. Syksyllä 2025 Addiktum Koulutus järjesti ensimmäistä kertaa Opioidikorvaushoitokoulutusohjelman terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutusohjelman suunnittelun taustalla oli tavoite tuoda ajantasainen ja tutkittu tieto korvaushoitoa toteuttavan hoitohenkilöstön käyttöön. – Kun suunnittelimme koulutusohjelmaa, sen nimi oli Opioidikorvaushoitaja. Muutimme kuitenkin nimeä, sillä kiinnostuneita oli myös muista ammattiryhmistä, kertoo Addiktumin koulutuspäällikkö Petri Kylmänen. Koulutusohjelma järjestettiin elo-marraskuussa 2025, ja osallistujia oli yhteensä kuusitoista: neljätoista sairaanhoitajaa ja kaksi lääkäriä. – Koulutusohjelmaa suunniteltiin ja valmisteltiin perusteellisesti. Sisällön lisäksi tärkeässä roolissa on asiantuntijoiden löytäminen ja sisältöjen läpi käyminen heidän kanssaan, Kylmänen sanoo. Koulutukseen sisältyi kuusi webinaariiltapäivää, kehittämistehtävä osallistujan omassa työyksikössä toteutettavaksi sekä osallistuminen valtakunnallisille Opioidikorvaushoitopäiville koulutuksen päätösseminaarin jälkeen. Kehittämistehtävä saattoi liittyä esimerkiksi potilaan päihteiden käyttöön korvaushoidon aikana, hoitosuunnitelman rakenteisiin, huumeseulakäytäntöihin, hoidollisiin keskusteluihin tai potilaan akuutteihin kriiseihin. Valmiit tehtävät esiteltiin marraskuun lopussa koulutuksen päätösseminaarissa, jossa koulutuksen suorittaneille jaettiin todistukset ja kultaiset ”opinkukot” muodollisena tunnustuksena. – Opioidikorvaushoitopäivien yhtenä perinteenä on jakaa osallistujilleen kukkopillit, joilla on oma teemavärinsä joka vuosi. Tämä kurssi sai oman erityisen värinsä, Kylmänen kertoo. Yhtenäisempää korvaushoidon toteuttamista Sekä kouluttajana että osallistujana koulutusohjelmassa mukana ollut mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastuusairaanhoitaja Johanna Romu kertoo, että koulutus tarjosi hänelle uutta tietoa ja oivalluksia vanhaan. Romu koulutti kurssilla potilaan psykososiaalisesta hoidosta sairaanhoitajan näkökulmasta yhdessä palveluohjaajan ja kokemusasiantuntijan kanssa. Parasta antia hänelle koulutuskokonaisuudessa oli uuden tiedon lisäksi verkostoiVuoden 2025 lopussa juhlistettiin ensimmäisiä Opioidikorvaushoito-koulutusohjelman suorittaneita lisäkouluttautumaan lähteneitä terveydenhuollon ammattilaisia. tuminen. Samoilla linjoilla on psykiatrinen sairaanhoitaja Heidi Oksava. – Koulutukseen osallistuneiden kollegojen vertaistuki toi monta ahaa-elämystä, hän kertoo. Oksavan mukaan koulutuksessa oli onnistuttu koostamaan viimeisin tieto tiiviiksi paketiksi, jolle kattavat ja ajankohtaiset aiheet ja osaavat luennoitsijat loivat vahvan rungon. – Korvaushoidon perusperiaatteet ja pitkän tähtäimen tavoitteet ovat nyt koulutusohjelman jälkeen entistä selkeämpiä, ja toiminta siten on aina vain tavoitteellisempaa. Lisäkouluttautumisen arvon Oksava näkee kaiken kaikkiaan erittäin suurena. Koulutus tarjosi myös mahdollisuuksia havaita sekä omia että koko työyhteisön kehittämistarpeita. – Tässä työssä ei ole koskaan ”valmis”, ja koen koulutusohjelman tuoneen valtavasti lisää osaamista ja syvempää tietotaitoa ihan arkipäivän työhöni. Myös päihdelääketieteen erityspätevyyttä suorittava lääkäri Erika Taube-Säkkinen kertoo, että koulutusohjelma tarjosi tietoa sovellettavaksi suoraan käytännön työhön. – Koulutus syvensi myös ymmärrystä siitä, kuinka eri tavalla korvaushoitoa eri paikoissa järjestetään, hän kertoo. Heidi Oksava toteaa, että tämä voi luoda Addiktum Koulutuksen Opioidikorvaushoito-koulutusohjelma järjestettiin ensimmäistä kertaa viime syksynä. Ajassa KUVA: MARIA SOINI
5 Pro terveys XIX Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi Turussa 8th Sigma European Regional Conference Kuopiossa Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry ja Turun yliopiston hoitotieteen laitos järjestävät XIX Kansallisen hoitotieteellisen konferenssin 9.–10.6.2026 Turun yliopistossa. Tapahtuma tuo esiin ajankohtaista hoitotieteellistä tietoa ja uusia näkökulmia hoitotyöhön, koulutukseen ja päätöksentekoon. Tämän vuoden konferenssin teemana on vaikuttava välittäminen, ja tapahtuma kokoaa yhteen kansallisen hoitotieteellisen ja terveysalan tutkimuksen, johtajuuden, politiikan ja koulutuksen innovaatiot kestävän hoidon ja hoitojärjestelmien kehittämiseksi sekä terveyden edistämiseksi. Lisätietoa tapahtumasta: › https://htts.fi/konferenssi.html Sigman kansainvälinen alueellinen konferenssi järjestetään Kuopiossa 9.–10.6.2026 yhdessä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Konferenssin pääteema on ”towards innovative future nursing practice, leadership, eduction and research”. Lisätietoa tapahtumasta › https://sites.uef.fi/sigmaerc2026/ Oikaisu lehden 4–5/2025 juttuun Toisin kuin jutussa Oma reitti (s.27) virheellisesti kerrotaan, Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen Näyttövinkit laaditaan laadukkaista järjestelmällisistä katsauksista tai kansainvälisistä hoitosuosituksista. kipinää myös kehittää oman työyhteisön tapaa tehdä korvaushoitoa yhä yhtenäisemmäksi: – Jokainen työpaikka ja työyksikkö on niin omanlaisensa. Hyvinvointialueilla ja yksityisen sektorin palveluissa on vielä suuria eroja palveluiden tuottamisessa, toki yhtäläisyyksien ohella! Kaikilla kuitenkin on sama tavoite: korvaushoidon palveluiden ja potilaiden tilanteiden kokonaisvaltainen parantaminen. Koulutusvaje suuri Opioidikorvaushoidon tarve päihdepalveluissa lisääntyy, ja laadukkaiden palvelujen toteuttaminen edellyttää henkilöstöltä vahvaa osaamista. Petri Kylmäsen mukaan opioidikorvaushoidon koulutusvaje on suuri. Siihen uusi koulutusohjelma pyrkii vastaamaan. – Organisaatioiden näkökulmasta koulutusohjelma soveltuu täydennyskoulutukseksi ja säästää organisaation omaa resurssia. Osallistujan näkökulmasta koulutusohjelma sitouttaa työhön, motivoi ja vahvistaa työn hallinnan tunnetta. Lopullisina hyötyjinä ovat potilaat läheisineen, hän kiteyttää. Viime syksystä saadun kokemuksen ja palautteiden perusteella koulutusohjelmaa