19 Pro terveys menetykseen, sosiaaliseen eristäytymiseen ja alkoholin tai muiden aineiden käyttöön. Työpaikan syyllistävän tai rankaisutoimiin kannustavan kulttuurin on todettu lisäävän second victim -oireita kokevien negatiivisia kokemuksia ja huonontavan potilasturvallisuutta. Rakentavat selviytymisstrategiat oleellisia Second victim -oireita kokevien selviytymisstrategiat voivat olla rakentavia tai tuhoavia. Huonoimmillaan oireita kokeva voi ajautua välttelyyn suuntautuneisiin selviytymisstrategioihin, kuten virheen piilotteluun, työpaikan vaihtamiseen tai päihteiden käyttöön. Rakentavat tehtäväsuuntautuneet tai tunnesuuntautuneet selviytymiskeinot, kuten virheen paljastaminen ja siitä puhuminen, työskentelyasenteen muuttaminen, ohjeiden ja käytäntöjen seuraaminen tarkemmin sekä tilanteesta oppiminen, ovat second victim -oireita kokevien toipumisen kannalta oleellisia ja parantavat myös potilasturvallisuutta. Toipumisaika second victim -oireita aiheuttavasta tapahtumasta vaihtelee päivästä yli vuoteen, ja on mahdollista, että terveydenhuollon ammattilainen ei toivu koskaan tapahtuneesta. Second victim -oireita kokevien tukiohjelmien hyödyistä ja tehokkuudesta on vasta vähän tutkimustietoa. Tukea on harvoin tarjolla, vaikka tutkimustiedon mukaan second victim -oireita kokevat hyötyvät tuesta. Vertaistuki on arvostettu tukimuoto, ja saatu tuki vaikuttaa positiivisesti myös potilasturvallisuus-, turvallisuus- ja tukikulttuuriin. Tuen esteitä ovat työpaikan syyllistävä kulttuuri, luottamuksen puute ja taloudellisen tuen puute. Kollegan tai perheen ja ystävien kanssa keskusteleminen sekä henkinen tai uskonnollinen apu on tunnistettu henkilökohtaiseksi tueksi. Tuki edistää potilasturvallisuutta Terveydenhuollon työpaikoilla on tärkeää huomioida, että second victim -oireita kokevia tukemalla ja syyllistämättömään LÄHTEET 1 Scott SD, Hirschinger LE, McCoig M, Brandt J, Hall LW. The natural history of recovery for the healthcare provider “second victim” after adverse patient events. BMJ Qual Saf. 2009;18(5):325–330. https://doi.org/10.1136/qshc.2009.032870 2 Vanhaecht K, Seys D, Russotto S, Strametz R, Mira J, Sigurgeirsdóttir S, ym. An evidence and consensus-based definition of second victim: a strategic topic in healthcare quality, patient safety, person-centeredness and human resource management. Int J Environ Res Public Health. 2022;19(24):16869. https://doi.org/10.3390/ijerph192416869 3 Mira JJ, Carillo I, Guilabert M, Lorenzo S, Pérez-Pérez P, Silvestre C, ym. The second victim phenomenon after a clinical error: the design and evaluation of a website to reduce caregivers’ emotional responses after a clinical error. J Med Internet Res. 2017;19(6):e203. https://doi.org/10.2196/jmir.7840 4 Sachs CJ, Wheaton N. Second victim syndrome. StatPearls [verkkojulkaisu]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2022 [päivitetty 27.7.2022; viitattu 13.6.2025]. Saatavilla: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/ books/NBK572094/ 5 Pettinen A. 2025. Second victim -ilmiö terveydenhuollossa: Sateenvarjokatsaus odottamattoman potilasturvallisuuteen liittyvän tapahtuman vaikutuksista terveydenhuollon ammattilaisiin, selviytymisstrategioista, toipumisajasta ja saadusta tuesta [YAMKopinnäytetyö]. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2025101325956 6 Hoitotyön tutkimussäätiö. 