Pro terveys 22 Lyhytkin kokemus myötätuntoisesta kohtaamisesta voi antaa psyykkisesti oireilevan nuoren vanhemmalle tarvittavia voimia kannatella nuorta toipumisessa. Sairaanhoitajilla ja muilla sote-alan ammattilaisilla on tärkeä rooli paitsi nuoren myös hänen vanhempiensa tukemisessa. un nuori sairastuu psyykkisesti, vanhemman elämä muuttuu peruuttamattomasti. Huoli, pelko ja riittämättömyyden tunne kuormittavat niin, että myös vanhemman oma hyvinvointi horjuu. THL:n (1) mukaan jopa joka neljäs tai viides nuori kärsii jostakin mielenterveyshäiriöstä. Diagnoosien ulkopuolelle jäävä oireilu on vieläkin yleisempää (2). Nuoren oireilu voi näkyä esimerkiksi koulu- tai opiskelukyvyn heikkenemisenä, vetäytymisenä tai itsetuhoisuutena. Maria Akatemian Vankemmaksi-hankkeen psyykkisesti oireilevien nuorten vanhempia tukevassa asiakastyössä korostuvat erityisesti nepsy-piirteisten nuorten mielialaoireilu sekä koulunkäynnin haasteet. Vanhemmille tilanne on usein kriisi. Moni kokee voimakasta huolta ja syyllisyyttä: mitä olen tehnyt väärin? Kun Palvelujärjestelmä ei aina tavoita Palvelujärjestelmän pirstaleisuuden vuoksi moni vanhempi kokee, että riittävää apua on vaikea löytää – tai saada ajoissa. Vaikka nuori saisikin apua, kuvaa vanhempien kokemusta usein kohtaamattomuuden kokemus. Myös vanhemmuuden arviointi voi aiheuttaa pelkoa ja vaientaa vanhemman omat tuen tarpeet. Pelot ja ennakkoluulot erityisesti lastensuojelua kohtaan on siksi tärkeää käsitellä osana tarjottavaa tukea. Ammattilaisetkin työskentelevät usein jaksamisen äärirajoilla, jolloin kohtaamisen mahdollisuudet ovat rajoitetut, vaikka halua löytyisi. Kiireisissä ja oirekeskeisissä kohtaamisissa vanhemmat typistyvät helposti taustatiedon antajiksi. Jos kukin ammattilainen katsoo tilannetta vain omasta ammatillisesta näköLAPSET, NUORET JA PERHEET kuormitus arjen, työn ja nuoren voinnin seuraamisen välillä jatkuu pitkään, myös vanhemman jaksaminen hiipuu. Uupumisriski on suurin yksinhuoltajilla tai perheissä, joissa useampi lapsi oireilee. Vankemmaksi-hankkeen asiakkaista valtaosa on yksin- tai yhteishuoltajuuden omaavia äitejä, joiden perheissä on pitkittyneitä asiakkuuksia lastensuojelussa ja nuorisopsykiatriassa. Moni on poissa työelämästä uupumuksen vuoksi. Nuoren mielenterveysongelmat vaikuttavat vanhempien elämään hyvin kokonaisvaltaisesti. Vaikutuksia ovat muun muassa haastavat tunteet, perhe-elämän ja parisuhteen ongelmat, vanhemmuuden muutokset, työn ja talouden vaikeudet sekä erilaiset fyysiset oireet ja oman elämän rajoittaminen. (3) Mielenterveyshaasteisiin liittyvän stigman vuoksi moni vanhempi eristäytyy ja kokee epäonnistumista. K Myös vanhempia tuettava, kun nuoren mieli oireilee SHUTTERSTOCK
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==