päästään edelleen kehittämään. Seuraavan kerran Opioidikorvaushoito-koulutusohjelma järjestetään syksyllä 2026. Voit lukea siitä lisää Addiktum-koulutuksen verkkosivuilta › Addiktum Koulutus - Koulutus. Akavan sairaanhoitajat ja Taja tekee yhteistyötä Addiktum Koulutuksen kanssa. Taja tukee jäsentensä monipuolista lisäkouluttautumista esimerkiksi tarjoamalla alennuksia erilaisten koulutusten koulutushintoihin tai myöntämällä avustuksia niihin osallistumiseen. MUISTATHAN! Tapahtumia ja koulutusta Kaikki tapahtumat ja ilmoittautumislinkit Tajan verkkosivuilla: taja.fi › jäsenedut › tapahtumat ja koulutus. Itsevarmuus työnhaussa 5.3.2026 klo 17–18.00 Webinaarissa opetellaan tunnistamaan omat kehitettävät osa-alueet ja vahvistetaan omaa käsitystä vahvuuksista ja niiden hyödyntämisestä työnhaussa. Taja tarjoaa webinaarin yhteistyössä TJS Opintokeskuksen kanssa. AKY: Myynti on asiantuntijuutta 10.3.2026 15–16.00 Webinaarissa opit avaimet myynnin kasvattamiseen, miten omasta asiantuntijuudesta tulee luonteva osa myyntiä ja miten asiakkuuksia ja yritystoimintaa voi kasvattaa pitkäjänteisesti ja eettisesti. Opiskelijaverkoston urailta 11.3. klo 17–19.00, etänä Tajan opiskelijaverkosto kutsuu mukaan urailtaan! Luvassa on tajalaisten uratarinoita. Alanvaihtajan CV 17.3.2026 klo 17–18.00 Webinaari tarjoaa käytännön vinkkejä siihen, miten alanvaihtaja voi tehdä CV:stään toimivan uudelle alalle hakeutuessaan. Taja tarjoaa webinaarin yhteistyössä TJS Opintokeskuksen kanssa. Psykologinen joustavuus työhyvinvoinnin tukena 21.4.2026 klo 17–18.00 Webinaarissa perehdytään siihen, mitä psykologinen joustavuus tarkoittaa käytännössä ja miten sitä voi kehittää omassa arjessa. Taja tarjoaa webinaarin yhteistyössä TJS Opintokeskuksen kanssa. Tajalaisille
Pro terveys 6 Kaatumiset, painehaavat ja lääkehävikki kuriin – soten kehittäjiä palkittiin Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) Näytöllä tuloksiin -kilpailussa 2026 palkittiin kolme työyhteisöä. Joka toinen vuosi järjestettävä kilpailu nostaa esiin työyhteisöjen parhaita ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin sekä jakaa hyviä näyttöön perustuvia käytäntöjä kaikille alan toimijoille ja suurelle yleisölle. Vuoden 2026 kilpailun voitti Pirkanmaan hyvinvointialueen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toimiva neurologian vuodeosasto. Työyhteisö kehitti ajantasaiseen tutkimusnäyttöön perustuvan toimintamallin, joka ehkäisee neurologisten potilaiden kaatumista ja soveltuu osaston erityistarpeisiin. Toimintamalli paransi merkittävästi kaatumisriskin arviointia, kaatumistapausten kirjaamista sekä moniammatillista yhteistyötä. – Kehitetyn toimintamallin keskeinen hyöty on ollut potilaiden, omaisten ja moniammatillisen henkilöstön lisääntynyt kaatumisriskitietoisuus sekä ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistuminen. Toimintamalli on tukenut osastolla moniammatillista yhteistyötä ja yhtenäistänyt hoitokäytäntöjä. Vaikka vaikutusta kaatumisten määrälliseen esiintyvyyteen ei tässä vaiheessa voida vielä luotettavasti arvioida vertailukelpoisen lähtötilanteen puuttumisen vuoksi, systemaattisempi arviointi ja kirjaaminen luovat edellytykset vaikuttavuuden numeeriselle seurannalle jatkossa, kertoo neurologian vuodeosaston osastonhoitaja Katri Ketola Hotuksen tiedotteessa. Toiseksi sijoittuivat Pirkanmaan hyvinvointialueen teho-osastot Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Tays Sydänsairaalasta. Teho-osastot kehittivät kansalliseen Hotus-hoitosuositukseen pohjautuvan toimintamallin, joka ehkäisee aikuisten teho-osastopotilaiden painehaavoja. Malli ohjaa sairaanhoitajaa arvioimaan potilaan painehaavariskiä ja ihon kuntoa sekä ehkäisemään painehaavojen syntymistä. Painehaavoista tehtyjen haittatapahtumailmoitusten määrä väheni yli 50 prosenttia toimintamallin käytön aikana. Kolmanneksi sijoittui HUSin Pää- ja kaulakeskuksen silmätautien leikkausyksikkö. Yksikkö otti käyttöön esitäytetyt atropiiniruiskut, joilla se paransi lääketurvallisuutta ja vähensi lääkehävikkiä. Aiemmin lääkkeiden valmistukseen liittyi riskejä, ja vuosittain hävitettiin satoja käyttämättömiä ruiskuja. Kehittämistyön ansiosta valmistukseen liittyvät riskit on minimoitu, ruiskuja ei jää enää käyttämättä ja atropiinin kokonaiskustannukset vähenivät noin 50 prosenttia. Hotuksen kilpailu osoittaa, että tutkimusnäyttöön perustuva toiminta parantaa merkittävästi potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Kunniamaininnan kilpailussa saivat HUSin deliriumin ennaltaehkäisy- ja hoitoprotokolla, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten palliatiivisen poliklinikan toiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sekä HUSin Ikäystävällinen sairaala -toimintamalli. – Saimme ilahduttavan määrän erinomaisia kilpailutöitä ympäri Suomea. Erityisesti Pirkanmaan hyvinvointialue ja HUS olivat aktiivisia. Kilpailutyöt toivat hienosti esille, kuinka hyvää kehittämistyötä sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään ja kuinka suuri merkitys näyttöön perustuvilla käytännöillä on. Näyttöön perustuva toiminta parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta sekä hillitsee kustannuksia, sanoo Hotuksen johtaja ja tutkimusjohtaja Heidi Parisod. Kilpailun voittajat julkistettiin Helsingissä 12.–13.2.2026 järjestetetyssä VII Terveysalan kansallisessa näyttöön perustuvan toiminnan symposiumissa. Palkitut kilpailutyöt julkaistaan Hotuksen verkkosivuilla › https://hotus.fi/tutkimusnaytto-kayttoon/hyvien-kaytantojen-pankki/ Lähde: Hotus Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toimiva neurologian vuodeosasto. Kuvassa (vas.) apulaisosastonhoitaja Essi Kokko, fysioterapeutti Sari Heinonen, osastonhoitaja Katri Ketola, tutkimushoitaja ja kehittämistyön vetäjä Laura NevaharjuSarantis, neurologi Emilia Lilja, sairaanhoitaja Laura Vaesoja ja farmaseutti Aleksi Heinonen. Kuvasta puuttuvat projektiryhmän jäsenistä fysioterapeutti Päivi Kotioja-Närvänen ja sairaanhoitaja Heli Palukka. Ajassa KUVA: ONNI LEINONEN