2018. JBI kriteerit järjestelmälliselle katsaukselle ja selosteosa. https://hotus.fi/wp-con tent/uploads/2019/03/ jbi-kriteerit-ja-selosteosa-jarjestelmallinen-katsaus-fi nal.pdf 7 Aromataris, E., Fernandez, R., Godfrey, C., Holly, C., Khalil H. & Tungpunkom, P. 2020. Umbrella Reviews. Teoksessa Aromataris, E., Lock wood, C., Porritt, K, Pilla, B. & Jordan, Z. (toim.) JBI Manual for Evidence Synthesis. JBI 2024. https://doi.org/10.46658/JBIMES-24-08 8 Mira J, Carillo I, Tella S, Vanhaecht K, Panella M, Seys D, ym. The European Researchers’ Network Working on Second Victims (ERNST) policy statement on the second victim phenomenon for increasing patient safety. Public Health Rev. 2024;45:1607175. https://doi.org/10.3389/ phrs.2024.1607175 ANNI PETTINEN Ensihoitaja YAMK Hoitotason ensihoitaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue HILLA NORDQUIST Dosentti, FT, MSc DM, TtM Projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto turvallisuuskulttuuriin pyrkimällä voidaan parantaa myös potilasturvallisuutta. Sateenvarjokatsauksen tulosten perusteella olisi tärkeää kehittää kansallinen tukiohjelma second victim -oireita kokeville, jotta second victim -syndroomasta aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä voitaisiin vähentää. Second victim -oireita kokevia tukemalla voidaan vähentää myös negatiivisia vaikutuksia työkykyyn ja työtyytyväisyyteen sekä edistää työssä pysymistä. On olemassa näyttöä, että vertaistukiohjelman implementoinnilla voi saada suuriakin säästöjä aikaan. Lisäsäästöjä syntyy siitä, että päteviä terveydenhuollon ammattilaisia ei menetetä alalta. (8) Sateenvarjokatsauksen tuloksia on mahdollista hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten sekä opiskelijoiden koulutuksissa, second victim -oireita kokevien tunnistamisessa ja kansallisen tukiohjelman suunnittelussa. Lisätutkimuksia tarvitaan second victim -oireita kokevien tukiohjelmien hyödyistä. taan (PubMed, CINAHL ja Medic). Järjestelmällinen aineistohaku suoritettiin elokuussa 2023. Lisäksi käytettiin manuaalista hakua. Sisäänottokriteerit täyttäviä katsausartikkeleja löytyi kahdeksan. Artikkelien laatu arvioitiin käyttämällä Hoitotyön tutkimussäätiön suomentamaa JBI: Arviointikriteerit järjestelmälliselle katsaukselle -arviointikriteeristöä (6). Kaikki kahdeksan valittua artikkelia läpäisivät laadunarvioinnin. Tietojen poiminnassa käytettiin apuna JBI Data Extraction Form for Review for Systematic Reviews and Research Syntheses -lomaketta (7). Katsausten synteesien tulokset poimittiin tutkimuskysymysten mukaisesti taulukkoon ja tulokset esitettiin taulukkomuodon lisäksi narratiivisena tekstinä (5). Second victim -ilmiö terveydenhuollossa Sateenvarjokatsaukseen valitut katsausartikkelit oli julkaistu vuosina 2017– 2023. Kahdeksasta katsauksesta viidessä tarkasteltiin terveydenhuollon ammattilaisia ja kolmessa keskityttiin eri ryhmiin: yhdessä teho-osaston henkilökuntaan, toisessa hoitajiin ja kätilöihin ja kolmannessa pelkästään hoitajiin. Katsauksen tulosten mukaan odottamattomalla potilasturvallisuuteen liittyvällä tapahtumalla voi olla laajoja psykologisia, fysiologisia ja sosiaalisia vaikutuksia terveydenhuollon ammattilaisten henkilökohtaiseen ja ammatilliseen elämään. Yleisiä psykologisia oireita ovat häiritsevät muistot, syyllisyys, huoli tai huolestuneisuus, ahdistus, viha itseään kohtaan, katumus, itseluottamuksen lasku, häpeä ja syyllisyys. Myös uupumus, masennus, traumaperäinen stressihäiriö ja itsetuhoiset ajatukset ovat mahdollisia. Fysiologisina oireina voi esiintyä nukkumis- ja keskittymisvaikeuksia, päänsärkyä, selkäkipua sekä stressiin liitettyjä oireita, kuten huonovointisuus, kuumuus, takykardia, hikoilu ja tärinä. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät puolustavaan tai ylisuojelevaan käyttäytymiseen, työtyytyväisyyden vähenemiseen, ammatin vaihdon harkintaan, maineen
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==