YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI ”Asiakkaan pitää saada jotakin ekstraa” VUODEN YRITTÄJÄNAINEN MARJO MÄÄTTÄ: YRITTÄJÄNAISET KERTOVAT, MIKÄ KASVUSSA INNOSTAA YRITTÄJÄNAISTEN UUSI PUHEENJOHTAJA MARIA KORPISALO: "Mitä enemmän meitä on, sitä enemmän meillä on joukkovoimaa" YRITTÄJÄ NAINEN1 2026
Finnveran laina mikroyrityksen kasvuun mahdollistaa yrityksesi seuraavan askeleen. Kysy lisää asiakaspalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera. . Aika kasvaa?
3 YRITTÄJÄNAINEN YRITTÄJÄNAINEN KUVA KIMMO TAKKULA 4 PÄÄKIRJOITUS Suomi tarvitsee enemmän naisia kasvuyrittäjiksi, kirjoittaa toimitusjohtaja Carita Orlando. 5 AJASSA Esittelyssä uusi puheenjohtaja, kuulumisia liittokokouksesta ja muuta ajankohtaista. 9 VIERASKYNÄ Neljän suurimman eduskuntapuolueen naisjärjestöt kertovat, kuinka edistäisivät naisyrittäjien asemaa. 10 VUODEN YRITTÄJÄNAINEN Yrityskulttuuria ei voi ostaa rahalla, korostaa Marjo Määttä. 14 ROHKEUTTA RAKENTAMASSA Kipinää naisyrittäjyyteen -hanke auttaa naisyrittäjiä tarttumaan kasvun esteisiin käytännössä. 16 KIIRE EI KASVATA BISNESTÄ Viisi yrittäjänaista kertoo, mitä kasvu heille tarkoittaa.. 20 OMALLA POLULLA Smuuti Skinin Jenni Ahokas antaa ohjenuorat kasvuun. 21 VIERASKYNÄ Jatkossa YEL-työtulon perusteen voi kenties valita kahdesta vaihtoehdosta. 22 TÄTÄ ME TAHDOMME Yrittäjänaisten tavoitteet tulevalle hallituskaudelle. 24 SUKUPUOLTEN VÄLINEN KUILU Mitä kansainvälinen tutkimus kertoo suomalaisen kulttuurin yrittäjyysnäkemyksistä? 26 LOMAUTUKSIA JA IRTISANOMISIA Kotitalousvähennyksen leikkaus iski erityisesti siivous- ja hoivayrityksiin. 27 PALVELUKSESSANNE Yrittäjänaisten neuvontapalvelut. 28 MUILLA MAILLA Georgiana Forsang hoivaa vanhuksia Suomessa, Makka Elbaz meikkaa, kouluttaa ja konsultoi Ranskassa. 31 NUMEROT KERTOVAT Yrittäjänaisen asialla jo vuodesta 1947. TÄSSÄ NUMEROSSA ”Emme halua kilpailla hinnalla.” VUODEN YRITTÄJÄNAINEN MARJO MÄÄTTÄ KERTOO SIVUILLA 10–13 MITEN RAKENNETAAN MENESTYVÄÄ BISNESTÄ POHJOISESSA. 1 2026
4 YRITTÄJÄNAINEN JULKAISIJA Suomen Yrittäjänaiset toimisto@yrittajanaiset.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Carita Orlando carita.orlando@yrittajanaiset.fi TUOTTAJA Annamari Typpö annamari.typpo@eilabertta.fi ULKOASU Kirsi Hamnell kirsi@ainidesign.fi ILMOITUSVARAUKSET JA JUTTUVINKIT toimisto@yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO PunaMusta Oy, Lahti KANNEN KUVA Kimmo Takkula Yrittäjänainen 1/2026 PÄÄKIRJOITUS ENSI VUONNA vietämme järjestömme 80-vuotisjuhlaa. Kahdeksaan vuosikymmeneen mahtuu valtavasti rohkeutta, työtä ja muutosta. Naisyrittäjät ovat rakentaneet toimeentuloa itselleen ja muille, kehittäneet toimialojaan ja avanneet ovia seuraaville sukupolville. Juhlavuonna ilmestyvä juhlakirjamme tekee tätä historiaa näkyväksi. Samalla se auttaa ymmärtämään, mistä olemme tulleet ja millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa. JUHLAVUOSI antaa meille hyvän syyn katsoa pitkälle eteenpäin. KEVÄÄN 2027 eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen tuleva suunta. Haluamme nostaa keskusteluun naisyrittäjien mahdollisuudet ja kasvun esteet. Rahoituksen saatavuus, yrittäjän sosiaaliturva, työnantajuuden kustannukset sekä työn ja perheen yhteensovittaminen vaikuttavat siihen, uskaltaako yrittäjä ottaa seuraavan askeleen. Päätöksenteossa tarvitaan ymmärrystä erikokoisten ja eri toimialoilla toimivien yritysten arjesta. SUOMI TARVITSEE kasvuyrityksiä, ja me haluamme naiset entistä vahvemmin mukaan rakentamaan kasvua. Kasvu voi tarkoittaa ensimmäistä työntekijää, uutta palvelua, laajempaa asiakaskuntaa tai kansainvälisille markkinoille suuntaamista. Jokaisen suurenkin yrityksen taustalla on ollut ensimmäinen askel ja ihminen, joka on uskaltanut sen ottaa. Tarvitsemme enemmän naisia kasvuyrittäjiksi CARITA ORLANDO SUOMEN YRITTÄJÄNAISTEN TOIMITUSJOHTAJA ONNISTUNEET hankkeemme ovat osoittaneet, miten paljon kannustuksella, käytännön tuella ja vertaisverkostoilla voidaan saada aikaan. Kohti kasvua ja Kipinää naisyrittäjyyteen ovat tarjonneet yrittäjille mahdollisuuksia vahvistaa osaamistaan, selkeyttää tavoitteitaan ja löytää uusia suuntia yritykselleen. Kohtaamisissa on syntynyt oivalluksia, yhteistyötä ja rohkeutta tavoitella enemmän. Tätä työtä haluamme jatkaa. 80-VUOTIAAN yhdistyksemme katse on tulevaisuudessa. Kannamme mukanamme aiempien sukupolvien kokemusta ja rakennamme uusia mahdollisuuksia tämän päivän yrittäjille. Satavuotisjuhlissamme haluamme kertoa yhä useammasta naisesta, joka on saanut yrityksensä kasvamaan, menestymään ja luomaan työtä ja hyvinvointia. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi
5 YRITTÄJÄNAINEN Ajassa Ajankohtaisia uutisia ja tapahtumia yrittäjänaisen elämästä. Yrittäjyys on Maria Korpisalolle sydämen asia Suomen Yrittäjänaisten uusi puheenjohtaja Maria Korpisalo haluaa kasvattaa järjestön vetovoimaa ja vaikutusvaltaa. Omalla yrittäjäurallaan hän oppi, kuinka tärkeää yrittäjän on saada apua ja tukea ajoissa. Maria Korpisalo on aina etsinyt työltään merkityksellisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen maisteri, joka on opiskellut erityisesti yrittäjyyskasvatusta ja perehtynyt työmarkkinoiden murrokseen. "Työelämä muuttuu valtavasti ja yrittäjyys työnteon muotona kasvaa. Muutosta voisi kuvata niin, että olemme menossa palkkayhteiskunnasta kohti yrittäjäyhteiskuntaa. Yrittäjyystaitojen merkitys tulee vain kasvamaan." Kun Yrittäjänaisten edellinen puheenjohtaja Katja Rajala ilmoitti, ettei hae jatkokautta, Korpisalo tiesi nopeasti haluavansa tavoitella tehtävää. "Tässä tehtävässä yhdistyy oikeastaan kaikki se, mitä olen vuosien aikana tehnyt ja mikä minulle on tärkeää: yrittäjyys, tasa-arvo ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen." Korpisalo tiesi jo nuorena haluavansa yrittäjäksi, vaikka päättikin ensin hankkia kokemusta työelämästä. Yrittäjäperheen elämään liittyy myös hänen kipein kokemuksensa. Korpisalon isän yritys joutui vaikeuksiin 1990-luvun laman aikana. "Isäni oli yksi niistä yrittäjistä, jotka eivät häpeän ja epätoivon keskellä enää nähneet muuta ratkaisua kuin luovuttaa elämän suhteen." Kokemus on vaikuttanut vahvasti siihen, miksi yrittäjien asema on Korpisalolle niin tärkeä. "Omista kokemuksistani minulle on syntynyt vahva tahto tehdä töitä sen eteen, että yrittäjien ääni kuuluu päätöksenteossa." Oman yrittäjäuransa Korpisalo aloitti 27-vuotiaana. Hän