HYVINVOINTI- PALVELUIDEN JOHTAMINEN asiantuntijaohjelma 15 op LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Ytimenä on yliopiston oma osaaminen ja tutkimus, tekniikkaa ja taloutta yhdistäen yli 30 vuoden kokemuksella. Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin LUT-yliopisto etsii ratkaisuja tekniikan, talouden ja yhteiskuntatieteiden osaamisella. Autamme yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. Kansainvälisessä tiedeyhteisössämme on jo yli 9000 jäsentä. Kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa. Hyvinvointipalveluiden johtaminen -asiantuntijaohjelma tarjoaa työkaluja julkisten ja yksityisten hyvinvointipalveluiden johtamiseen ja kehittämiseen rohkealla ja uudistavalla otteella. Ajankohta: 19.5. – 25.11.2026 Kesto: 10 lähiopiskelupäivää, joista 4 Helsingissä ja 6 Lahdessa. Asiantuntijaohjelman sisältö: - Johtajuus hyvinvointialalla 5 op - Johtamisviestintä kompleksissa toimintaympäristössä 2 op - Kestävä taloudenhallinta 3 op - Prosessien johtaminen 5 op Voit opiskella ohjelman kokonaisuutena tai poimia itsellesi parhaiten sopivat moduulit. Vahvista johtamistaitojasi hyvinvointialan murroksessa » lut.fi/hyvinvointipalveluiden-johtaminen TUTUSTU TARKEMMIN JA ILMOITTAUDU!
Pro terveys 8 Minkälainen on ura- ja koulutuspolkusi ennen nykyistä työtäsi? Työskentelin nuorena urheilukaupassa, ja siellä koen oppineeni vuorovaikutusta monenlaisten ihmisten kanssa. Sotealassa kiinnosti se, että tutkinnosta sai konkreettisen ammatin, ja olen myös aina pitänyt toisten ihmisten auttamisesta. Hakeuduin sairaanhoitajakoulutukseen heti lukion jälkeen ja ajattelin, että teen työurani lasten hoitotyön parissa. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 2005. Olen työskennellyt sairaanhoitajana paljon myös ikääntyneiden hoidossa, mikä on minulle erittäin mieluisaa. Hoitotyön opettajan työ houkutteli kuitenkin minua jo opiskelijana. Vuonna 2018 toteutin haaveeni ja aloitin opiskelut Turun yliopistossa. Innostuin akateemisesta maailmasta ja tutkimuksesta niin paljon, että kandin ja maisterin perään tein väitöskirjankin. Mitä työtä teet tällä hetkellä? Työskentelen Laurea AMK:ssa hoitotyön lehtorina, ja työhöni kuuluu opetuksen ja opinnäytetöiden ohjaamisen lisäksi paljon hanketyötä. Pro terveyden päätoimittajuuden lisäksi olen Tajan hallituksen jäsen ja sijaistan Tajan puheenjohtajaa toukokuuhun saakka. Mitä olet tutkinut ja miksi aihe vei mukanaan? Väittelin syksyllä 2025 aiheesta moraalinen rohkeus hoitotyössä. Olen ollut nuoresta asti kiinnostunut filosofiasta ja etiikasta, joten minulle oli luontevaa ryhtyä tutkimaan etiikkaa. Moraalinen rohkeus tutkimusaiheena kiinnosti erityisesti, koska siinä on eräänlainen positiivinen näkökulma alallamme usein kohdattavissa eettisissä ongelmatilanteissa toimimiseen. Mitkä ovat tunnelmat nyt, kun olet juuri aloittanut päätoimittajana? Olen haaveillut lehden toimittamiseen osallistumisesta jo pidempään, koska pidän sekä lukemisesta että kirjoittamisesta. Olinkin jo viime vuonna Pro terveyden toimitusneuvoston jäsen. Siksi päätin tarttua tilaisuuteen, kun mahdollisuus päätoimittajuudesta tuli eteen. Olen todella innoissani tästä tehtävästä, joten tunnelmat ovat positiiviset ja odottavat. Luen ilolla kaikki lehteemme tarjottavat käsikirjoitukset. Mitä ajattelet Pro terveys -lehden merkityksestä? Lehdellä on erityistä merkitystä kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin tärkeä asema Tajan jäsenlehtenä, josta voi lukea ajankohtaisen tiedon lisäksi liiton asioista. Itselleni tajalaisena Pro terveys on aina ollut hyvin tärkeä osa liittoon kuulumista. Lisäksi Pro terveydellä on merkittävä rooli jäsenistöämme kiinnostavan, heidän työhönsä liittyvän tiedon jakamisessa muillekin kuin tajalaisille. Mihin suuntaan haluaisit lehteä viedä? Aiemmat päätoimittajat ovat tehneet hyvää työtä monipuolisen ammatillisen lehden tarjoamisessa. Haluan varmistaa, että Pro terveydessä julkaistavien artikkeleiden laatu pysyy hyvänä ja että Esittelyssä uusi päätoimittaja Hoitotyön lehtori Elina Pajakoski aloitti Pro terveyden päätoimittajana vuoden 2026 alussa. Elina Pajakoski, hoitotyön lehtori, TtT, sh (AMK) ne ovat linjassa Tajan toiminnan sekä jäsenistön kiinnostuksen kanssa. Siksi on tärkeää, että artikkelit tuovat mahdollisimman monelle tajalaiselle konkreettista tietoa ja esimerkkejä, joita he voivat soveltaa työhönsä. Koen myös tärkeänä, että tutkimus- ja kehittämistyön ja opinnäytetyön tuloksista raportoitaessa käytetyt menetelmät näkyvät selkeästi. Tämä varmistaa artikkelien laatua. Lisäksi Pro terveydessä julkaistaan jatkossakin ajankohtaisia liittomme toimintaan liittyviä asioita. Teemme toimitusneuvoston kanssa aktiivista yhteistyötä lehden parissa. Mikä tuo vastapainoa työlle? Koitan pitää selkeät rajat sille, mikä on työaikaa ja mikä vapaa-aikaa. Vastapainoa työlle saan lukemisesta, joogasta ja erityisesti perheen kanssa mukavien asioiden tekemisestä. Esimerkiksi lautapelit ja elokuvien katsominen virkistävät. Toimin myös SPR:n ystävävapaaehtoisena, mikä on mukava tapa irtautua muusta arjesta. Mikä ilahdutti viimeksi? Viikonlopun lautapelisessio perheen kanssa ilahdutti. Arjessa ilahduttaa useinkin yhteiset aamut nuorimmaiseni kanssa. Ikä: 43+1 Koulutus: TtT, sh (AMK) Paikkakunta: Vihti Perhe: Aviopuoliso, 15-vuotias ja kaksi 20-vuotiasta lasta sekä kaksi brittikissaa. Supervoima: Sinnikkyys ja kärsivällisyys. Elina Pajakoski
