9 YRITTÄJÄNAINEN Vieraskynä Naisyrittäjyys on Suomen voimavara Yrittäjä tuntee parhaiten yrittäjyyden ilot ja surut Suomi tarvitsee enemmän yrittäjyyttä, työtä ja kasvua. Samalla meidän on varmistettava, että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet perustaa yritys, kasvattaa sitä ja työllistää muita. Naisyrittäjyyden vahvistaminen on paitsi tasa- arvokysymys myös koko Suomen talouden etu. Perusnaisten tavoitteena on tulevalla vaalikaudella tehdä yrittäjyydestä kannattavampaa ja ennakoitavampaa. Yrittäjää ei saa rangaista siitä, että hän työllistää muita tai haluaa kasvattaa yritystään. Verotuksen, sääntelyn ja työn teettämisen kustannusten on oltava sellaisia, että yrittäminen kannattaa myös pienessä yrityksessä. Erityisesti haluamme parantaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Yrityksen perustamisen ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tulee olla mahdollisimman helppoa. Byrokratiaa on vähennettävä ja sääntelyä kevennettävä. Työnteon ja yrittämisen pitää aina olla sosiaaliturvan ja verotuksen näkökulmasta kannattavaa. Naisyrittäjyyden vahvistamisessa on tärkeää huomioida myös yrittäjyyden ja perheen yhteensovittaminen. Perheen perustaminen ei saa muodostua yrittäjälle kohtuuttomaksi taloudelliseksi riskiksi. Perhevapaiden kustannuksia on tarkasteltava niin, ettei vastuu kasaudu työnantajalle. Haluamme myös kannustaa naisia kasvuyrittäjyyteen, omistamiseen ja kansainvälistymiseen. Naisilla on osaamista ja yritysideoita, mutta liian moni yritys jää pieneksi. Tarvitsemme Suomessa enemmän rohkeutta kasvaa, investoida ja työllistää. Yrittäjyys on vapautta ja vastuuta. Kun yrittäminen kannattaa, syntyy työtä, hyvinvointia ja verotuloja, jolloin koko Suomella on paremmat mahdollisuudet menestyä. Valtakunnallisten vaalien alla – ja erityisesti nyt, kun päättäjien enemmistö on sitoutunut velkajarruun julkisen talouden alijäämän umpeen kuromiseksi – yrittäjyys kasvun moottorina nousee ainakin puheiden tasolla arvoonsa. Jotta yrittäjien ratkaisut toimintaedellytystensä parantamiseksi toteutuisivat, eduskuntaan tarvitaan lisää yrittäjätaustaisia päättäjiä. Heitä on aivan liian vähän, ja erityisen pieni on yrittäjien arkea tuntevien naisten osuus. Lähes 96 prosenttia Suomen yrityksistä on mikro- ja yksinyrittäjiä, lukumääräisesti yli 460 000. Suuri osa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. Mikä valtava osaamis- ja kokemuspääoma tässä joukossa onkaan. Tämä joukko tietää tarkalleen, mikä on yrittämisen alkutaipaleen kuolemanlaakso ja miltä tuntuu siitä selviämisen euforia. Se tuntee myös oman ajankäytön hallinnan vastapainona tulevat velvoitteet. Ja sen, että työllistämisen kynnys ei ole pikkurappunen vaan vuori kavuttavaksi. Naisyrittäjien pitäisi yksituumaisesti ajaa uudistusta, jolla ensimmäisen työntekijän palkkauksen sivukulut puolitettaisiin ensimmäiseksi vuodeksi. Vaalikampanjoinnin kilpavarustelu on kasvanut vuosi vuodelta. Kun omat resurssit ovat niukat, on oltava luotettavia mentoreita varainhankinnan tukemiseen. Mutta ei toki vain siihen vaan kampanjan rakentamiseen, iskevien tavoitteiden kirkastamiseen ja olkapääksi ja kuuntelijaksi epäuskon yllättäessä. Mentorointi vie toki aikaa, mutta kokemuksesta voin sanoa, että se antaa paljon myös valmentajalle itselleen. Kike Elomaa Perussuomalaiset Naiset ry Päivi Mononen-Mikkilä Suomen Keskustanaiset ry
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==