oli työskennellyt kymmenen vuotta muotikaupassa ja perusti henkilöstöalan yrityksen, joka keskittyi aluksi muotiin ja laajeni myöhemmin kauneuden ja kosmetiikan aloille. Ensimmäiset asiakkaat löytyivät omista verkostoista. Vaikeampi vaihe alkoi, kun palveluja piti myydä ihmisille, jotka eivät tunteneet häntä. "Muistan ikuisesti ensimmäisen kylmäpuheluni. Mutta siitä se lähti. Minulla oli silloin niin hemmetin kova nälkä onnistua, että painoin sisulla eteenpäin, vaikka taitoa ei todellakaan ollut kaikkeen." Yritys kasvoi, ja parhaimmillaan sillä oli yli sata työntekijää. Korpisalo halusi kasvattaa yritystä voimakkaasti, mutta olisi siinä vaiheessa kaivannut enemmän tukea ja rahoitusta. "Jäin ihan täysin kaiken startup- ja kasvuyrittäjyyspiirin ulkopuolelle. Etenkin sillä tiedolla, mitä minulla nykyään on, tajuan olleeni silloin juuri se prototyyppi nuoresta kasvuhaluisesta yrittäjästä, jota poliitikot ja päättäjät koko ajan etsivät." Korpisalo arvioi, ettei naisvaltaisella muotikaupan alalla toimivaa yritystä nähty samalla tavalla potentiaalisena kasRiika FOrss TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ
6 YRITTÄJÄNAINEN Ajassa ” Omista kokemuksistani minulle on syntynyt vahva tahto tehdä töitä sen eteen, että yrittäjien ääni kuuluu päätöksenteossa.” vuyrityksenä. Kokemus on vaikuttanut hänen näkemyksiinsä siitä, millaista yrittäjyyttä Suomessa arvostetaan ja tuetaan. Hän tunnistaa omasta yrittäjätaustastaan myös piirteen, jonka on myöhemmin nähnyt monissa muissakin yrittäjissä: halun pärjätä omin voimin mahdollisimman pitkään. "Jälkikäteen ajattelen, että olisin itsekin tarvinnut paljon aikaisemmin apua ja tukea ja tiedon siitä, ettei kaikkea tarvitse osata tai selvittää yksin." Oman yrittäjäkokemuksensa lisäksi Korpisalo on työskennellyt yritysneuvojana ja yrittäjyyskouluttajana ja auttanut tuhansia yrittäjiä ja yrittäjyyttä suunnittelevia. Erilaiset roolit ovat antaneet hänelle mahdollisuuden tarkastella yrittäjyyttä monesta näkökulmasta. Korpisalon mukaan yrittäjiä yhdistää usein epävarmuus. "Yrittäjyyden tärkein instrumentti on ihminen itse. Se, uskallanko minä yrittää, luotanko omaan osaamiseeni tai miten suhtaudun epäonnistumiseen, vaikuttaa ihan valtavasti." Korpisalon mielestä Suomessa ymmärretään aikaisempaa paremmin, että yrittäjiksi tarvitaan lisää naisia. Naiset ovat silti edelleen aliedustettuina muun muassa startup- ja kasvuyrittäjinä sekä pääomasijoittajina. "Meidän pitää katsoa sitä, millaista yrittäjyyttä pidämme potentiaalisena, mitä aloja arvostamme ja mihin rahoitus suuntautuu. Naisvaltaisten alojen kasvupotentiaalia pitäisi tunnistaa paljon nykyistä paremmin." Alkavia yrittäjiä mietityttävät Korpisalon kokemuksen mukaan erityisesti toimeentulo, rahoitus ja yrittäjän turvaverkko. Jo toimivilla yrittäjillä huolet liittyvät usein myyntiin, markkinointiin ja yrityksen kannattavuuteen. Yrittäjänaisten puheenjohtajana Korpisalo haluaa kasvattaa järjestön vetovoimaa ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Tavoitteena on saada mukaan enemmän myös nuoria yrittäjänaisia. Vaikuttamistyössä seuraava tärkeä etappi ovat eduskuntavaalit, joiden alla Korpisalo haluaa Yrittäjänaisten tapaavan aktiivisesti eri puolueiden päättäjiä ja ehdokkaita. "Mitä enemmän meitä on, sitä enemmän meillä on joukkovoimaa ja sitä vahvemmin yrittäjänaisten ääni kuuluu." Ensi vuonna 80 vuotta täyttävän järjestön historiasta Korpisalo haluaa vaalia erityisesti yhteisöllisyyttä, rohkeutta ja naisten keskinäistä kannustamista. Samalla järjestön on elettävä yrittäjyyden, työelämän ja yrittäjäsukupolvien mukana. Omassa puheenjohtajuudessaan Korpisalo haluaa olla helposti lähestyttävä ja osallistava. "Meillä on ihan valtava määrä osaamista ympäri Suomen, ja haluan, että ihmiset pääsevät tuomaan sitä mukaan yhteiseen työhön."
7 YRITTÄJÄNAINEN Ajassa Terveisiä liittokokouspäiviltä! Suomen Yrittäjänaisten liittokokouksessa Oulussa valittiin liitolle uusi hallitus vuodelle 2027. Liiton hallitukseen valittiin uusina jäseninä erovuoroisten tilalle yrittäjät Terhi Viiliäinen Kuopion Yrittäjänaisista ja Reeta Laamo Helsingin Yrittäjänaisista. Jatkokaudelle valittiin Sofia Björkroth Helsingin Yrittäjänaisista ja Irina Kallio Vantaan Yrittäjänaisista. Hallituksessa jatkavat Emmi Kaijala Oulun Seudun Yrittäjänaisista, Anne Niemi Seinäjoen Yrittäjänaisista, Sanna Sadeluoto Helsingin Yrittäjänaisista ja Senja Vähäkangas Tunturi-Lapin Yrittäjänaisista. Vuoden yhdistysaktiivin palkinnon pokkasi Seinäjoen Yrittäjänaisten Iida Ala-Varvi, joka on ollut mukana yhdistystoiminnassa vasta muutaman vuoden mutta saanut jo paljon aikaan. Erityisen näkyvä hänen panoksensa on ollut yhdistyksen viestinnässä. Ala-Varvi on pitänyt jäsenet ajan tasalla toiminnasta, tehnyt yhdistystä näkyväksi eri kanaOulussa valittiin uuden puheenjohtajan lisäksi uusi hallitus ja palkittiin yhdistysaktiiveja. vissa sekä ollut aktiivisesti mukana yhteistyökumppaneiden löytämisessä ja yhteistyön rakentamisessa. Vuoden yhdistyksenä palkittiin Vantaan Yrittäjänaiset. Yhdistys järjesti viime vuonna peräti 24 tilaisuutta, joiden aiheet vaihtelivat tekoälystä ja juridiikasta yritysvierailuihin, teatteriin, golfiin ja sieniretkiin. Toimintaa suunnitellaan jäseniä kuunnellen, ja tarjolla on sekä yrittäjyyttä tukevaa sisältöä että vastapainoa yrittäjän arkeen. Aktiivinen toiminta näkyy myös jäsenmäärässä. Vantaan Yrittäjänaisten jäsenmäärä kasvoi vuonna 2025 yli kymmenen prosenttia, ja kasvu on jatkunut tänä vuonna. Yhdistys tekee aktiivisesti yhteistyötä kaupungin, muiden järjestöjen, yrittäjyyttä tukevien toimijoiden ja paikallisten yritysten kanssa. Liittokokous järjestettiin osana valtakunnallisia Yrittäjänaispäiviä, jotka kokosivat Ouluun noin 200 yrittäjänaista eri puolilta Suomea verkostoitumaan ja keskustelemaan yrittäjyyden ajankohtaisista kysymyksistä. Suomen Yrittäjänaisten uusi hallitus. Vasemmalta Sofia Björkroth (Helsinki), Senja Vähäkangas (Tunturi-Lappi), Irina Kallio, 2. varapuheenjohtaja (Vantaa), Terhi Viiliäinen (Kuopio), puheenjohtaja Maria Korpisalo (Helsinki), Anne Niemi, 1. varapuheenjohtaja (Seinäjoki), Emmi Kaijala (Oulu) ja Sanna Sadeluoto (Helsinki). Kuvasta puuttuu Reeta Laamo (Helsinki). Vuoden yhdistyksenä palkittua Vantaan Yrittäjänaisia edustivat Elsi Mäntylä, Johanna Nirkko, Anita Huotari ja Heidi Härkönen. Iida Ala-Varvi Seinäjoelta palkittiin vuoden yhdistysaktiivina.
