12 YRITTÄJÄNAINEN Minusta myös se on yrittäjyyttä, että tunnistaa, missä oma osaaminen loppuu, ja uskaltaa ottaa rinnalleen ihmisiä, jotka osaavat joitakin asioita itseä paremmin.” Ratkaisu on antanut yrittäjäperheelle mahdollisuuden keskittyä enemmän niihin asioihin, joissa oma kokemus ja osaaminen ovat vahvimmillaan. Määtälle se on ollut myös yksi osoitus siitä, että pitkäänkin toimineen perheyrityksen täytyy uskaltaa muuttua. Alusta asti ajatuksena on ollut tehdä asioita hieman toisin kuin muut. Määttä kuvailee perhettä ”vastarannan kiiskiksi”. Jo hänen appiukollaan oli aikanaan visio kelohirsimökeistä. Paikallisia raaka-aineita käytettiin paljon ennen kuin lähiruoasta ja villiruoasta tuli matkailun valtavirtaa: perunat kasvatettiin itse, marjat ja sienet kerättiin luonnosta. Ruka–Kuusamon luonto, paikalliset maut, suomalainen sauna ja pohjoisen elämykset ovat muodostaneet perustan, jonka ympärille toimintaa on rakennettu. Halvimmalla hinnalla yritys ei pyri kilpailemaan. ”Meille on aina ollut tärkeää, että sen, mitä tarjoamme asiakkaalle, täytyy jättää jälki. Emme ole halvin paikka emmekä halua kilpailla hinnalla. Asiakkaan pitää saada jotakin ekstraa – laatua, aitoutta, henkilökohtaista palvelua ja sellaisia elämyksiä, jotka hän muistaa vielä kotiin palattuaankin.” Myös yrittäjäperhe näkyy yrityksen arjessa. Organisaatio on matala, yrittäjät ovat tavoitettavissa ja osallistuvat itse käytännön tekemiseen. Kun Kuusamossa järjestettiin hiljattain perinteiset villiruokajuhlat, koko viisihenkinen perhe oli niitä tekemässä. Määtälle juuri tämä kuvaa hyvin perheyrittäjyyttä: tarvittaessa jokainen tarttuu siihen työhön, joka sillä hetkellä pitää tehdä. Nyt yrityksessä on meneillään sukupolvenvaihdos. Määttä uskoo, että jatkuvuuden kannalta tärkeää on ollut antaa tyttärille vapaus valita itse. He lähtivät välillä Helsinkiin töihin ja palasivat myöhemmin takaisin perheyritykseen. ”Uskon, että yksi syy on juuri se, että annoimme tyttärille vapauden valita. Perheyritykseen ei pidä joutua velvollisuudesta. Sinne pitää haluta tulla omasta tahdostaan ja löytää siellä myös oma paikkansa ja tapansa tehdä.” Yrittäjävuosiin on mahtunut myös kovia paikkoja. Koronapandemia pysäytti matkailun hetkessä, mutta matala organisaatio mahdollisti nopean reagoinnin. Erityisen vahvasti Määtän mieleen jäi se, miten koko alue ryhtyi auttamaan. Kun yritykselle jäi pandemian alkaessa suuri kuorma tuoreita elintarvikkeita, Määttä ilmoitti Facebookissa pop up -kaupasta. Ilmoitus julkaistiin aamulla kuuden–seitsemän aikaan. Yhdeksältä kaikki oli jo varattu. ”Korona-aikana tuli hirveän hyvin esille se, kuinka tällä alueella yrittäjät auttavat toinen toistaan. Ajatus oli, että tehdään tämä yhdessä.” Viime vuosina Määttä on joutunut kohtaamaan myös aivan toisenlaisen yrittäjyyden riskin, kun yrityskokonaisuudessa on selvitetty aiemman tilitoimiston toimintaan liittyviä vakavia taloushallinnon ongelmia. Kokemus on muuttanut hänen käsitystään siitä, kuinka suuri valta tilitoimistolla VUODEN YRITTÄJÄNAINEN Näin minä yritän. ja kirjanpitäjällä tosiasiassa voi olla yrityksen talouteen. ”Olen aina ajatellut olevani hyvin perillä yritystemme asioista ja taloudesta. Mutta tämä kokemus on opettanut, että vaikka yrittäjä olisi kuinka tarkka ja seuraisi talouttaan, tilitoimistolla ja kirjanpitäjällä on nykyisissä sähköisissä järjestelmissä valtavan suuri valta ja samalla vastuu. Heillä voi olla pääsy yrityksen kirjanpitoon, maksuliikenteeseen, viranomaisilmoituksiin, raportointiin ja käytännössä hyvin suureen osaan koko taloushallinnosta. Yrittäjä joutuu väistämättä luottamaan siihen, että ammattilainen hoitaa tehtävänsä oikein.” Juuri sähköistyminen on Määtän mielestä tehnyt taloushallinnosta yrittäjälle samaan aikaan helpompaa ja haavoittuvampaa. Yhä suurempi osa yrityksen taloudesta kulkee järjestelmien, käyttöoikeuksien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kautta. ”Totta kai yrittäjän pitää tuntea lukunsa ja seurata yrityksensä taloutta. Mutta kaikkea ei voi eikä pidä tehdä itse. Tilitoimisto on asiantuntijakumppani, jolle annetaan poikkeuksellisen paljon luottamusta ja valtaa. Siksi sillä pitää olla myös sitä vastaava vastuu. Tämä on asia, josta mielestäni pitäisi puhua yrittäjien keskuudessa paljon nykyistä enemmän.” Vaikeat vuodet ovat osaltaan kirkastaneet sitä, miten Määttä itse mittaa yrittäjän onnistumista. Yrityksen pitää olla kannattava, mutta tulos ei kerro kaikkea. ”Taloudellinen menestys ei ole ainoa yrittäjyyden mittari. Merkitystä on sillä, kuinka paljon työllistää ihmisiä ja kuinka pitää huolta työntekijöistä. Yrityskulttuuria ei voi ostaa rahalla. Se luodaan. Minulle on tärkeää myös se, että voin katsoa taaksepäin ja ajatella, että olemme rakentaneet jotakin pysyvää – yrityksen, joka työllistää, tuo alueelle asiakkaita ja jättää jälkeensä muutakin kuin yhden tilikauden tuloksen.” Tulevaisuuteen Määttä katsoo matkailuyrittäjänä luottavaisesti, vaikka maailmantilanteen epävarmuus näkyy Perheyrityksessä jokainen on valmis tarvittaessa tarttumaan siihen työhön, joka sillä hetkellä pitää tehdä, Marjo Määttä sanoo.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==