9 Pro terveys Järjestöasiaa Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimusneuvottelut käynnissä Kevään jäsentapahtumien teemana hyvinvointi ja palautuminen Hyvinvointialueille uusi tasopalkkajärjestelmä Terveyspalvelualan uuden työehtosopimuksen (TPTES) neuvottelut on aloitettu. Sopimus määrittelee alan vähimmäistyöehdot, kuten palkat, työajat ja lomat. Nykyinen sopimus on voimassa 30. huhtikuuta 2026 saakka, joten neuvotteluille on varattu riittävästi aikaa. Neuvottelut etenevät vaiheittain kevään aikana. Alkuvaiheessa keskitytään työehtosopimuksen tekstien selkiyttämiseen ja yhtenäistämiseen. Tavoitteena on entistä selkeämpi ja helpommin tulkittava sopimus sekä työntekijöille että työnantajille. Maaliskuussa neuvottelut tiivistyvät, ja käsittelyyn tulevat myös muut tekstikysymykset sekä palkankorotukset. Osapuolina Terveyspalvelualan Unioni ja Hyvinvointiala HALI ry Työehtosopimuksesta neuvottelevat Terveyspalvelualan Unioni ja työnantajapuolta edustava Hyvinvointiala HALI ry. Terveyspalvelualan Unionin tavoitteena on varmistaa, että alan ammattilaisten työehdot ja palkkaus vastaavat työn vaativuutta. Tiedossa hyvinvointia ja palautumista tukevia koulutuksia tajalaisille huhti-toukokuussa! Järjestämme jäsentapahtumia hyvinvoinnin teemoista sekä paikallisesti että verkossa. Tapahtumat löytyvät päivittyvästä tapahtumakalenterista verkkosivuilta taja.fi, ja niistä tiedotetaan jäsenkirjeissä sekä Tajan sosiaalisen median kanavissa. Hyvinvointialueilla otetaan tänä vuonna käyttöön uusi osaamiseen ja vastuuseen perustuva palkkausjärjestelmä, tuttavallisemmin tasopalkkamalli. Se korvaa aiemman työn vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän. Uudesta palkkausjärjestelmästä neuvoteltiin pitkään. Neuvotteluosapuolet olivat Kunta- ja hyvinvointialan palkansaajien pääsopijajärjestöt: akavalaisia edustava JUKO, JAU, SOTE ry ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Tasopalkkajärjestelmässä palkkaus perustuu tehtävän vaatimaan osaamisen ja vastuun tasoon. Jatkossa sote-alan vaativat tehtävät, vastuu ja urakehitys pystytään huomioimaan palkkauksessa entistä paremmin. Alan työehtosopimus koskee työntekijöitä, jotka työskentelevät yksityisiä terveyspalveluja tuottavien yritysten ja yleishyödyllisten työnantajien, kuten yhdistysten ja säätiöiden palveluksessa. Sopimusta noudatetaan muun muassa yksityisissä terveyskylpylöissä ja kuntoutuslaitoksissa, sairaaloissa sekä lääkäri- ja työterveysasemilla. Myös mainittujen yritysten laboratorio-, röntgen-, muut lääketieteelliset tutkimuslaitokset ja fysikaaliset hoitolaitokset kuuluvat sopimuksen piiriin. Tiedotamme neuvottelujen etenemisestä säännöllisesti. Terveyspalvelualan Unioni on neuvottelujärjestö, johon kuuluvat Akavan sairaanhoitajat ja TAJAn lisäksi Ammattiliitto Jyty, JHL, Kuntoutusalan Asiantuntijat KA, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ja Suomen Työterveyshoitajaliitto STTHL. Työnantajia puolestaan edustaa Hyvinvointiala HALI ry. Perusajatuksena on, että samassa ammatissa toimivien henkilöiden osaamiset ja vastuut ovat erilaisia. Uusi järjestelmä huomioi tämän palkassa ja palkitsee myös tehtävässä kehittymisestä osaamisen ja vastuun kasvaessa. Tasopalkkamalli otetaan käyttöön vaiheittain. Luottamusedustajat ja työnantajat valmistelevat talven ja kevään aikana tasokuvauksia ja kriteereitä paikallisissa palkkaustyöryhmissä. SOTE-sopimuksen osalta malli tulee käyttöön viimeistään 1.10.2026. Osa hyvinvointialueista saattaa siirtyä tasopalkkamalliin jo aiemmin. Lisätietoja tajan verkkosivuilla › taja.fi. TULOSSA ESIMERKIKSI Oma hyvinvointi, uni ja palautuminen -webinaari, kouluttajana psykologi, psykoterapeutti Essi Juvakka. Muista Danske Bankin edut tajalaisille Tajan jäsenenä käytössäsi on suosittu ja rahanarvoinen asuntolainaetu sekä etuja säästämiseen. Tutustu myös yrittäjien, vastavalmistuneiden ja opiskelijoiden pankkietuihin! Tietoa Danske Bankin tarjoamista eduista Tajan jäsenille löytyy osoitteessa › https://danskebank.fi/akava
Pro terveys 10 HENKILÖ Tutkimusaihe vei mukanaan Hoitotieteen professori Marja Härkänen on tutkinut potilasturvallisuuden teemoja toistakymmentä vuotta. Kiinnostus lääke- ja potilasturvallisuuden kehittämiseen juontuu käytännön hoitotyössä todistetuista tilanteista. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen professori Marja Härkänen kertoo elävänsä tutkijana ammatillista unelmaansa, jota ei pitkään tiennyt itsellään edes olevan. Lukion jälkeen hän oli opiskellut sairaanhoitajaksi. Päätös lähteä sairaanhoitajaopintoihin oli syntynyt nopeasti, mutta alavalinta oli ollut oikea: työ oli kiinnostavaa ja hän viihtyi hyvin. Tutkijanura käynnistyi suoraviivaisesti mutta yllättäen, kun Härkänen alkoi kaivata opiskelua ja aloitti hoitotieteen opinnot. Heräte tutkimuksen tekemiseen löytyi kuitenkin sairaanhoitaja-ajasta. Hän oli ollut todistamassa pariakin vakavaa lääkkeisiin liittyvää potilasturvallisuustilannetta. Vaikka hän oli ollut sivustakokijana, tapahtumat jättivät voimakkaan tunteen, joka ei vielä tänäkään päivänä ole unohtunut. Siitä tunteesta kumpusi ensin lääkitysturvallisuutta käsittelevä kandityö. – Noiden kokemusten takia halusin oppia aihealueesta lisää ja ymmärtää sitä Marja Härkänen, hoitotieteen professori, Itä-Suomen yliopisto paremmin, Härkänen kertoo. Kandityö ja sitä seurannut Pro gradu -tutkimus, jossa Härkänen analysoi HaiPro-raportteja, eivät tyydyttäneet tiedonjanoa. Gradututkielman valmistuminen harmitti, koska aiheesta löytyisi vielä niin paljon tutkittavaa. Lisäksi tutkimuksen tekeminen oli ollut mielekästä. – Silloin ohjaajani kysyi, olinko ajatellut väitöskirjan tekemistä. En ollut koskaan miettinytkään sitä vaihtoehtoa tai tutkijanuraa ylipäätään. Hoitotieteen opintojen alussa Härkästä olikin kiinnostanut työskentely hoitotyön opettajana. Nyt hän jatkoi kuitenkin lääke- ja potilasturvallisuuden parissa gradusta suoraan väitöskirjaan. Väitöstutkimuksessaan hän muun muassa havainnoi, minkälaisia vaaratapahtumia käytännössä tapahtuu. Loppuvaiheessa mielessä oli jo post doc -tutkimus: – Kun olin tutkinut ongelmia, halusin seuraavaksi lähteä kehittämään turvallisuutta, Härkänen kertoo. Rahoitusta irtosi, ja Härkänen saattoi jatkaa tutkimuksen tekemistä ja sai julkaisuja. Viisi vuotta väitöksen jälkeen hän sai Helsingin yliopiston lääkitysturvallisuuden dosentuurin ja myöhemmin Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen dosentuurin. Hoitotieteen professoriksi hänet nimitettiin viime kesänä. Sitä edelsi neljän vuoden työskentely apulaisprofessorina. – Ei tämä tutkijan työ ole mikään lapsuuden unelma-ammatti ollut, mutta tällä ymmärryksellä voin sanoa, että en vaihtaisi mihinkään muuhun, Härkänen kertoo. Tutkimus ei ole vain yliopistojen asia Härkänen arvioi, että tutkimuksen rooli sote-alan kehittämisessä ja päätöksenteossa on vahvistunut hänen työuransa aikana. Tästä kertoo muun muassa se, että sote-organisaatioissa on vahvistettu oman tutkimuksen tekemistä. Esimerkiksi Härkäsen yliopistopestiin on jo nyt kolmatta vuotta kuulunut sivuvirka PohKUVA: RAIJA TÖRRÖNEN, UEF