8 YRITTÄJÄNAINEN Vieraskynä Kun vahvistamme naisyrittäjyyttä, avaamme koko Suomelle mahdollisuuksia kasvuun Naiset ovat työllään rakentaneet suomalaista hyvinvointivaltiota Maamme tarvitsee lisää työtä, yrittäjyyttä ja rohkeutta katsoa tulevaan. Siksi jokaisella on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa ideansa. Tie yrittäjyyteen ei kuitenkaan ole kaikille sama. Vaikeudet rahoituksen saamisessa, keskittyminen matalakatteisemmille palvelualoille, suuri yksinyrittäjien osuus sekä perhevapaista aiheutuvat taloudelliset riskit koskettavat naisyrittäjiä miehiä useammin. Me Kokoomuksessa haluamme purkaa yrittämisen esteitä. Haluamme kehittää yrittäjän sosiaaliturvaa ja YEL-järjestelmää sekä selvittää ratkaisuja sesonki- ja projektiluonteista yrittäjyyttä harjoittavien aseman parantamiseksi. Vanhemmuuden ja omaishoidon kustannusten on jakauduttava nykyistä oikeudenmukaisemmin. Tämä on tärkeää myös siksi, että naisyrittäjät työllistävät usein muita naisia. Haluamme tehdä yrittäjäksi ryhtymisestä mahdollisimman helppoa. Kokoomus on esittänyt, että jokaiselle syntyneelle luodaan Y-tunnus. Kokoomusnaiset haluaa laajentaa liikunta- ja kulttuuriedun koskemaan toimi- nimiyrittäjiä. Sukupuolittuneet työurat syntyvät osin jo ennen työelämään siirtymistä. Siksi haluamme vahvistaa tasa- arvoista oppilaanohjausta, jotta nuoret valitsevat polkunsa unelmiensa, eivät sukupuoliroolien mukaan. Naisyrittäjyys ei ole vain tasa-arvoteko, se on fiksua talouspolitiikka. Naiset muodostavat puolet Suomen väestöstä, mutta yrittäjistä heitä on vain noin kolmannes. Kun teemme yrittäjyydestä aidon vaihtoehdon kaikille, otamme Suomen koko potentiaalin käyttöön. Yrittäjät luovat tulevaisuuden elinvoimaa ja uusia työpaikkoja. Siksi yrittäjänaisten kasvumahdollisuuksia on tuettava. Naisyrittäjistä 70 prosenttia työllistää vain itsensä. Palkkauksen kynnystä voisi madaltaa mikroyrittäjille suunnatulla 25 prosentin verohyvityksellä ensimmäisen työntekijän palkkakuluista. Pienten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin tulee helpottaa ja alv-velvollisuuden alaraja nostaa 30 000 euroon. Naisyrittäjien palautumista sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista on tuettava. Lasten iltapäivätoimintaa tulee kehittää ja laajentaa koulujen loma-aikoihin. Toimi- nimiyrittäjän tulee voida vähentää verotuksessa työkykyä ja hyvinvointia edistäviä menoja, kuten kulttuuri- ja liikuntaetuja. Myös nuorten naisten mahdollisuuksia yrittäjyyteen on vahvistettava. Yrittäjyysopintoja tulee lisätä toisella asteella sekä tarjota enemmän mentorointia ja vertaisverkostoja, jotka madaltavat kynnystä yrittäjyyteen. Naisyrittäjyydellä on vahvat juuret myös Demarinaisten yli satavuotisessa historiassa. Monia liiton alkuvuosien toimijoita yhdistää pienyrittäjyys. Liiton ensimmäinen puheenjohtaja, 25-vuotias Ida Aalle, menestyi ensin leipurina ja myöhemmin ompelijana. Hänen esimerkkinsä muistuttaa, että naiset ovat työllään rakentaneet suomalaista hyvinvointivaltiota. Ennen kaikkea meidän tulee rakentaa Suomea, jossa naiset uskaltavat rohkeasti tavoitella unelmiaan ja voivat luottaa siihen, että yhteiskunta kantaa myös silloin, jos horjahtaa. DEMARINAISET Pihla Keto-Huovinen Kokoomuksen Naisten Liitto ry Helena Marttila Sosialidemokraattiset Naiset ry Seuraavalla vaalikaudella tehdään monia yrittäjien ja naisten asemaan vaikuttavia päätöksiä. Pyysimme neljän suurimman eduskuntapuolueen naisjärjestöiltä näkemyksiä siitä, miten ne haluavat edistää naisten ja yrittäjien – ja erityisesti naisyrittäjien – asemaa Suomessa.
9 YRITTÄJÄNAINEN Vieraskynä Naisyrittäjyys on Suomen voimavara Yrittäjä tuntee parhaiten yrittäjyyden ilot ja surut Suomi tarvitsee enemmän yrittäjyyttä, työtä ja kasvua. Samalla meidän on varmistettava, että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet perustaa yritys, kasvattaa sitä ja työllistää muita. Naisyrittäjyyden vahvistaminen on paitsi tasa- arvokysymys myös koko Suomen talouden etu. Perusnaisten tavoitteena on tulevalla vaalikaudella tehdä yrittäjyydestä kannattavampaa ja ennakoitavampaa. Yrittäjää ei saa rangaista siitä, että hän työllistää muita tai haluaa kasvattaa yritystään. Verotuksen, sääntelyn ja työn teettämisen kustannusten on oltava sellaisia, että yrittäminen kannattaa myös pienessä yrityksessä. Erityisesti haluamme parantaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Yrityksen perustamisen ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tulee olla mahdollisimman helppoa. Byrokratiaa on vähennettävä ja sääntelyä kevennettävä. Työnteon ja yrittämisen pitää aina olla sosiaaliturvan ja verotuksen näkökulmasta kannattavaa. Naisyrittäjyyden vahvistamisessa on tärkeää huomioida myös yrittäjyyden ja perheen yhteensovittaminen. Perheen perustaminen ei saa muodostua yrittäjälle kohtuuttomaksi taloudelliseksi riskiksi. Perhevapaiden kustannuksia on tarkasteltava niin, ettei vastuu kasaudu työnantajalle. Haluamme myös kannustaa naisia kasvuyrittäjyyteen, omistamiseen ja kansainvälistymiseen. Naisilla on osaamista ja yritysideoita, mutta liian moni yritys jää pieneksi. Tarvitsemme Suomessa enemmän rohkeutta kasvaa, investoida ja työllistää. Yrittäjyys on vapautta ja vastuuta. Kun yrittäminen kannattaa, syntyy työtä, hyvinvointia ja verotuloja, jolloin koko Suomella on paremmat mahdollisuudet menestyä. Valtakunnallisten vaalien alla – ja erityisesti nyt, kun päättäjien enemmistö on sitoutunut velkajarruun julkisen talouden alijäämän