R
avitsemussuositusten mukaan kolmasosa lau-
tasesta pitäisi täyttää vihanneksilla. Mutta
viime vuosina on kuultu hälyttäviä uutisia
vihannesten ja hedelmien ravinneköyhyydes-
tä. Mitä hyötyä vihannesten syömisestä on, jos
niissä ei juuri ole ravinteitakaan?
Britanniassa on tehty kartoitus, jonka mukaan noin neljän-
kymmenen vihanneksen ja hedelmän kivennäispitoisuudet
ovat pienentyneet huomattavasti sitten vuoden 1940. Tutki-
muksen mukaan vihannesten kalsiumpitoisuus on nykyään
vain noin 50 prosenttia aiemmasta.
Myös muiden ravinteiden pitoisuudet ovat alentuneet huo-
mattavasti: nykyään on syötävä neljä porkkanaa saadakseen
yhtä paljon magnesiumia kuin yhdestä porkkanasta vuonna
1940.
NORJALAINEN KIRJAILIJA
ja toimittaja Niels Christian
Geelmuyden on tutkinut aihetta vuosia ja julkaissut kirjan
Sannheten på bordet. Hän kritisoi ennen kaikkea tapaa, jolla
vihanneksia ja kasviksia viljellään.
– Olennainen syy ravinteiden katoamiseen on se, että kas-
vit saavat kasvaa yhä lyhyempiä aikoja. Siksi ne saavat myös
vähemmän aurinkoa. Lannoitteiden ideana on nopeuttaa
kasvua, jotta satoa päästään korjaamaan aikaisemmin.
Viljelyn nopeutuminen ei ole kuitenkaan ainoa syy ravin-
nekatoon.
– Lannoitteiden käyttö saa maan köyhtymään ja kulu-
maan. Torjunta-aineet eivät vaikuta vain rikkaruohoihin,
hyönteisiin ja sieniin, vaan myös mikro-organismeihin ja
ravinteisiin. Kasvien on vaikeampi saada ravinteita, sanoo
Geelmuyden.
Ravinneköyhyys ei koske ainoastaan hedelmiä ja vihan-
neksia. Norjan kalantutkimusinstituutin Nifesin mukaan
lohen omega-3-pitoisuus on alentunut 50 prosenttia kymme-
nessä vuodessa. Syy tähän on kalanrehuun lisättävä kasviöljy.
– Kalat ja muut tuotantoeläimet syövät usein vääränlaista
rehua. Tutkimusten mukaan on parempi syödä villinä elänei-
tä eläimiä, jotka ovat itse valinneet ruokansa, sanoo Niels
Christian Geelmuyden.
MONISSA KANSAINVÄLISISSÄ
tutkimuksissa on todettu
ravinnepitoisuuksien väheneminen useissa elintarvikkeissa.
Ruotsin elintarvikevirasto Livsmedelsverket suhtautuu kui-
tenkin varovaisesti tuloksiin. Vuodelta 2008 peräisin olevassa
raportissa viranomainen muistuttaa, että ravinnepitoisuuksia
eri aikakausina on vaikea verrata luotettavasti keskenään, ja
että analyysimetodit kehittyvät jatkuvasti. Niels Christian
Geelmuyden puolestaan suhtautuu ihmetellen siihen, ettei
viranomaistaho ota ravinnepitoisuuden laskua vakavasti.
– Kirjassani tuon esiin koko joukon tutkimuksia, jotka viit-
taavat siihen, että ravinnepitoisuus hedelmissä ja vihannek-
sissa on vähentynyt. Mutta koska eri tilojen ja eri seuduilla
kasvatettujen satojen ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja,
löytyy myös tutkimuksia, joiden mukaan ravinnepitoisuus on
säilynyt ennallaan. Näyttää siltä, että viranomaiset haluavat
nostaa esiin juuri näiden tutkimusten tuloksia, hän sanoo.
RAVINNE
KATO
Niels Christian
Geelmuyden.
Tutkimusten mukaan ravintoaineet ovat ajan mittaan kadonneet
dramaattisesti hedelmistä, vihanneksista ja lohesta. Norjalaisen kirjailijan
Niels Christian Geelmuydenin mukaan päävastuu tästä muutoksesta
kuuluu elintarviketeollisuudelle.
TEKSTI
LINNEA BOLTER
Norjan kalantutkimusinstituutti
Nifesin mukaan viljellyn lohen
omega-3-pitoisuus on alentunut
50%kymmenessä vuodessa.
Mistä muutos johtuu?
– Kalanrehun merestä peräisin
olevia aineksia on osittain vaihdettu
kasviöljyihin ja kasvipro-
teiineihin. Nyt kalanrehu
koostuu 70-prosent-
tisesti kasvikunnan
tuotteista. Kun
omega-3:n
osuus rehusta
vähenee,
vähenee myös
kalan omega-3-pitoisuus, sanoo
Bente Torstensen, Nifesin tutkimus-
johtaja.
Voiko rehun omega-3-pitoisuutta
lisätä?
– Nykyään kalaöljy on rehun
ainoa omega-3:n lähde, mutta uusia
vaihtoehtoja, kuten levien käyttöä,
tutkitaan jatkuvasti.
Onko lohesta tullut vähemmän
terveellistä?
– Lohen syöminen on yhä paras
tapa saada omega-3-rasvahappoja
DHA:ta ja E-EPA:a. Lisäksi lohessa,
kuten äyriäisissäkin, on myös muita
tärkeitä ravintoaineita, kuten D-vita-
miinia, jodia, seleeniä ja proteiinia.
Omega-3:a puolet vähemmän
26
|
LiveLife
|
helmikuu 2015
ku n i
:
MIHINRAVINTOAINEETKATOSIVAT?