11 Pro terveys IINA AALTO Marja Härkänen Ikä: 46 Koulutus: Lääkitysturvallisuuden dosentti, hoitotieteen dosentti, TtT, sh Työ: Hoitotieteen professori, akatemiatutkija, Itä-Suomen yliopisto. Tutkimusprofessorin sivuvirka Pohjois-Savon hyvinvointialueen Hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuskeskuksessa. Työhön kuuluu mm. vaaratapahtumien raportointiin liittyvän tutkimushankkeen johtaminen, rahoitushakemusten tekemistä, opetustehtäviä, opinnäytetöiden ohjaamista sekä tohtorikoulutukseen liittyviä vastuutehtäviä. Paikkakunta: Savonlinna, kotoisin Tuusniemeltä Perhe: 24-, 21- ja 17-vuotiaat tyttäret, puoliso ja 13-vuotias Vieno-koira Vapaa-aika: Kuoro, kuntosali, jooga, neulominen ja kesäisin puutarhanhoito. Aikaisemmin oli kanoja, ehkä taas jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Supervoima: Se, että innostun herkästi. jois-Savon hyvinvointialueen Hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuskeskuksessa. Yliopistojen ja hyvinvointialueiden yhteistyö tuo alueille lisää tutkimusosaamista ja ennen kaikkea tieteellisen tutkimuksen ja käytännön lähemmäs toisiaan. Se on Härkäsen mielestä tärkeää, sillä tutkimuksen ja käytännön työn välillä on edelleen kuilua kurottavana. – Tulisi edelleen vahvistaa ymmärrystä siitä, että tutkimus ei ole hoitotyöstä erillistä vaan sen tarkoitus on kehittää työtä turvallisemmaksi, vaikuttavammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Härkänen on mukana järjestämässä Pohjois-Savon hyvinvointialueella tutkimusklubi-toimintaa, jossa esitellään kliinistä työtä tekeville sekä johtajille ja muille työntekijöille tuoreita tutkimustuloksia ja kerrotaan hoitosuosituksista. – Tavoitteena on, että tilaisuuksista jäisi konkreettisia asioita korvan taakse, mutta ajatuksena on myös herättää kiinnostusta tutkimusta kohtaan. Ammattilaisille järjestettävien tilaisuuksien lisäksi Härkäsen mielestä tarvitaan myös tutkijoiden ja yliopistojen suunnalta enemmän helposti ymmärrettävää viestintää olennaisista tutkimustuloksista – välillä se saattaa unohtua syvällä omassa tutkimusaiheessaan olevilta tutkijoilta. Edistystä turvallisuuskulttuurissa Härkänen on tutkinut potilasturvallisuuden teemoja pitkälle toistakymmentä vuotta. Oman tutkimuksensa alkuajoista sotealan turvallisuuskulttuurissa on hänen mukaansa tapahtunut paljon edistystä. Tietoisuus on lisääntynyt, eikä potilasturvallisuuden huomioimisen tärkeyttä juurikaan tarvitse perustella. Ymmärretään paremmin, minkä takia vaaratapahtumista täytyy raportoida ja tietoa jakaa. – Monissa organisaatioissa turvallisuuteen liittyvät tapahtumat eivät ole enää asioita, joista täytyy vaieta. Tämä luo mahdollisuuksia oppimiselle ja potilasturvallisuuden edelleen kehittämiselle, Härkänen sanoo. Muutos näkyy myös yhteiskunnallisella tasolla: – Nykyisin meillä on Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus ohjaamassa. Eli hyvin alkaa olla potilasturvallisuuden kehittämisen rakenteitakin. Edistymisestä kertoo Härkäsen mukaan sekin, että turvallisuus ymmärretään aiempaa laajempana kokonaisuutena. – Pitkään puhuttiin vain potilasturvallisuudesta, mutta nyt kehitetään vahvasti myös asiakasturvallisuutta ja ymmärretään, että tämä ei ole pelkästään erikoissairaanhoitoa koskeva asia, Härkänen kertoo. Turvallisuuskulttuuria lähestytään myös uusista näkökulmista. Yksi keskeinen on terveydenhuollon ammattilaisten kokemukset ja heidän tukemisensa vaaratapahtumien jälkeen. – On tärkeää huomioida myös se, minkälaiset seuraukset ammattilaisille aiheutuu henkisellä tasolla, Härkänen sanoo. – Puhutaan second victim -ilmiöstä tai oheiskärsijöistä. Nämä asiat ovat esillä nykyään paljon enemmän. Toimintakulttuuri, jossa potilasturvallisuustilanteista keskustellaan työpaikoilla avoimesti, tukee myös ammattilaisten hyvinvointia. Vaaratilanteesta saattaa seurata poissaoloja ja jopa työuran katkeaminen, jos ammattilainen jää yksin ilman tarvitsemaansa tukea. Tämän puolen kehittäminen motivoi Härkästä tutkijana erityisesti; siinä ollaan sen kokemuksen äärellä, joka aikanaan vei hänet juuri potilasturvallisuuden teemojen pariin. Tynnyri, joka ei tyhjene Potilasturvallisuudessa riittää edelleen tehtävää sekä globaalisti että Suomessa. – Vaikka olen tehnyt jo jonkin aikaa tutkimusta, niin huomaan, että eivät asiat ole vieläkään ratkenneet. Yhä edelleenkin toimitaan myös aika samankaltaisten asioiden äärellä, kuin vuosia sitten. Härkänen listaa, että haastetta potilasturvallisuudelle tuovat sote-alan työympäristön kiivastahtisuus ja lomautukset sekä ylipäätään kova työkuorma. Muuttuva maailma tuo mukanaan myös uudenlaisia kehittämistarpeita potilasturvallisuudelle. Esimerkiksi digitalisaatio toisaalta voi lisätä turvallisuutta mutta luo samalla tarpeen huomioida sitä aivan uudesta suunnasta. Tutkimus ja uusi tieto avaavat aina myös uusia ulottuvuuksia aihepiiristä ja toisaalta ruokkivat Härkäsen uteliaisuutta jatkuvasti. – Vielä ei tynnyrin pohja tässäkään mielessä näy, ja eihän tästä varmaan koskaan tule ”valmista”, Härkänen pohtii. Tämän voi nähdä kuitenkin positiivisen kautta. Härkäsestä on hienoa nähdä, miten potilas- ja asiakasturvallisuuden tutkimus kasvaa ja kehittyy, kun kehitettävää kerran on. Erityisen innostavaa hänestä on kohdata aina uusia opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneita samoista ilmiöistä ja löytävät niihin uusia näkökulmia. – Siinä oppii itsekin ja saa innostua aina uudestaan ja uudestaan.