umpeen kuromiseksi – yrittäjyys kasvun moottorina nousee ainakin puheiden tasolla arvoonsa. Jotta yrittäjien ratkaisut toimintaedellytystensä parantamiseksi toteutuisivat, eduskuntaan tarvitaan lisää yrittäjätaustaisia päättäjiä. Heitä on aivan liian vähän, ja erityisen pieni on yrittäjien arkea tuntevien naisten osuus. Lähes 96 prosenttia Suomen yrityksistä on mikro- ja yksinyrittäjiä, lukumääräisesti yli 460 000. Suuri osa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. Mikä valtava osaamis- ja kokemuspääoma tässä joukossa onkaan. Tämä joukko tietää tarkalleen, mikä on yrittämisen alkutaipaleen kuolemanlaakso ja miltä tuntuu siitä selviämisen euforia. Se tuntee myös oman ajankäytön hallinnan vastapainona tulevat velvoitteet. Ja sen, että työllistämisen kynnys ei ole pikkurappunen vaan vuori kavuttavaksi. Naisyrittäjien pitäisi yksituumaisesti ajaa uudistusta, jolla ensimmäisen työntekijän palkkauksen sivukulut puolitettaisiin ensimmäiseksi vuodeksi. Vaalikampanjoinnin kilpavarustelu on kasvanut vuosi vuodelta. Kun omat resurssit ovat niukat, on oltava luotettavia mentoreita varainhankinnan tukemiseen. Mutta ei toki vain siihen vaan kampanjan rakentamiseen, iskevien tavoitteiden kirkastamiseen ja olkapääksi ja kuuntelijaksi epäuskon yllättäessä. Mentorointi vie toki aikaa, mutta kokemuksesta voin sanoa, että se antaa paljon myös valmentajalle itselleen. Kike Elomaa Perussuomalaiset Naiset ry Päivi Mononen-Mikkilä Suomen Keskustanaiset ry
10 YRITTÄJÄNAINEN VUODEN YRITTÄJÄNAINEN Näin minä yritän. Pohjoisen puolella Vuoden 2026 valtakunnallisen yrittäjänaisen Marjo Määtän perheessä on totuttu tekemään matkailubisnestä vähän vastavirtaan. Ruka–Kuusamon luonnosta, paikallisista mauista ja suomalaisesta saunasta on rakennettu kansainvälisiä elämyksiä jo kauan ennen kuin niistä tuli matkailun valtavirtaa. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT KUUSAMON KUVA / SANNA TAKKULA, KIMMO TAKKULA Tämä tunnustus tuntuu todella suurelta. En vieläkään oikein usko sitä todeksi, sillä tiedän, että mukana on ollut upeita ja ansioituneita yrittäjänaisia. Toivon, että valinta perustuu ennen kaikkea siihen elämäntyöhön, jota olen yrittäjänä tehnyt jo yli 25 vuoden ajan – kaikkine onnistumisineen, vaikeine vuosineen ja jatkuvine uudistumisineen. Yrittäjyys ei ole minulle koskaan ollut vain yrityksen pyörittämistä, vaan elämäntapa, johon ovat vuosien aikana kietoutuneet perhe, työntekijät, asiakkaat ja koko tämä pohjoinen alue”, Marjo Määttä sanoo. Erityisen merkitykselliseltä Määtästä tuntuu se, että tunnustus tuli tällä kertaa pohjoiseen. ”Olen tästä erityisen iloinen myös Kuusamon ja koko Pohjois-Suomen puolesta. On hienoa, että huomioidaan koko Suomi ja nähdään, että täällä pohjoisessa voidaan rakentaa kansainvälistä ja menestyvää yritystoimintaa. Täällä voidaan yrittää, kasvaa ja pärjätä. Meillä on täällä valtavasti osaamista, rohkeutta ja sellaista sitkeyttä, jota yrittäjyydessä tarvitaan.” mahdollisuuden käyttää hyvin monenlaista osaamista ja ennen kaikkea kehittää koko ajan jotakin uutta.” Vuosien mittaan matkailuyrittäjyydestä on tullut Määtälle elämäntyö. Nykyisin perheen omistama yrityskokonaisuus muodostuu useista toisiaan täydentävistä yhtiöistä ja matkailuliiketoiminnoista. Salonki Travels Oy vastaa erityisesti kansainvälisille asiakkaille räätälöidyistä matkailupalveluista ja -elämyksistä. Toiminnassa yhdistyvät majoitus, ravintola- ja ruokapalvelut, ohjelmapalvelut sekä kokonaisiksi paketeiksi rakennetut matkailuelämykset. Yli 80 prosenttia asiakkaista tulee ulkomailta. Yritysryhmä työllistää ympärivuotisesti osapuilleen 15 henkilöä ja sesonkiaikoina noin 45. Yksi merkittävä päätös yritysten kehittämisessä oli ulkopuolisen toimitusjohtajan palkkaaminen. Päätös ei ollut helppo, sillä perheyrityksessä oli totuttu kantamaan itse vastuu lähes kaikesta. ”Se oli meille iso päätös, mutta samalla yksi parhaista, joita olemme tehneet. Saimme yrityksiimme valtavasti sellaista osaamista ja näkemystä, jota meillä itsellämme ei ollut. Määttä on itsekin yrittäjäperheen kasvatti, mutta hänestä ei missään nimessä pitänyt tulla yrittäjää. Hän kouluttautui sairaanhoitajaksi ja ehti työskennellä ammatissa noin 15 vuotta. Hän piti työstään ja erityisesti moniammatillisesta työyhteisöstään niin paljon, että siitä luopuminen tuntui vaikealta. Samaan aikaan kansainvälinen matkailu alkoi kasvaa Ruka–Kuusamon alueella, ja Määtän puolison perheyrityksessä tarvittiin yhä enemmän apua kansainvälisten asiakkaiden kanssa. Määttä yritti muutaman vuoden ajan sovittaa yhteen sairaanhoitajan työtä ja yrityksen tarpeita, mutta vähitellen kävi selväksi, ettei yhtälö toiminut. Eniten häntä arvelutti työyhteisön menettäminen. Osaisiko hän rakentaa yrittäjänä ympärilleen verkoston, jossa voisi käydä samanlaista ammatillista keskustelua? Viimeisen sysäyksen antoi Oulun seudun ammattikorkeakoulun nais- yrittäjille järjestämä koulutus. ”Ei se ollut helppo päätös, mutta kun sen oli tehnyt, tuntui, että näinhän minun pitikin tehdä. Jälkeenpäin ajatellen yrittäjyys on antanut minulle
11 YRITTÄJÄNAINEN HÄN SALONKITRAVELS.FI ” Yrittäjyys on antanut minulle mahdollisuuden käyttää hyvin monenlaista osaamista ja ennen kaikkea kehittää koko ajan jotakin uutta.” MARJO MÄÄTTÄ Marjo Määttä • Syntynyt vuonna 1968. • Yritys Salonki Travels Oy on perustettu vuonna 2019. • Salonki Travels Oy suunnittelee, kokoaa ja toteuttaa yksilöllisiä matkailuelämyksiä Suomessa, erityisesti Ruka–Kuusamon alueella.
