23 Pro terveys kulmastaan, voi perheen kokonaistilanne jäädä hahmottumatta. Muutos lähtee rakenteista eikä ole yksittäisen työntekijän vastuulla. Silti jokainen ammattilainen voi pohtia, millaisena näkee vanhemman: häiriötekijänä nuoren hoidolle vaiko inhimillisenä toimijana haasteineen ja vahvuuksineen. Toive kohdatuksi tulemisesta Vankemmaksi-hankkeen kokemuksen mukaan vanhemmat toivovat ennen kaikkea tulevansa kohdatuksi inhimillisesti – ei vain kasvattajina vaan omalla historiallaan, omine tunteineen ja tarpeineen. Täydellisten vastausten sijaan he kaipaavat kokemusta siitä, että heidät nähdään ja otetaan vakavasti. Kohtaaminen voi olla hyvin yksinkertainen mutta silti vaikuttava: myötätuntoinen katse, rauhallinen kuuntelu ja selkeä puhe ilman ammattijargonia. Myös vertaistuki on monelle korvaamatonta. Mahdollisuus puhua muiden samassa tilanteessa olevien kanssa vähentää yksinäisyyttä ja normalisoi haastavia tunteita. Järjestösektori, kuten Vankemmaksi-hanke, tarjoaa täydentäLÄHTEET 1 Nuorten mielenterveyshäiriöt. THL. [Internet]. [Viitattu 4.9.2025]. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot 2 Marttunen M, Huurre T, Strandholm T, Viialainen R. Nuorten mielenterveyshäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos; 2013. 3 Muurinen R. Vanhempien tuen tarve nuoren kärsiessä mielenterveysongelmista. [AMK-opinnäytetyö]. Turun ammattikorkeakoulu; 2017- Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/128658/Muurinen_Ronja.pdf?sequence=1 4 Seppälä R. Teoksessa: Särkikangas U ja Seppälä R, toim. Nähkää meidät! Miten vastata erityisperheiden hätähuutoon? Basam Books; 2022. vää matalan kynnyksen tukea vanhemmuuteen – usein jo päivissä. Itsetuntemuksen vahvistaminen ammattilaisen ja vertaisten tukemana tukee kasvua vanhempana ja auttaa katkaisemaan ylisukupolvisia käytösmalleja. Hoitotyön ammattilainen voi tukea vanhempia esimerkiksi tarjoamalla konkreettisia tukikeinoja nuoren kanssa toteutettavaksi, kuten TIPP-taitoja. Niillä tarkoitetaan äärimmäisen tunteen säätelykeinoja, jotka pohjautuvat lämpötilan muutokseen (Temperature), intensiiviseen liikuntaan (Intense exercise), tahdistettuun hengitykseen (Paced breathing) ja lihasten jännitysrentoutukseen (Paired/Progressive muscle relaxation). Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on työnsä puolesta toisinaan vanhemmille negatiivisena näyttäytyvää valta-asemaa palvelujen saantiin, mutta heillä on myös valtaa kannatella vanhemman ja hänen nuorensa toiveikkuutta. Toivoa tuovat ennustettavuus ja tulevaisuuden näkymät, oikea-aikainen apu, osallisuuden kokemus ja vaikutusmahdollisuudet, kokemus tasavertaisuudesta, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen sekä mahdollisuus jakaa tunteita turvallisessa yhteydessä (4). HENRIIKKA LAUROLA MSc, koordinaattori, Vankemmaksi-hanke, Maria Akatemia ry MITÄ VANHEMMAT TOIVOVAT SOTE-AMMATTILAISILTA? • Kysy, miten vanhempi itse jaksaa ja ohjaa hänet tarvittaessa tuen piiriin. • Validoi kokemusta tilanteen haastavuudesta ja kuormittavuudesta. • Tuo näkyväksi myös hyvä vanhemmuudessa. • Anna vanhemmalle arvoa lapsensa arjen hyvinvoinnin parhaana asiantuntijana. • Kartoita perheen kokonaistilanne ja voimavarat – missä määrin ja miten vanhempien on mahdollista tukea nuorta? • Tarjoa konkreettisia keinoja (esim. TIPP-taidot), joita harjoitella nuoren kanssa. • Selvennä hoidon kulkua: mitä tapahtuu seuraavaksi? • Vahvista toivoa: kerro, että apua on saatavilla ja muutos on mahdollinen. Mitä jokainen ammattilainen voi tehdä? Psyykkisesti oireilevan nuoren hoito on aina myös koko perheen tukemista. Hoitotyön ammattilaisen asenteella ja kohtaamisen laadulla on valtava merkitys. Lämmin ja myötätuntoinen kohtaaminen tarjoaa arkea kannattelevan ja huojentavan tunteen siitä, että joku ottaa vastaan, jos kaadutaan. Tällä voit vahvistaa kokemusta siitä, että vanhempi on tärkeä osa toipumista, ei taustatoimija vaan aktiivinen ja arvokas kumppani. Muutamassa minuutissakin on mahdollista tarjota vanhemmalle kokemus joko nähdyksi tai ohitetuksi tulemisesta. Kumman sinä haluat tarjota? “Monesti vanhemman tarvitsee vain päästä sanomaan asioita ääneen, itkemään, tulla kuulluksi. Olisin kaivannut tällaista keskustelua silloin, kun tilanne oli järjetön, sekava ja pelottava.” – Vankemmaksi-hankkeen asiakaspalaute MARIA AKATEMIAN VANKEMMAKSI -HANKE (STEA 2024–2026) tarjoaa maksutonta tukea psyykkisesti oireilevien 12–24-vuotiaiden vanhemmille. Tukimuotojamme ovat yksilö- ja pariskuntatapaamiset, ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät sekä vertaisvanhemmuuteen perustuva mentoritoiminta. Toimintaamme voi osallistua valtakunnallisesti verkossa sekä lähitoimintana Helsingissä ja Tampereella. Lisätietoja › www.mariaakatemia.fi/vankemmaksi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==