Pro terveys 12 Resurssipula Säästöpaineet Rakenteelliset esteet Henkilöstöpula Ammattietiikka Henkilöstön hyvinvointi Potilasturvallisuus Eettinen vastuu HOITOTYÖN LÄHIJOHTAJA Hoitotyön johtajat tasapainoilevat rajallisten resurssien, kasvavien vaatimusten ja rakenteellisten esteiden keskellä. Artikkelissa tarkastellaan lähijohtajien kokemia paineita hyvinvointialueilla sekä tarjotaan keinoja eettisesti kestävän johtamisen tukemiseksi. HOITOTYÖN JOHTAMINEN Eettinen johtaminen – kestävyyttä arkeen oitotyön johtajat toimivat tällä hetkellä historiallisen paineen alla hyvinvointialueilla. Resurssien niukkuus, rakenteelliset esteet ja kasvavat vaatimukset ajavat lähijohtajat lähes mahdottomiin tilanteisiin (1). Eettisyys johtamisessa uhkaa jäädä hallinnollisten selviytymisstrategioiden jalkoihin, ja tilanteeseen on löydettävä ratkaisuja. Hoitoalan ennennäkemätön resurssipula ja toistuvat yhteistoimintaneuvottelut lähes kaikilla hyvinvointialueilla ovat pakottaneet arvioimaan hoitotyön johtamista uusista näkökulmista (1). Jatkuvien säästöpaineiden keskellä hoitotyön johtajien vastuut laajenevat samalla kun toimintaedellytykset heikkenevät, mikä tekee päivittäisjohtamisesta yhä haastavampaa. Tämä kohdistaa painetta erityija hoidon laadun heikkenemisestä kohdistuu usein lähijohtoon, vaikka heidän vaikutusvaltansa moniin keskeisiin kysymyksiin on rajallinen (1,2). Johtajien toimintaa ohjaavat useat ulkopuolelta asetetut rajoitteet: budjettiraamit, valtakunnalliset mitoitusvaatimukset, henkilöstöpula, palvelurakenteen muutokset ja teknologiset siirtymät (4). Näiden keskellä johtajan tehtävänä sesti lähi- ja keskijohtoon, joiden roolit ovat keskeisiä arjen sujuvuuden, henkilöstön hyvinvoinnin ja potilasturvallisuuden näkökulmista (3). Esihenkilöt paineen alla Hoitotyön johtajat ovat viime vuosina joutuneet yhä useammin julkisen arvostelun kohteeksi. Kriittinen keskustelu henkilöstön uupumisesta, rekrytointiongelmista H
13 Pro terveys on pitää huolta henkilöstöstä, varmistaa hoidon turvallisuus ja vastata samalla johdon tehokkuustavoitteisiin – ristipaine, joka on monille erittäin kuormittava (3). Kirjoittajat ovat kohdanneet esihenkilötyön paineita sekä johtajan että työntekijän näkökulmasta esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijöiden määrä on kasvanut nopeasti mutta rakenteellinen ja inhimillinen tuki jäänyt jälkeen. Käytännössä tällainen tilanne tarkoitti johtamistyön muuttumista pelkäksi suoriutumiseksi, jossa eettinen harkinta ja vuorovaikutus johtajan ja työntekijöiden välillä tuntui jäävän kiireen ja rakenteellisten esteiden varjoon. Kokemus ei ole poikkeus vaan yhä useamman hoitotyön johtajan arkea (2). Organisaatioiden ongelmat henkilöityvät usein perusteettomasti juuri lähijohtoon. Kun päätöksiä tehdään etäällä arjen todellisuudesta mutta niiden toimeenpano jää lähiesihenkilöille, voi syntyä epäterve vastuuasetelma (4). Samalla kun odotukset hoitotyön laadusta, asiakaskokemuksesta ja henkilöstön sitouttamisesta kasvavat, resurssit niiden saavuttamiseen vähenevät. Eettisesti vastuullinen johtaminen edellyttää aikaa, kuuntelua ja tilaa vuorovaikutukselle. Nämä kaikki ovat elementtejä, jotka ovat monessa yksikössä käyneet harvinaisiksi (3). Eettinen ulottuvuus haastettuna arjessa Yksi hoitotyön johtamisen vaikeimmista tehtävistä on priorisointi. Resurssien niukkuus pakottaa esihenkilöt jatkuvaan valintatilanteeseen, jossa jokaisella päätöksellä on seurauksensa. Tarpeiden ja resurssien välinen epätasapaino on usein niin merkittävä, ettei yksikään ratkaisu tunnu aidosti oikeudenmukaiselta (3). Käytännössä tämä voi esimerkiksi tarkoittaa valintaa sen välillä, pidennetäänkö uusien työntekijöiden perehdytysaikaa vai palkataanko sijaisia akuutteihin vuorovajeisiin. Se voi tarkoittaa myös päätöstä siitä, investoidaanko käytettävissä olevat resurssit uusiin hoitovälineisiin, työvuorosuunnittelun kehittämiseen vai henkilöstön koulutukseen. Kun kaikkia tarpeita ei voida täyttää, joutuu johtaja arvioimaan, mistä voidaan tinkiä vähiten haitallisin seurauksin (3,5). Hyvinvointialueiden tehokkuusvaatimukset edellyttävät resurssien maksimaalista hyödyntämistä, mutta samalla ne ohjaavat päätöksentekoa yhä enemmän taloudellisista lähtökohdista käsin. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa hoidon laatua koskevat arvot jäävät toissijaisiksi. Vaikka eettisen johtamisen näkökulmasta potilaan etu ja hoidon laatu tulisi asettaa etusijalle, nykyiset rakenteelliset reunaehdot tekevät tämän toteuttamisesta vaikeaa (4). Monien johtajien pyrkimyksenä on toimia eettisesti ja kuunnella henkilöstöään. He haluavat olla läsnä, välittää ja mahdollistaa työn tekemisen arvojen mukaisesti. Kuitenkin, kun aikaa ei ole, resurssit eivät riitä ja päätöksiä ohjaavat ulkopuolelta tulevat määräykset, johtamisesta tulee hallinnollista suorittamista, jonka inhimillinen ja eettinen ulottuvuus kaventuu (3,4). Katse kohti eettistä johtamista Hoitotyön johtajuuden kriisi ei ratkea yksittäisiä johtajia kouluttamalla tai vaihtamalla. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka mahdollistavat eettisen ja vastuullisen johtamisen arjessa. Tämä tarkoittaa muun muassa riittävien henkilöstöresurssien turvaamista, päätöksenteon tukirakenteiden vahvistamista ja realististen toimintaedellytysten palauttamista lähi- ja keskijohdolle (2). Samalla on tärkeää lopettaa syyllistävä puhe huonosta johtamisesta silloin kun ongelmat ovat rakenteellisia. Eettisen johtamisen mahdollistaminen vaatii organisaatiokulttuuria, jossa arvot eivät jää juhlapuheisiin vaan näkyvät myös käytännön päätöksissä. Tarvitaan myös päätöksenteon avoimuutta ylemmältä johdolta, rohkeutta tunnistaa epäkohtia ja halua investoida johtamisen rakenteisiin – ei vain tulosmittareihin (1). Hoitotyön johtajat eivät kaipaa enempää vaatimuksia vaan tilaa toteuttaa ammattietiikkaansa ja kantaa vastuunsa ilman kohtuuttomia esteitä. Mikäli tämä mahdollistetaan, hyötyjinä ovat paitsi työntekijät ja potilaat myös koko järjestelmä sekä yhteiskunta. Ilman eettisesti kestävää johtamista hoitotyön laatu, henkilöstön hyvinvointi ja potilasturvallisuus ovat vaarassa – ja sitä kautta koko terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuus (2,3). LÄHTEET 1 Paatela S, Karreinen S, Huhtakangas M, Tynkkynen LK. Upper-level leaders’ perceptions of integrating health and social care services after the structural reform in Finland: a qualitative study. J Integr Care. 2025;33(1):18–33. https://doi.org/10.1108/JICA-06-2024-0031 2 Karsikas E, Koivunen K, Meriläinen M, Kanste O. Health and social care managers' perceptions of factors affecting the competence of managers in knowledge management: a qualitative study. J Adv Nurs. 2023;80(6):2487–2499. https://doi.org/10.1111/jan.15990 3 Laitinen A, Sarin J, Koivula M, Heponiemi T, Vänskä J. Sote-ammattilaisten kokemuksia priorisoinnista ja eettisistä ristipaineista. Tutkimuksesta tiiviisti 17/2024. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-997-4 4 Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiskyvyn arvioinnista. Helsinki: STM; 2025. https://stm.fi/documents/1271139/221317666/31.3.2025%20STM%20selvitys%20oikeuskanslerille.pdf 5 Karsikas E, Koivunen K, Meriläinen M, Kanste O. Managers' knowledge and decision-making under conflicting pressures. J Adv Nurs. 2023;80(6):2487–2499. KATJA ISKALA Sh, Ttk, TtM-opiskelija, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Suunnittelukoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ANNIINA SEERE TtM, Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos KIRJOITTAJAT › Katja Iskala (Sh, TtK) ja Anniina Seere (Th, TtM) ovat hoitotieteen etiikan tutkijoita Turun yliopistossa. Kummallakin on pitkä kokemus terveydenhuoltoalalta sekä vahva asiantuntemus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja johtamisen käytännöistä. He keskittyvät erityisesti priorisoinnin ja eettisen johtamisen tutkimiseen sekä työhyvinvoinnin kysymyksiin osana hyvinvointialueiden toimintaa. On tärkeää lopettaa syyllistävä puhe huonosta johtamisesta silloin kun ongelmat ovat rakenteellisia.
Pro terveys 14 Transformationaalinen johtaminen on suosittu johtamistyyli terveydenhuollossa. Sillä on todettu olevan organisaation ja tuloksellisuuden kannalta hyödyllisiä vaikutuksia sekä selkeä positiivinen yhteys hoitohenkilöstön työhyvinvointiin. ransformationaalisessa johtamistyylissä johtajat pyrkivät parantamaan työntekijöidensä suorituskykyä keskittymällä heidän tarpeisiinsa ja kannustamalla yksilölliseen ja luovaan ajatteluun myönteisen organisaatiomuutoksen aikaansaamiseksi (1). Työntekijöiden inspiroiminen ja innovatiiviseen ajatteluun kannustaminen mahdollistavat heidän kykyjensä hyödyntämisen ja uusien käytäntöjen kehittymisen kliinisessä työssä. Transformationaaliseen johtamistapaan liittyvä innovatiivisuus edistää organisaation kestävyyttä ja kilpailuetua sekä kasvua ja menestystä. Johtajat asettavat merkityksellisiä tavoitteita sekä tukevat työntekijöiden yksilöllistä kehittymistä ja osallistavaa päätöksentekoa. Näiden johtamiskäytäntöjen kautta johtajat vahvistavat työntekijöiden psykologista voimaantumista. Voimaantuminen ilmenee T Tuloksellisuutta, innovatiivisuutta ja tyytyväisyyttä lisääntyneenä avoimuutena, kokeilunhaluna sekä autonomian, pätevyyden ja vaikuttavuuden kokemuksena edistäen luovaa ajattelua ja innovatiivisten ratkaisujen löytymistä terveydenhuollon prosessi- ja tuoteinnovaatioissa. (2) Vetovoimatekijä Transformationaalinen johtaminen on keskeinen tekijä terveydenhuollon organisaatioiden vetovoiman ja tuloksellisuuden vahvistamisessa. Sen vaikutukset näkyvät erityisesti työntekijöiden hyvinvoinnissa, ammatillisessa kehittymisessä ja sitoutumisessa mutta myös potilastyytyväisyydessä sekä hoidon laadussa. (3,4,5) Transformationaalinen johtaminen lisää korkeampaa työtyytyväisyyttä ja edistää parempia potilastuloksia, mikä tekee siitä merkittävän tekijän terveydenhuollon organisaatioiden kehittämisessä (4). Taulukossa 1 on kuvattu transformationaalisen johtamisen hyötyjä eri tasoilla ja kuviossa 1 transformationaalisen johtamisen hyötyjä prosessikuviona. Menestyksekäs transformationaalinen johtaja Menestyksekkään transformationaalisen hoitotyön johtajan keskeisiä ominaisuuksia ovat visionäärisyys, strateginen TRANSFORMATIONAALINEN JOHTAMINEN TAULUKKO 1. TRANSFORMATIONAALISEN JOHTAMISEN HYÖDYT ERI TASOILLA. (1–3) Taso Hyödyt Yksilö Työtyytyväisyys Sitoutuminen Ammatillinen kasvu Organisaatio Parempi työilmapiiri Tehokkuus Vetovoima Potilaat Parempi hoidon laatu Tyytyväisyys