12 YRITTÄJÄNAINEN Minusta myös se on yrittäjyyttä, että tunnistaa, missä oma osaaminen loppuu, ja uskaltaa ottaa rinnalleen ihmisiä, jotka osaavat joitakin asioita itseä paremmin.” Ratkaisu on antanut yrittäjäperheelle mahdollisuuden keskittyä enemmän niihin asioihin, joissa oma kokemus ja osaaminen ovat vahvimmillaan. Määtälle se on ollut myös yksi osoitus siitä, että pitkäänkin toimineen perheyrityksen täytyy uskaltaa muuttua. Alusta asti ajatuksena on ollut tehdä asioita hieman toisin kuin muut. Määttä kuvailee perhettä ”vastarannan kiiskiksi”. Jo hänen appiukollaan oli aikanaan visio kelohirsimökeistä. Paikallisia raaka-aineita käytettiin paljon ennen kuin lähiruoasta ja villiruoasta tuli matkailun valtavirtaa: perunat kasvatettiin itse, marjat ja sienet kerättiin luonnosta. Ruka–Kuusamon luonto, paikalliset maut, suomalainen sauna ja pohjoisen elämykset ovat muodostaneet perustan, jonka ympärille toimintaa on rakennettu. Halvimmalla hinnalla yritys ei pyri kilpailemaan. ”Meille on aina ollut tärkeää, että sen, mitä tarjoamme asiakkaalle, täytyy jättää jälki. Emme ole halvin paikka emmekä halua kilpailla hinnalla. Asiakkaan pitää saada jotakin ekstraa – laatua, aitoutta, henkilökohtaista palvelua ja sellaisia elämyksiä, jotka hän muistaa vielä kotiin palattuaankin.” Myös yrittäjäperhe näkyy yrityksen arjessa. Organisaatio on matala, yrittäjät ovat tavoitettavissa ja osallistuvat itse käytännön tekemiseen. Kun Kuusamossa järjestettiin hiljattain perinteiset villiruokajuhlat, koko viisihenkinen perhe oli niitä tekemässä. Määtälle juuri tämä kuvaa hyvin perheyrittäjyyttä: tarvittaessa jokainen tarttuu siihen työhön, joka sillä hetkellä pitää tehdä. Nyt yrityksessä on meneillään sukupolvenvaihdos. Määttä uskoo, että jatkuvuuden kannalta tärkeää on ollut antaa tyttärille vapaus valita itse. He lähtivät välillä Helsinkiin töihin ja palasivat myöhemmin takaisin perheyritykseen. ”Uskon, että yksi syy on juuri se, että annoimme tyttärille vapauden valita. Perheyritykseen ei pidä joutua velvollisuudesta. Sinne pitää haluta tulla omasta tahdostaan ja löytää siellä myös oma paikkansa ja tapansa tehdä.” Yrittäjävuosiin on mahtunut myös kovia paikkoja. Koronapandemia pysäytti matkailun hetkessä, mutta matala organisaatio mahdollisti nopean reagoinnin. Erityisen vahvasti Määtän mieleen jäi se, miten koko alue ryhtyi auttamaan. Kun yritykselle jäi pandemian alkaessa suuri kuorma tuoreita elintarvikkeita, Määttä ilmoitti Facebookissa pop up -kaupasta. Ilmoitus julkaistiin aamulla kuuden–seitsemän aikaan. Yhdeksältä kaikki oli jo varattu. ”Korona-aikana tuli hirveän hyvin esille se, kuinka tällä alueella yrittäjät auttavat toinen toistaan. Ajatus oli, että tehdään tämä yhdessä.” Viime vuosina Määttä on joutunut kohtaamaan myös aivan toisenlaisen yrittäjyyden riskin, kun yrityskokonaisuudessa on selvitetty aiemman tilitoimiston toimintaan liittyviä vakavia taloushallinnon ongelmia. Kokemus on muuttanut hänen käsitystään siitä, kuinka suuri valta tilitoimistolla VUODEN YRITTÄJÄNAINEN Näin minä yritän. ja kirjanpitäjällä tosiasiassa voi olla yrityksen talouteen. ”Olen aina ajatellut olevani hyvin perillä yritystemme asioista ja taloudesta. Mutta tämä kokemus on opettanut, että vaikka yrittäjä olisi kuinka tarkka ja seuraisi talouttaan, tilitoimistolla ja kirjanpitäjällä on nykyisissä sähköisissä järjestelmissä valtavan suuri valta ja samalla vastuu. Heillä voi olla pääsy yrityksen kirjanpitoon, maksuliikenteeseen, viranomaisilmoituksiin, raportointiin ja käytännössä hyvin suureen osaan koko taloushallinnosta. Yrittäjä joutuu väistämättä luottamaan siihen, että ammattilainen hoitaa tehtävänsä oikein.” Juuri sähköistyminen on Määtän mielestä tehnyt taloushallinnosta yrittäjälle samaan aikaan helpompaa ja haavoittuvampaa. Yhä suurempi osa yrityksen taloudesta kulkee järjestelmien, käyttöoikeuksien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kautta. ”Totta kai yrittäjän pitää tuntea lukunsa ja seurata yrityksensä taloutta. Mutta kaikkea ei voi eikä pidä tehdä itse. Tilitoimisto on asiantuntijakumppani, jolle annetaan poikkeuksellisen paljon luottamusta ja valtaa. Siksi sillä pitää olla myös sitä vastaava vastuu. Tämä on asia, josta mielestäni pitäisi puhua yrittäjien keskuudessa paljon nykyistä enemmän.” Vaikeat vuodet ovat osaltaan kirkastaneet sitä, miten Määttä itse mittaa yrittäjän onnistumista. Yrityksen pitää olla kannattava, mutta tulos ei kerro kaikkea. ”Taloudellinen menestys ei ole ainoa yrittäjyyden mittari. Merkitystä on sillä, kuinka paljon työllistää ihmisiä ja kuinka pitää huolta työntekijöistä. Yrityskulttuuria ei voi ostaa rahalla. Se luodaan. Minulle on tärkeää myös se, että voin katsoa taaksepäin ja ajatella, että olemme rakentaneet jotakin pysyvää – yrityksen, joka työllistää, tuo alueelle asiakkaita ja jättää jälkeensä muutakin kuin yhden tilikauden tuloksen.” Tulevaisuuteen Määttä katsoo matkailuyrittäjänä luottavaisesti, vaikka maailmantilanteen epävarmuus näkyy Perheyrityksessä jokainen on valmis tarvittaessa tarttumaan siihen työhön, joka sillä hetkellä pitää tehdä, Marjo Määttä sanoo.
13 YRITTÄJÄNAINEN ” Perheyritykseen ei pidä joutua velvollisuudesta.” MARJO MÄÄTTÄ alalla nopeasti. Ruka–Kuusamon matkailun hän uskoo edelleen kasvavan. Alueen suurimpia haasteita on saavutettavuus: Kuusamoon ei ole raideliikennettä, joten matkailijat saapuvat pääasiassa lentäen tai autolla. Toisaalta juuri pohjoisella on tarjota asioita, joiden vetovoimaan Määttä uskoo tulevaisuudessakin. Yrityksen liittyminen on hänen mielestään kannanotto. ”Koen edelleen, että olen saanut Yrittäjänaisista paljon enemmän kuin olen itse pystynyt antamaan. Olen saanut verkostoja, tukea ja ennen kaikkea ystäviä ympäri Suomen. Yrittäjänä on valtavan tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa sekä onnistumisia että niitä vaikeampia hetkiä.” Vastapainoa työlle Määttä hakee perheestä, ystävistä, luonnosta ja mökkeilystä. Hän käy kuntosalilla, pyöräilee ja vaeltaa. Kuusamossa luontoon pääsee helposti vaikka suoraan työpäivän jälkeen. Haastattelua edeltävänä päivänä Määttä oli Konttaisella katselemassa kuukkeleita. Haastattelupäivän illaksi suunnitelmissa oli nousta Valtavaaralle katsomaan auringonlaskua. Hän on haastanut itseään myös pidemmillä retkillä: neljän päivän hiihtovaellus autiotuvissa yöpyen oli kokemus, josta hän huomasi selviävänsä – ja vieläpä nauttivansa. Vuoden Yrittäjänainen -tunnustusta Määttä ei halua ottaa vastaan vain omissa nimissään. ”En ajattele, että tätä olisi tehty yksin. Yrityksen rakentaminen ja kehittäminen on ollut meidän perheemme yhteinen matka, ja