Pro terveys 10 HENKILÖ Tutkimusaihe vei mukanaan Hoitotieteen professori Marja Härkänen on tutkinut potilasturvallisuuden teemoja toistakymmentä vuotta. Kiinnostus lääke- ja potilasturvallisuuden kehittämiseen juontuu käytännön hoitotyössä todistetuista tilanteista. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen professori Marja Härkänen kertoo elävänsä tutkijana ammatillista unelmaansa, jota ei pitkään tiennyt itsellään edes olevan. Lukion jälkeen hän oli opiskellut sairaanhoitajaksi. Päätös lähteä sairaanhoitajaopintoihin oli syntynyt nopeasti, mutta alavalinta oli ollut oikea: työ oli kiinnostavaa ja hän viihtyi hyvin. Tutkijanura käynnistyi suoraviivaisesti mutta yllättäen, kun Härkänen alkoi kaivata opiskelua ja aloitti hoitotieteen opinnot. Heräte tutkimuksen tekemiseen löytyi kuitenkin sairaanhoitaja-ajasta. Hän oli ollut todistamassa pariakin vakavaa lääkkeisiin liittyvää potilasturvallisuustilannetta. Vaikka hän oli ollut sivustakokijana, tapahtumat jättivät voimakkaan tunteen, joka ei vielä tänäkään päivänä ole unohtunut. Siitä tunteesta kumpusi ensin lääkitysturvallisuutta käsittelevä kandityö. – Noiden kokemusten takia halusin oppia aihealueesta lisää ja ymmärtää sitä Marja Härkänen, hoitotieteen professori, Itä-Suomen yliopisto paremmin, Härkänen kertoo. Kandityö ja sitä seurannut Pro gradu -tutkimus, jossa Härkänen analysoi HaiPro-raportteja, eivät tyydyttäneet tiedonjanoa. Gradututkielman valmistuminen harmitti, koska aiheesta löytyisi vielä niin paljon tutkittavaa. Lisäksi tutkimuksen tekeminen oli ollut mielekästä. – Silloin ohjaajani kysyi, olinko ajatellut väitöskirjan tekemistä. En ollut koskaan miettinytkään sitä vaihtoehtoa tai tutkijanuraa ylipäätään. Hoitotieteen opintojen alussa Härkästä olikin kiinnostanut työskentely hoitotyön opettajana. Nyt hän jatkoi kuitenkin lääke- ja potilasturvallisuuden parissa gradusta suoraan väitöskirjaan. Väitöstutkimuksessaan hän muun muassa havainnoi, minkälaisia vaaratapahtumia käytännössä tapahtuu. Loppuvaiheessa mielessä oli jo post doc -tutkimus: – Kun olin tutkinut ongelmia, halusin seuraavaksi lähteä kehittämään turvallisuutta, Härkänen kertoo. Rahoitusta irtosi, ja Härkänen saattoi jatkaa tutkimuksen tekemistä ja sai julkaisuja. Viisi vuotta väitöksen jälkeen hän sai Helsingin yliopiston lääkitysturvallisuuden dosentuurin ja myöhemmin Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen dosentuurin. Hoitotieteen professoriksi hänet nimitettiin viime kesänä. Sitä edelsi neljän vuoden työskentely apulaisprofessorina. – Ei tämä tutkijan työ ole mikään lapsuuden unelma-ammatti ollut, mutta tällä ymmärryksellä voin sanoa, että en vaihtaisi mihinkään muuhun, Härkänen kertoo. Tutkimus ei ole vain yliopistojen asia Härkänen arvioi, että tutkimuksen rooli sote-alan kehittämisessä ja päätöksenteossa on vahvistunut hänen työuransa aikana. Tästä kertoo muun muassa se, että sote-organisaatioissa on vahvistettu oman tutkimuksen tekemistä. Esimerkiksi Härkäsen yliopistopestiin on jo nyt kolmatta vuotta kuulunut sivuvirka PohKUVA: RAIJA TÖRRÖNEN, UEF
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==