15 Pro terveys KUVIO 1 TRANSFORMATIONAALISEN JOHTAMISEN HYÖDYT PROSESSIKUVIONA. (1–3) Transformationaalinen johtaminen Työntekijöiden hyvinvointi ja sitoutuminen Parempi potilastyytyväisyys ja hoidon laatu ajattelu, tuen antaminen, kestävyys ja ketteryys (3). Kestävyys viittaa johtajan kykyyn toimia määrätietoisesti ja sinnikkyydellä muutostilanteissa sekä kykyyn inspiroida työyhteisöään. Ketteryys puolestaan tarkoittaa johtajan kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja tehdä dynaamisia päätöksiä. Näiden ominaisuuksien ohella läsnäolo, eli säännöllinen ja aktiivinen vuorovaikutus työyhteisön kanssa, on tärkeää, sillä se vahvistaa henkilöstön sitoutumista ja organisaation kehitystä. (3) Transformationaaliselta johtajalta tarvitaan joustavuutta saavutettavuudessa ja reagointikyvyssä sekä päätöksenteossa suhteessa työntekijöihin. Hoitotyön johtaja tarvitsee myös tunnetaitoja, empatiakykyä ja aitoutta, joiden avulla johtaja voi mukauttaa tehtävien rakennetta ja vaikeustasoa työntekijöiden tarpeiden ja sitoutumisen mukaan. Tällä tavoin on mahdollista ehkäistä sekä liian vähäisiä että liian suuria haasteita ja tukea näin ammatillista kehitystä (3). Menestyksekkään transformationaalisen johtajan ominaisuuksia on kuvattu kuviossa 2. Koko organisaation asia Terveydenhuollon organisaatioissa tarvitaan räätälöityjä johtajuuden kehittämisstrategioita, jotka tukevat esihenkilöiden ammatillista kehittymistä ja valmentavat heitä transformationaaliseen johtamiseen (3,5). Kun esihenkilöillä on tarvittavat taidot ja tiedot tehokkaaseen tiimin johtamiseen, voidaan optimoida henkilöstöjohtamisen käytäntöjä ja edistää organisaation vetovoimaisuutta ja tuottavuutta (5). Transformationaalinen johtaminen terveydenhuollossa on dynaaminen, kaksisuuntainen ilmiö, jossa sekä johtajan että työntekijän sitoutuminen työhön ja KUVIO 2 MENESTYKSEKKÄÄN TRANSFORMATIONAALISEN JOHTAJAN OMINAISUUDET. (1) Visionäärisyys • Selkeä suunta ja innostava visio Strateginen ajattelu • Pitkäjänteinen kehittäminen Tuki • Henkilökohtainen ja ammatillinen tuki työntekijöille Kestävyys • Päättäväisyys ja sinnikkyys muutostilanteissa Ketteryys • Kyky sopeutua ja tehdä nopeita päätöksiä Läsnäolo • Aktiivinen vuorovaikutus ja saavutettavuus Tunne- ja empatiataidot • Työntekijöiden tarpeiden ymmärtäminen siinä kehittyminen tukevat toisiaan. Kun johtaja osoittaa visionäärisyyttä ja inspiroivaa motivaatiota ja tarjoaa yksilöllistä tukea, paranee usein hoitajien työtyytyväisyys ja sitoutuminen. Tämä myös kannustaa heitä kehittämään omaa positiivista psykologista pääomaansa: itseluottamusta, optimismia, sinnikkyyttä ja toiveikkuutta. (6) Hoitajien vahva psykologinen pääoma vaikuttaa positiivisesti heidän suhtautumiseensa muutoksiin ja ammatilliseen kasvuun, mikä voi helpottaa transformationaalisen johtajuuden toteuttamista ja tehdä työyhteisöstä kehitysmyönteisemmän. Kun sekä johtajat että työntekijät sitoutuvat yhdessä kehittämään itseään ja työyhteisöään, syntyy positiivinen kierre, jossa innostava ja motivoiva johtajuus ja hoitajien ammatillinen ja henkilökohtainen kasvu vahvistavat toisiaan. (6) Johtaja innovatiivisuuden tukijana Pätevillä terveydenhuollon johtajilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin. Terveyden edistämistä erilaisten tekniikoiden avulla kutsutaan terveydenhuolloksi, johon liittyy uusia lähestymistapoja esimerkiksi onnettomuuksien, infektioiden ja mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Jos terveydenhuollon johtajat eivät pysty puuttumaan näihin kysymyksiin, koko terveydenhuolto kärsii. (1) Innovatiivinen työkäyttäytyminen terveydenhuollon organisaatioissa voidaan ymmärtää kognitiivisena prosessina, joka ilmenee esimerkiksi uuden teknologian etsimisenä tai uusien tapojen ehdottamisena organisaation päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Innovointia tukevalla työympäristöllä odotetaan olevan suotuisia vaikutuksia yksilön innovatiivisuuteen. Tämän vuoksi tulevaisuuden terveydenhuollon johtaminen ja muutosjohtaminen edellyttävät yhä enemmän potilaskeskeisten hoito-organisaatioiden kehittämistä sekä kriittistä ajattelua. (1) Transformationaalisen johtajuuden on todettu innostavan työntekijöitä innovaatioiden luomiseen organisaation sisällä. Transformationaalinen johtaja innostaa työntekijöitään saavuttamaan tehokkaasti tavoitteensa luoda uusia ideoita, jotka auttavat muutoksiin sopeutumisessa. (7) Suotuisan organisaatioilmapiirin on todettu vaikuttavan positiivisesti työntekijöiden luoviin vaistoihin ja kykyyn kehittää innovaatioita. Henkilöstöjohtamisen käytäntöjen toteuttaminen parantaa innovaatioiden syntymistä organisaation työntekijöissä. Kun henkilöstöhallinnon käytännöt rekrytoinnin ja valinnan, koulutuksen ja palkitsemisen sekä korvaamisen osalta otetaan tehokkaasti käyttöön, voidaan innovointia kehittää sekä työntekijöissä että koko organisaatiossa. Tutkimuksen mukaan myös tehokas organisaatiorakenne edistää viestintää, vuorovaikutusta, tiedonvaihtoa ja tietämystä, mikä antaa työntekijöille mahdollisuuden keksiä uusia ideoita. (7)
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==