mukana on ollut vuosien varrella valtava määrä hienoja työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita. Siksi koen, että tämä tunnustus kuuluu omalta osaltaan myös heille.” asiakkaita tulee ympäri maailmaa, mutta erityisen tärkeä markkina on Eurooppa. ”Meidän ei tarvitse yrittää olla samanlaisia kuin kaikki muut matkailukohteet. Päinvastoin. Pohjoisen vahvuuksia ovat luonto, tila, hiljaisuus, vuodenajat, lumi, sauna ja aitous. Niistä meidän pitää pitää kiinni myös kasvun keskellä.” Pitkän yrittäjäuran rinnalla Määttä on tehnyt paljon töitä myös muiden yrittäjien hyväksi. Yrittäjänaisiin hän liittyi jo yrittäjäuransa alussa osittain juuri löytääkseen ympärilleen ihmisiä, joiden kanssa voisi jakaa yrittäjyyden iloja ja vaikeuksia. Sittemmin Määttä on toiminut Kuusamon Yrittäjänaisissa muun muassa puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana sekä Suomen Yrittäjänaisten hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Nykyisin hän toimii Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Kuusamon Yrittäjien hallituksissa. Määtälle järjestötoiminta on myös vaikuttamista. Hänen mielestään on turha arvostella sivusta, jos ei itse ole valmis tekemään mitään asioiden muuttamiseksi. Jo yrittäjäjärjestöön
14 YRITTÄJÄNAINEN Kipinää kasvuun Yrityksen kasvattaminen vaatii osaamista, mutta usein myös rohkeutta ottaa seuraava askel. Kipinää naisyrittäjyyteen -hanke auttaa naisyrittäjiä tarttumaan kasvun esteisiin käytännössä – rahoituksesta ja digiosaamisesta johtamiseen ja verkostojen rakentamiseen. TEKSTI OUTI HAKUNTI, ANNAMARI TYPPÖ Suomen Yrittäjänaisten ja Suomen Yrittäjäopiston Kipinää naisyrittäjyyteen -hankkeessa vahvistetaan erityisesti maaseutualueilla toimivien naisyrittäjien liiketoimintaosaamista, johtajuutta, digikyvykkyyttä ja muutosjoustavuutta. Tavoitteena on lisätä yrittäjien kasvuvalmiuksia, rohkaista työllistämään ja auttaa hyödyntämään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Samalla tarjotaan yrittäjille käytännön työkaluja, vertaisoppimista, verkostoja ja samaistuttavia yrittäjätarinoita. Suomen Yrittäjäopisto tuo hankkeeseen vuosikymmenten kokemuksensa yrittäjien kouluttamisesta. "Naisyrittäjien kasvun esteissä nousevat esiin esimerkiksi rahoituksen hakemisen haasteet, epävarmuus omasta liiketoimintaosaamisesta sekä rohkeus lähteä kasvattamaan yritystä. Myös perhetilanne ja vastuu perheen arjesta voivat vaikuttaa siihen, millaisia mahdollisuuksia yrittäjällä on tavoitella kasvua", Suomen Yrittäjäopiston projektipäällikkö Anja Anttila kertoo. Tukea tarvitaan Anttilan mukaan myös digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen sekä ammatillisten verkostojen rakentamiseen. Verkostot voivat tarjota paitsi tukea ja osaamista myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen Yrittäjänaisten vastuulla ohjelmassa ovat olleet rahoitukseen Kasvu ja verkostoitumiseen liittyvät kokonaisuudet. Verkkovalmennuksissa saatua tietoa on sovellettu työpajoissa omaan yritystoimintaan, ja yrittäjätarinavideoilla on tuotu esiin erilaisia yrittäjäpolkuja. Kevään 2026 aikana toteutettiin Rahoitus haltuun -kokonaisuus, jossa perehdyttiin erilaisiin rahoitusmahdollisuuksiin, rahoittajien odotuksiin ja kasvusuunnitelman rakentamiseen. Huhtikuun ensimmäisessä verkkovalmennuksessa osallistujat saivat kokonaiskuvan julkisista ja yksityisistä rahoituskanavista, hakuprosesseista ja rahoittajien odotuksista. Mukana olivat Team Finlandin, Elinvoimakeskuksen, Business Finlandin, Finnveran, FiBANin ja pankin asiantuntijat. Kevään edetessä siirryttiin käytännön harjoitteluun: yrittäjät työstivät rahoitushakemuksia ja liiketoimintasuunnitelmia sekä harjoittelivat oman liiketoimintansa, kasvupotentiaalinsa ja rahoitustarpeensa kiteyttämistä.
15 YRITTÄJÄNAINEN Rahoitusteeman huipensi kesäkuussa Kokkolassa järjestetty Pitch Camp. Päivän aikana osallistujat rakensivat ja esittivät omia myyntipuheitaan sekä saivat niistä palautetta. Samalla harjoiteltiin esiintymistä ja vahvistettiin yrittäjien keskinäisiä verkostoja. Avoimet palautteet kertovat valmennuksen osuneen käytännön tarpeeseen. Osallistujat kiittivät erityisesti sisältöjen selkeyttä, käytännönläheisyyttä, valmentajien asiantuntemusta ja kannustavaa ilmapiiriä. Moni kertoi saaneensa konkreettisten työkalujen lisäksi rohkeutta, motivaatiota ja uusia oivalluksia oman yrityksensä kehittämiseen. Myös vertaistuki koettiin tärkeäksi. Kuten eräs osallistuja kiteytti: ”verkostoituminen auttaa jaksamaan”. Myös ohjelman muista kokonaisuuksista saatu palaute on ollut myönteistä. Osallistujat ovat saaneet eväitä esimerkiksi ajanhallintaan, päätöksentekoon ja itsensä johtamiseen. Syksyllä käynnistyneessä Digiloikka-kokonaisuudessa on puolestaan perehdytty muun muassa asiakashallintaohjelmistojen eli CRM-järjestelmien mahdollisuuksiin ja otettu niitä käyttöön omissa yrityksissä. "Moni yrittäjä on kertonut saaneensa aivan konkreettista apua oman yritystoiminnan arkeen ja kehittämiseen. Se on mielestäni ihan parasta antia", Anttila sanoo. Valmennusten tueksi on tuotettu myös pysyvää materiaalia: verkkovalmennusten tallenteita, videoita, rahoitushakemuksen kirjoittamisen malli ja tarkistuslista sekä liiketoimintasuunnitelman päivittämistä ja myyntipuheen laatimista tukevia aineistoja. Syksyllä 2026 ohjelma jatkui Verkostoituminen voimavaraksi -pilotilla. Sen tavoitteena oli vahvistaa naisyrittäjien kykyä rakentaa ja hyödyntää verkostoja suunnitelmallisesti liiketoiminnan kehittämisessä, kasvussa, ideoinnissa ja osaamisen jakamisessa. Verkkovalmennustyöpajassa tarkasteltiin verkostojen yritykselle tarjoamia mahdollisuuksia sekä niiden suunnitelmallista hyödyntämistä. Osallistujat tunnistavat oman yrityksensä kannalta keskeisiä verkostoja ja pohtivat konkreettisia yhteistyön mahdollisuuksia. Valmennusten jälkeen osallistujat suunnittelevat ja testaavat omia verkostoitumiskokeilujaan. Kokeilut voivat liittyä esimerkiksi uuden markkinan avaamiseen, yritysten väliseen tuoteyhteistyöhön tai osaamisen kehittämiseen. Kokemuksia, oppeja ja vaikutuksia dokumentoidaan myös muiden yrittäjien hyödynnettäviksi. Kipinää naisyrittäjyyteen -ohjelman ytimessä on ajatus siitä, ettei yrittäjän tarvitse osata, ratkaista eikä rakentaa kaikkea yksin. Tieto vahvistaa päätöksentekoa, käytännön työkalut auttavat etenemään ja verkostot avaavat mahdollisuuksia, joita yksin ei välttämättä löytäisi. Ohjelman aikana syntyvät toimintamallit, työkalut, mallipohjat, yrittäjätarinat, videot, podcastit ja valmennussisällöt jäävät avoimesti hyödynnettäviksi kaikille yrittäjille. Suomen Yrittäjänaiset haluaa varmistaa, että yhä useammalla naisyrittäjällä on osaamista, yhteyksiä ja rohkeutta kehittää yritystään omista lähtökohdistaan. Joskus kasvuun tarvitaan suuri suunnitelma, mutta usein liikkeelle lähdetään yhdestä uudesta ajatuksesta tai kohtaamisesta. Tarkoitus on luoda kipinöitä, jotka sytyttävät pysyvää muutosta. Näin naisyrittäjien kasvupolut kirkastuvat, yritystoiminta vahvistuu ja syntyy uusia kasvuyrityksiä. Kasvu Lue lisää, osallistu ja hyödynnä hankeen tukimateriaalit
16 YRITTÄJÄNAINEN 16 YRITTÄJÄNAINEN Kun Ilona Natri menetti työnsä kansainvälisen SaaS-yrityksen markkinointiosastolla koronan myötä, yrittäjyys alkoi lähes itsestään. Entiset kontaktit ryhtyivät kyselemään, voisiko hän tehdä heille PowerPoint-esityksiä. Pian töitä oli niin paljon, että kevytyrittäjyys vaihtui toiminimeen. Nyt Natri on toiminut päätoimisena yrittäjänä viitisen vuotta. Pointit-yrityksen erikoisala on presentaatiosuunnittelu, mutta tarjoomassa on myös muunlaista visuaalista suunnittelua. Viime keväänä töitä oli jo liikaakin. Samalla Natri joutui uuden kysymyksen äärelle: mitä seuraavaksi? "Nyt ei tarvitse enää sinnitellä ja miettiä, onko tämä kannattavaa. Nyt pystyy panostamaan ja voisi kasvattaakin. Se on kivempi vaihe mutta myös paljon vaativampi, koska pitää oikeasti miettiä, mitä haluaa", hän sanoo. Natri ehtii tehdä asiakkaiden esityksiä päivässä vain rajallisen määrän. Kasvun pitäisi siis syntyä jostakin muustakin kuin omien työtuntien lisäämisestä. "Millä tavalla voisin kasvattaa toimintaa niin, että se pysyisi itselle mielekkäänä ja kiinnostavana ja että siinä kehittyisi?" Sama kysymys on tuttu monelle yksinyrittäjälle. Kun oma työpanos on jo lähes täydessä käytössä, mistä kasvu seuraavaksi tehdään? Kiire ei ole kasvua Yrityksen kasvu ei aina tarkoita lisää työn- tekijöitä, suurempaa liikevaihtoa tai uusia markkinoita. Se voi olla myös parempaa kannattavuutta, rohkeampaa myyntiä ja selkeämpää suuntaa. Yrittäjänaisten Kohti Kasvua -hankkeeseen osallistuneet yrittäjät kertovat, mikä kasvussa innostaa ja mikä sitä jarruttaa. TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ Kasvu Ilona Natri KUVA: LAURA TAMMISTO / STUDIO TORKKELI
17 YRITTÄJÄNAINEN ENEMMÄN VAI PAREMMIN? Pitkän yrittäjäuran tehnyt Paula Sandelin ajattelee, ettei yrityksen kasvu tarkoita välttämättä suurempaa organisaatiota tai lisää työtunteja. Osaamisvalmentajana hän mentoroi erityisesti kokeneita yrittäjiä, jotka kaipaavat yritykseensä selkeämpää suuntaa ja parempaa kannattavuutta. “Minulle kasvu ei tarkoita sitä, että tehdään koko ajan enemmän vaan että tehdään paremmin. Kirkastetaan suunta, kehitetään sitä, mikä toimii, ja karsitaan pois sälä, joka vie aikaa mutta ei tuo yritykselle eikä yrittäjälle riittävästi takaisin”, Sandelin kiteyttää. Hänen mukaansa yrityksen kestävä kasvu edellyttää myös yrittäjän omaa kasvua. "Yritys ei kasva kestävästi, jos yrittäjä itse ei kasva mukana." Yrittäjän kasvu voi tarkoittaa hyvin käytännöllisiä asioita: kykyä hinnoitella oma työ paremmin, tehdä valintoja, sanoa ei kannattamattomalle työlle, rajata omaa työaikaa ja siirtyä jatkuvasta tekemisestä oman yrityksen johtamiseen. Sandelinin mukaan pitkään yrittäneen ongelma ei useinkaan ole tiedon puute. Kokeneella yrittäjällä tietoa voi olla jo valtavasti, mutta vaikeampaa on nähdä, mikä juuri omassa yrityksessä on olennaista ja mitä pitäisi tehdä toisin. “Hyvästä ammattilaisesta pitää kasvaa yrittäjäksi. Ahkerasta tekijästä pitää kasvaa oman työnsä johtajaksi. Jossain vaiheessa pitää myös luopua ajatuksesta, että hyvä yrittäjyys tai oma arvo mitataan kiireen ja työmäärän perusteella. Kiire kun ei ole yrittäjän onnistumisen mittari.” Myös yli 14 vuotta helsinkiläistä Villivadelma-hoitolaa pyörittänyt kosmetologi ja ayurveda-konsultti Hanna Grönborg tarkastelee kasvua omaa työmäärää laajempana kysymyksenä. Perinteisestä kauneushoitolasta on vuosien aikana kehittynyt ihonhoidon ja hyvinvoinnin paikka. Pitkillä hoitojaksoilla tarkastellaan ihon lisäksi muun muassa ravintoa, liikuntaa, stressiä ja palautumista. "Kasvu ei tarkoita pelkästään sitä, että asiakkaita olisi enemmän tai itse tekisin enemmän. Yksinyrittäjänä sitä täytyy tarkastella laajemmin." Kasvu voi Grönborgille merkitä kannattavuuden parantamista, oman osaamisen kehittämistä, palveluvalikoiman uudistamista tai myöhemmin kenties lisätyövoimaa. Yrityksen täytyy kehittyä, mutta ei yrittäjän jaksamisen kustannuksella. "Pitää miettiä, millaisen yrityksen haluaa. Sekin voi muuttua, kun itse muuttuu." KIIRE EI VIELÄ VIE ETEENPÄIN Yksinyrittäjän arjessa yrityksen kehittäminen joutuu helposti väistymään asiakastyön tieltä. Grönborg luettelee pienyrittäjän monet roolit: pitäisi olla yhtä aikaa asiantuntija, asiakaspalvelija, markkinoija, myyjä, talousjohtaja, strategi ja siivooja – ja mielellään päivittää verkkosivutkin siinä välissä. "Päivittäinen asiakastyö vie paljon energiaa, vaikka ihmiset ovat mukavia. Samaan aikaan pitäisi löytää aikaa ja innostusta liiketoiminnan rakentamiseen." Kasvu Paula Sandelin KUVA NETTA VASKIVUORI Hanna Grönborg KUVA ANNA NIINIMÄKI
18 YRITTÄJÄNAINEN Jos olisimme olleet pelkästään hyvinvointialueen varassa, meitä ei enää olisi, Pirita Hämäläinen sanoo. Markkinointia on välillä ulkoistettu, mutta pienessä yrityksessä kokeilut maksavat eikä kaikkeen voi panostaa yhtä aikaa. Hyväkään palvelu ei auta, jos asiakkaat eivät löydä sitä. Kohti kasvua -hankkeen aikana Grönborg on alkanut tarkastella yritystään aiempaa selvemmin liiketoimintana eikä vain oman ammattinsa kautta. Huomio on kiinnittynyt esimerkiksi kannattavuuteen, hinnoitteluun, asiakasryhmiin, erottautumiseen ja palveluvalikoimaan. Erityisen tärkeäksi on noussut fokus. "Pienessä yrityksessä ei voi yhtä aikaa kehittää kymmentä asiaa, vaikka mieli tekisi. Pelkkä kiire ei ole kasvua." Sandelin kuvaa samaa ilmiötä soutuvertauksella. Jos yrittäjä käyttää kaiken aikansa päivittäiseen tekemiseen, hän ei ehdi pysähtyä pohtimaan, miten työtä voisi tehdä fiksummin. “Soudat ja soudat, eikä ole aikaa vetäistä perämoottoria käyntiin.” Juuri tällaisessa tilanteessa Sandelin haluaa auttaa yrittäjää pysähtymään. Mitkä työt todella tuottavat tulosta? Mikä vie aikaa ilman riittävää hyötyä? Mitä voisi lopettaa, yksinkertaistaa tai tehdä toisella tavalla? SUURIMMAT ESTEET OVAT PÄÄN SISÄLLÄ Anna Design -yrityksen perustanut Anna Saari on haastateltavista tuorein yrittäjä. Hänellä oli haastatteluhetkellä takanaan yhdeksän kuukautta yrittäjyyttä mutta pitkä kokemus markkinoinnista ja visuaalisesta suunnittelusta suurissa organisaatioissa. Saari auttaa pienyrittäjiä ja asiantuntijayrityksiä kehittämään markkinointiaan ja työskentelee myös graafisena suunnittelijana. Ensimmäinen kasvutavoite on rakentaa yrityksestä vakaa ja kannattava. Kasvu merkitsee hänelle vakautta ja vapautta. Siihen kuuluvat pitkäaikaiset asiakkuudet, talouden suunnittelu, palvelujen kehittäminen, verkostojen laajentaminen ja toiminnan jatkuvuus. Tulevaisuudessa yritys voisi mahdollisesti työllistää muitakin. Suurimmat esteet ovat kuitenkin löytyneet omasta ajattelusta. Oman osaamisen esitteleminen, sanoittaminen ja myyminen on tuntunut vaikealta jopa markkinoinnin ammattilaisesta. Verkostoituminen ja ihmisten kohtaaminen sujuvat luontevasti, mutta suoran myyntitilanteen päättäminen on haastavampaa. Kohti kasvua -hankkeessa Saari on saanut työkaluja muun muassa asiakasprofilointiin, palvelupolun määrittelyyn, tekoälyn hyödyntämiseen myynnissä ja palvelujen tuotteistamiseen. Konkreettisimpana tuloksena ovat syntyneet uudet palvelupaketit. Seuraava askel on suunnitelmallinen ja järjestelmällinen myyntityö. SAAKO TAVOITELLA SUURIA? Yrittäjien mentorina työskentelevälle Susanne Lindroosille kasvu on keskeinen ammatillinen kiinnostuksen kohde. Hän auttaa yrittäjiä, jotka ovat tulleet yrityksessään käännekohtaan eivätkä pääse yksin eteenpäin. Kasvu Anna Saari KUVA MATIAS JÄMSÉN Susanne Lindroos KUVA SUSANNE LINDROOS Lindroos on huomannut, etteivät naisyrittäjät aina uskalla tavoitella kasvua. ”Haluaisin, että kaikki naisyrittäjät uskaltaisivat tavoitella jotain isompaa, jos he niin haluavat.”Kaikkien yritysten ei tietenkään tarvitse kasvaa. Lindroos kuitenkin epäilee, että joskus halu ”vain työllistää itsensä” saattaa peittää alleen suurempia tavoitteita, joita ei uskalleta sanoa ääneen. Omassa yrityksessään hän sanoo tavoitteensa suoraan: ensi vuoden liikevaihtotavoite on 100 000 euroa. "Se on kova kasvutavoite, mutta jos käärin hihat, se on ihan tavoitettavissa." Kasvun ensimmäinen este voi olla se, ettei tavoitetta ole koskaan määritelty. Yrittäjä tavoittelee ehkä lisää asiakkaita mutta ei pysähdy miettimään, millaista yritystä oikeastaan rakentaa. Toinen este on epäonnistumisen pelko. "Myyminenkin liittyy siihen. Pelätään, että asiakas sanoo ei. Mutta jos ei
19 YRITTÄJÄNAINEN Hyötytietoa yrittäjälle ole saanut potentiaaliselta asiakkaalta eitä, ei ole edes yrittänyt." Kasvu vaatii Lindroosin mukaan suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja uskoa omaan tekemiseen. Yhtä tärkeää on tunnistaa omat vahvuutensa ja ymmärtää, ettei kaikkea kannata yrittää tehdä itse. "Vaikka olisi yksinyrittäjä, pitää olla tukiverkostoa ja tietää, keneltä saa apua." KESKENERÄISYYS SALLITTU Verkostojen merkitys toistuu kaikkien haastateltavien puheessa. Natrin suvussa ja lähipiirissä ei juuri ollut yrittäjiä, joten yrittäjyys tuntui pitkään vieraalta maailmalta. Hän on etsinyt tietoisesti ympärilleen muita yrittäjiä, joiden kanssa voi peilata ajatuksiaan. Nyt asetelma on jo muuttunut. "Kun olen ollut viisi vuotta yrittäjänä, monet kyselevät minulta neuvoja. On ollut tosi siistiä huomata, että voi itsekin kannustaa muita." Saarelle vertaisverkoston tärkeä ominaisuus on lupa olla keskeneräinen. Eri vaiheissa olevat yrittäjät voivat yhdessä muotoilla ajatuksia, joista kukaan ei vielä yksin saa kunnolla otetta. Lindroos on puolestaan rakentanut verkostoaan tietoisesti niin, että mukana on myös yrittäjiä, jotka tavoittelevat isoja asioita. "Siinä on sallittua unelmoida isosti, kokeilla ja epäonnistua. Siellä kannustamme toinen toisiamme." Yrittäjän lähipiirissä ei aina ymmärretä yritystoiminnan luonnetta. Hyvää tarkoittavat ihmiset saattavat nostaa esiin kaikki mahdolliset riskit, koska yrittäjyys on heille itselleen vierasta. Siksi yrittäjä tarvitsee rinnalleen myös ihmisiä, joiden seurassa omia tavoitteita ei tarvitse pienentää. Sandelin kaipaisi yrittäjille nykyistä enemmän pitkäkestoista mentorointia ja henkilökohtaista sparrausta. Koulutuksissa opetetaan myyntiä, markkinointia, taloutta ja liiketoimintasuunnitelman laatimista, mutta vähemmälle huomiolle jäävät yrittäjäidentiteetti, itsetuntemus ja omien rajojen tunnistaminen. "Sisäinen kasvu tapahtuu harvoin yksin. Joskus toinen ihminen uskoo yrittäjän mahdollisuuksiin jo ennen kuin yrittäjä itse uskaltaa uskoa niihin." KASVULLE TARVITAAN AIKAA Yksi Kohti kasvua -hankkeen valmennuksista oli Kasvulabra, jossa yrittäjät kehittivät muun muassa tarjontaan, myynti ja liiketoiminnan kannattavuutta. Haastateltavien kokemuksissa korostuvat käytännönläheiset työkalut, sparraus ja ajatusten testaaminen muiden yrittäjien kanssa. Natri sai yhteisissä tapaamisissa konkreettisia ideoita siitä, millaiseksi hänen palvelunsa voisivat kehittyä. Se, että osallistujat edustivat eri aloja, osoittautui eduksi. "Kun esitteli omaa ideaansa muille ja kuuli, miten he sen ymmärsivät, sai konkreettista palautetta." Henkilökohtainen sparraus sai Natrin myös kiinnittämään huomiota sopimuksiin erään suuren asiakkaan kanssa. "Se konkretisoi minulle, että tämä on ihan oikeaa liiketoimintaa eikä mitään harrastusta. Minullakin on vastuu, ja sopimuksissa pitää olla muutakin kuin aika, paikka ja hinta." Kasvu YRITYKSEN PITÄÄ TUKEA ELÄMÄÄ Sandelin muistaa yrittäjäuraltaan vaiheen, jolloin intoa ja mahdollisuuksia olisi ollut, mutta perhevastuut rajoittivat yritykselle jäävää aikaa. Perheessä oli lapsia, ja yrittäjänä työskennellyt puoliso oli paljon poissa kotoa. “Ei ole sama asia rakentaa yritystä, jos kantaa samalla suuren vastuun kodista ja perheestä. Yritykselle yrittää löytää jostain oman palansa ajasta ja voimavaroista.” Myös itseluottamus vaikutti siihen, mihin mahdollisuuksiin Sandelin aikanaan tarttui. “Nuorempana mietin paljon, olenko tarpeeksi hyvä ja uskallanko tarttua mahdollisuuksiin. Nyt ajattelen, että juuri siksi tunnistan hyvin sen tilanteen, jossa moni kokenutkin yrittäjänainen on: osaamista on valtavasti, mutta omia mahdollisuuksiaan ei aina itse näe.” Tulevaisuuden tavoitteet kertovat, kuinka monenlaista kasvu voi olla. Natri haluaa kehittää uuden tekoälyä hyödyntävän kuvatuotantopalvelun, Sandelin haluaa rakentaa myös omaa yritystään sen ajatuksen varaan, jota hän opettaa muille. Tavoitteena ei ole tehdä mahdollisimman paljon työtä vaan tehdä oikeita asioita kannattavasti ja jättää tilaa myös muulle elämälle. "Minulle onnistunut yritys ei ole sellainen, joka vaatii yrittäjältä kaiken. Se on sellainen, joka tukee yrittäjän hyvää elämää", Sandelin sanoo. Grönborg muistuttaa katsomaan seuraavaa kuukautta pidemmälle. "Pitäisi miettiä, millaisena haluaisi nähdä yrityksen viiden tai kymmenen vuoden päästä eikä vain sitä, miten selviää ensi kuusta."
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==